Katseita-blogissa: Kun väkivalta kääntyy itseä kohti

Tiistaina 10.9.2019 vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää.

”WHO:n mukaan itsemurhia tehdään maailmassa vuosittain noin 800 000, ja 15-29-vuotiaiden kuolinsyynä itsemurha on toiseksi yleisin. Suomessa itsemurhat ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta tilastot ovat yhä kansainvälisessä vertailussa korkeita. Arvioiden mukaan yhtä itsemurhaa kohden tehdään yli 20 itsemurhayritystä. Yritykset jäävät usein katseilta piiloon, mutta tuottavat valtavaa kärsimystä, huolta ja epätoivoa sekä itsetuhoiselle ihmiselle että hänen läheisilleen.

Itsetuhoisuuden muodot eivät aina ole näkyviä. Niille yhteinen piirre on, että ne ovat itseen suunnattua emotionaalista tai fyysistä väkivaltaa. Itsetuhoisuus voi olla suoraa tai epäsuoraa itsen vahingoittamista, jonka taustalla on usein kipeitä ja vaikeita tunteita. Esimerkiksi fyysinen itseen kohdistuva väkivalta voi olla pyrkimys lievittää sietämätöntä ahdistusta, raivoa tai hätää. Äärimmillään itsetuhoisuus on suunnitelma tai päätös päättää oma elämä, tehdä itsemurha. Jollekin itsetuhoiset ajatukset saattavat tuoda hetkellistä lohtuakin tilanteessa, jossa omat voimavarat on venytetty äärimmilleen. Itsetuhoiset ajatukset ovat kuitenkin aina merkki siitä, että on tärkeää hakea omaan selviytymiseen tukea. —

Väkivallan, etenkin naisen tekemän, ollessa kulttuurissamme edelleen tabu, on sekä toisiin että itseen kohdistuvaa väkivaltaa vaikeaa ottaa puheeksi. Usein lähipiirin ja terveydenhuollon ammattilaisenkin voi olla vaikeaa tarttua toisen itsetuhoisuuteen, vaikka läheinen tai asiakas uskaltautuisi tarjoamaan tästä vihjeitä – ”Huomaako tämä ihminen hätäni”? Tärkeää onkin tiedostaa, että itsetuhoisista ajatuksista tai teoista kysymällä ei lisätä toisen ihmisen itsetuhoisuuden riskiä, vaan saatetaan tarjota juuri se kaivattu käsi, johon nojautuen ponnistaa pois äärimmäisen vaikeasta tilanteesta.”

Katseita-blogissa psykologi Anna Lähdepuro kirjoittaa itseen kohdistuvasta väkivallasta, sen tunnistamisesta ja avun hakemisen merkityksestä.

Lue koko blogikirjoitus tästä