"#Työolobarometri kertoo henkistä ja fyysistä väkivaltaa olevan paljon. Sosiaali- ja terveys- sekä ravintola-alalla työskennellään vaaravyöhykkeessä."
@MariaAkatemia'n webinaareissa asiaa #työelämä'n ilmiöistä: https://tinyurl.com/2fbku663 #tyoehyvinvointi
https://yle.fi/uutiset/3-11797777
Eli lastenpsykiatrina toivoisin, että vanhemmat panostaisivat erityisesti omaan jaksamiseensa, kun #korona'tilanne jatkuu ankeana. Nimittäin kaikki mitä aikuisena teet oman hyvinvointisi eteen, kantautuu ja heijastuu myös lapsesi elämään. Tästä on vahva tutkimusnäyttö olemassa!
Oletko kokenut digitaalista #väkivalta'a sosiaalisessa mediassa? Miten tapahtunut vaikutti sinuun? Vastaa #kysely'yn 5.3. mennessä! Tarkoituksena on selvittää, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää digitaalisen #lähisuhde väkivallan välineenä. https://link.webropolsurveys.com/S/82FA72F10584A504 #some
Työstämme parhaillaan #TunneVoimavarasi -hankkeessa sovellusta omaishoitajille @MariaAkatemia n äideille suunnatusta, tunteita käsittelevästä oppaasta. Äitien #Tunnevaaka® nyt ladattavissa: http://tinyurl.com/369zhxus. Omaishoitajien Tunnevaaka® tulossa vielä 2021, seuraa kanaviamme! https://twitter.com/MariaAkatemia/status/1363839629133287433
Lämmin kiitos @marjahintikka yhteistyöstä #Työnjanoon! hankkeen tiimoilta. Pidetään yllä positiivista keskustelua ja tuetaan #yhdessä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteissa pienten lasten #äitejä @MariaAkatemia https://www.is.fi/viihde/art-2000007817881.html
Miksi omalle lapselle voi raivostua niin tulisesti? Mikä neuvoksi, kun lapsen kanssa kilahtaa?
Lue @MLL_fi'n uunituoreesta #Lapsemme-lehden jutusta @MariaAkatemia'n ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijan Emma Laineen vinkit meille vanhemmille.#vanhemmuus https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/mika-neuvoksi-kun-lapsen-kanssa-kilahtaa/
"Suomi on parhaillaan ratifioimassa kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusta, jolla koetetaan poistaa väkivaltaa ja häirintää työelämästä.
Työolobarometri kertoo henkistä ja fyysistä väkivaltaa olevan paljon. Sosiaali- ja terveys- sekä ravintola-alalla työskennellään vaaravyöhykkeessä. Varsinkin naiset ovat uhreja, kun vainoaja, lähentelijä, öyhöttäjä tai työelämää terrorisoiva häirikkö iskee.
Työssä kohdattavaa väkivaltaa ja vainoamista tutkineet oikeustieteen professorit sanovat kuin yhdestä suusta: Ilmapiiri on muuttunut muutamassa vuodessa sellaiseksi, että se antaa yhä enemmän tilaa häirinnälle ja uhkailulle.
Vainoaminen sekä henkinen ja fyysinen väkivalta työpaikoilla käy kalliiksi kaikille. Se voi johtaa työkyvyttömyyteen tai irtisanoutumiseen työpaikasta. Pahimmillaan irtisanoudutaan elämästä."
Maria Akatemian webinaareissa asiaa työelämän ilmiöistä teemoilla tiedostamaton ja ei-sanoitettu, henkinen väkivalta, kipupisteet ja voimavarat. Lisätiedot tästä: tinyurl.com/2fbku663
yle.fi/uutiset/3-11797777
Some ruokkii uhkailijakaartia: Yhä useampi joutuu työnsä vuoksi öyhöttäjien ja vainoajien uhriksi
yle.fi
Oikeusasiantuntijat ehdottavat mm. sitä, että työnantaja voisi hakea lähestymiskieltoa häirikölle alaisensa puolesta.Maria Akatemiassa haluamme muistuttaa ylisukupolvisen väkivallan ehkäisyn tärkeydestä.
"Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia linjaa tavoitteita ja keinoja, joilla YK:n edellyttämien lasten oikeuksien toteutuminen yritetään turvata Suomessa nykyistä paremmin."
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johtama parlamentaarinen komitean mietteitä artikkelissa:
"– Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi ei riitä, että valtaosalla lapsista menee hyvin. Tällä hetkellä ne lapset, jotka ovat syystä tai toisesta muita haavoittuvammassa asemassa, eivät aina saa tarvitsemaansa tukea ja apua.
– Väkivalta ja kaltoinkohtelu lapsen läheis- ja vertaissuhteissa jää liian usein näkymättömiin.
– Digitaalinen ympäristö korostaa tarvetta puuttua kiusaamiseen, häirintään ja muuhun väkivaltaan uusin keinoin, sillä se tarjoaa myös uusia kanavia haitallisille ilmiöille.
Etenkin mielenterveyspalveluiden sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispelissä on toivomisen varaa: strategiassa järjestelmää kuvataan "sirpaleiseksi ja siiloutuneeksi". Tämä heikentää avun saamista niin mielenterveyspalveluista kuin lastensuojelusta."
yle.fi/uutiset/3-11805162
yle.fi
Lapsen oikeuksien toteutuminen riippuu Suomessa käytännössä yhä perhetaustasta, muistuttavat mietinnön laatijat.Oletko kokenut digitaalista väkivaltaa sosiaalisessa mediassa?
Miten tapahtunut vaikutti sinuun? Vastaa kyselyyn ja ole mukana pro gradu -tutkielman tekemisessä!
Tarkoituksena on selvittää, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää digitaalisen lähisuhdeväkivallan välineenä ja miten tapahtunut on vaikuttanut väkivallan kokijaan. Sinä itse määrittelet sen, minkä koet väkivallaksi tai haitalliseksi toiminnaksi itseäsi kohtaan. Kaikki tiedot ovat arvokkaita digitaalisen väkivallan vastaisen toiminnan kehittämisen kannalta.
Tutkimuksen toteuttaja:
Tuuli Vaahtera (Turun yliopisto, digitaalinen kulttuuri).
Kyselyyn vastataan anonyymisti ja vastaustasi käytetään vain tutkimustarkoituksessa.
Kyselyn viimeinen aukiolopäivä on 5.3.2021. Tästä kyselyyn:
link.webropolsurveys.com/S/82FA72F10584A504
link.webropolsurveys.com
Opiskelen digitaalista kulttuuria Turun yliopistossa, Porin yliopistokeskuksessa. Pro gradu -tutkielmani tarkoitus on selvittää, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää digitaalisen lähisuhdeväkivallan välineenä ja miten tapahtunut on vaikuttanut väkivallan kokijaan. Tutkimusaineistoni mu...Miten paljon äidin mieli painaa?
Tunnevaaka® -oppaassa käsitellään äitiyteen liittyviä monenlaisia, myös vaikeammin kohdattavia tunteita, joita vanhemmuus voi herättää. Tunnevaaka® #opas on apuna äitiyden tunteiden tunnistamisessa, lataa maksuton opas tästä: tinyurl.com/369zhxus
Miten kohdata myös vihan ja aggression tunteita, miten ymmärtää tunnekirjon laajuutta? Yhtä tärkeää kuin on mitata fyysisiä mittoja, on myös punnita äidin psyykkistä painoa: miten paljon äidin mieli painaa? Mitä se heijastelee koko perheen arkeen? Miten painolastia voisi keventää?
Materiaali sisältää Tunnevaaka-mittarin, jonka avulla voi hahmottaa omien voimavarojen suhdetta siihen, kuinka paljon elämässä on kuormitustekijöitä: Voima- ja Huoli -vaaka -mittarit toimivat apuna tässä.
On inhimillistä kokea monenlaisia tunteita. Maria Akatemia tarjoaa keskusteluapua ja tukea naisille. Päivystyksen ollessa kiinni, voit lähettää viestin osoitteeseen tuki@maria-akatemia.fi ja olemme sinuun yhteydessä.
Palvelut ovat maksuttomia. Lisätiedot: www.mariaakatemia.fi/toiminta/ehkaiseva-vakivaltatyo/
Maanantai 22.2.
klo 12-14 Naisenväkivalta.fi -chat
klo 12-14 Tunne voimavarasi ikääntyville omaishoitajanaisille p. 044 2711 188
Tiistai 23.2.
klo 10-12 Naisenväkivalta.fi -chat
klo 15-17 Keijun varjo -chat nuorille naisille
klo 16-18 Avoin linja p. 09 7562 2260
Keskiviikko 24.2.
klo 9-11 Tunne voimavarasi ikääntyville omaishoitajanaisille -chat
klo 12-14 Naisenväkivalta.fi -chat
Torstai 25.2.
klo 10-12 Keijun varjo -chat nuorille naisille
klo 12-14 Tunne voimavarasi ikääntyville omaishoitajanaisille p. 044 2711 188
klo 14-16 Naisenväkivalta.fi -chat (även på svenska)
Perjantai 26.2.
klo 9-11 Tunne voimavarasi ikääntyville omaishoitajanaisille -chat
klo 12-14 Avoin linja p. 09 7562 2260
#onneksionjoku #turattdetfinnsnån
Lämmin kiitos Marja Hintikka yhteistyöstä #Työnjanoon! hankkeen tiimoilta. Pidetään yllä positiivista keskustelua ja tuetaan yhdessä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteissa pienten lasten äitejä. Ohessa @marjahintikka Instagramista poimittua:
"Liian usein puhuttaessa työelämästä ja vanhemmuudesta keskusteluissa korostuu näiden kahden välinen juopa ja ristiriita: hankaluudet joita äitiys ja isyys tuovat työelämään, arjen raskaus ja univelat, jaksamisongelmat ja identiteettikriisit. Kaikista näistä on tietenkin tärkeää puhua ja repiä auki luutuneita rakenteita, jotta positiiviset muutokset olisivat mahdollisia.
.
Haluan tuoda keskusteluun myös toisen näkökulman: oletteko huomanneet, että vanhemmuus voi antaa ihmiselle myös uskomattomat määrät työelämätaitoja, joita ei ehkä muuten olisi koskaan kehittynyt? Teen tänä vuonna yhteistyötä @mariaakatemia n kanssa. Heidän suuri missionsa on auttaa äitejä, jotka kärsivät näköalattomuudesta, verkostojen puutteesta ja kokevat ahdistusta ja uupumusta työelämän edessä. Voit tutustua "Työnjanoon" -hankkeeseen ja sen maksuttomaan vertaisryhmätoimintaan bion linkistä ja ilmoittautua ryhmiin! Jos tämä hanke olisi ollut käynnissä silloin, kun omat lapseni olivat ihan pieniä, olisin varmasti mennyt mukaan! Tänä vuonna toimin hankkeen kummina. Tähän liittyen haluan kysyä teiltä:
.
MITÄ SELLAISTA VANHEMMUUS ON OPETTANUT, JOSTA ON OLLUT HYÖTYÄ TYÖELÄMÄSSÄ?
.
Minusta on ainakin äitiyden myötä tullut jotenkin kepeämpi työssäni. En enää purista mailaa niin saamaristi, koska se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Kun on tärkeässä neuvottelussa kymmenen kertaa ryppyinen paita väärinpäin (koska oli VÄHÄN hankalampi aamu!) alkaa jo väkisinkin naurattaa. Lisäksi on löytynyt uudenlaista sitkeyttä ja aikaperspektiiviä - osaan hankalissa tilanteissa ajatella lasten kasvatuksesta tutulla "tämä on vain vaihe" -metodilla ja luotan parempaan huomiseen enemmän kuin aikaisemmin. Lisäksi rajani ovat kehittyneet ja osaan myös paremmin delegoida. Uskon, että kaikki järjestyy!
.
Minuutissa keksin näin monta työelämätaitoa, jotka ovat kasvaneet aivan uusiin mittoihin vanhemmuuden myötä. Haluaisin nyt kuulla vastaavista kokemuksia teiltä. Moni kokee vanhempainvapaiden jälkeen suurta epävarmuutta töihin paluuseen liittyen, joten tämä voi olla hyvä harjoitus. Mieti mitä kaikkea upeaa vanhemmuus on sinulle opettanut. ❤️
.
#työnjanoon
Sunnuntain artikkeli: www.is.fi/viihde/art-2000007817881.html
www.is.fi
Marja Hintikka haluaa herätellä ihmisiä ajattelemaan, että vanhemmuus voi olla työelämässä myös valttikortti."Katso, talvi pudottaa ikkunain eteen
valkean, hilajavan verhon.
Tuhannet pienet silkkikellot
koskevat ruutuun
hiljaisuutta hennommin.
Kuljit äsken kirvelevin hermoin.
Melu, kiire, ahdistus
vyöryi kirskuen ylitsesi.
Värisit kuin poljettu mato.
Katso, nyt on hyvä.
Olet huoneessasi hiljaa
kuin jalokivi lippaassaan
ympärillä valkea samettimaailma.
Olet tyyni, säihkyvä, murtumaton.
Lumi liehuu ruudun takana
kuin valkoinen sauhu.
Talven viileä haltiatar
astuu pehmeästi ohi.
Sen hämärät, hunnutetut silmät
vaikenevat auringosta."
- Katri Vala -
Kootut runot (WSOY 1958)
Hyvää hiihtolomaviikkoa!
Mitä tehdä, kun lapsen kanssa kilahtaa?
Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntija Emma Laine Lapsemme-lehden artikkelissa:
"Tärkeintä on pysähtyä, rauhoittua ja käydä tilanne läpi.
1. Osta lisäaikaa laskemalla kymmeneen. Tuntuu ehkä mitättömältä, mutta mieli ja keho ehtivät hiukan rauhoittua.
2. Hengitä keskittyneesti. Vedä rauhallisesti nenän kautta sisään ja puhalla suun kautta ulos. Vireystila ja syke laskevat ja kehosi ymmärtää, ettei ole hätä.
3. Siirrä huomiosi muualle voimakkaalla aistiärsykkeellä. Juo kylmää vettä, huuhtele kasvosi tai ota käsiin lunta. Myös voimakas pastilli tai wasabi voi toimia.
4. Poistu tilanteesta pieneksi hetkeksi. Ehdit rauhoittaa suurimmat tunteet vaikka vessassa, parvekkeella tai ulkona.
5. Pyydä anteeksi. Selitä lapselle, miksi suutuit ja kerro, että oli väärin raivostua. Kysy, kuinka lapsi koki tilanteen.
6. Mieti, miten saisit hengähdystaukoja arkeesi. Jo viiden minuutin kahvihetki lempimusiikin tai -lehden parissa tai lämmin suihku kaikessa rauhassa lisää jaksamistasi.
7. Puhu rohkeasti ulkopuoliselle. Keskustelu läheisen kanssa antaa uusia näkökulmia, joskus on parempi hakea ulkopuolista apua."
Mikä neuvoksi, kun lapsen kanssa kilahtaa? - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
www.mll.fi
Raivostuminen omalle lapselle pelästyttää ja hävettää. Tilanteeseen havahtuminen on kuitenkin aina mahdollisuus muutokseen. Kuinka omalle lapselleen voikaan raivostua niin tulisesti? Hänhän on tärkeintä elämässäni! Enkä minä oikeasti ole tällainen, vaan tyyni ja empaattinen. Ystävie..."Yksinäisyystutkija Niina Junttila muistuttaa, että vaikka viruksen fyysiset vaikutukset ovat suuria, myös sosiaalisten suhteiden puuttumisella on isot vaikutukset.
Yksinäisyys ja eristäytyminen lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi toksinen stressi, sydän- ja verisuonitaudit sekä syöpäsairaudet.
Myös nuorten väkivaltainen oireilu kertoo Junttilan mukaan ulkopuolisuudesta ja huomion hakemisen tarpeesta. Tutkijana hän onkin eniten huolissaan lapsista ja nuorista.
Hyvä keino selvitä ja saada pitkät tunnit kulumaan on jonkin oman asian tekeminen – on se sitten dekkarisarjan katselu tai kakun leipominen. Välttämättä se ei edistä sosiaalisten suhteiden syntymistä, mutta se edistää kestämistä.
Hän kannustaa katsomaan ihmisiä silmiin. ”Kun näkee vaikkapa kaupassa jonkun silmät, voi saada tunteen olemassaolosta, ja samalla tunne näkymättömyydestä helpottuu.”
Junttila ennakoi jo poikkeusajan jälkeistä elämää: osa suomalaisista saattaa sulkeutua entisestään, osa taas hakee vapautta äärimmäisillä keinoilla."
Artikkeliin: www.hs.fi/kotimaa/art-2000007812238.html
Maria Akatemian koulutetut vapaaehtoistyöntekijät järjestävät maksuttoman webinaarin 25.3., jossa keskustellaan yksinäisyyden erilaisista kokemuksista. Tule mukaan: www.mariaakatemia.fi/event/webinaari-yksinaisyydesta-yhteyteen/
www.hs.fi
Yksinäisyystutkija Niina Junttila ennakoi jo poikkeusajan jälkeistä elämää: osa suomalaisista saattaa sulkeutua entisestään, osa taas hakee vapautta äärimmäisillä keinoilla.Kasvatuspsykologian professori Niina Junttila sekä Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijat Hanna Kommeri ja Elina Rajaniemi kirjoittavat Katseita-blogissa lasten ja nuorten kannattelun tarpeesta pandemian keskellä:
"Koronan aiheuttama eristäytyminen on tuonut monen elämään valtavaa yksinäisyyden tunnetta. Suomen Punaisen Ristin tuoreen selvityksen mukaan joka neljäs 15-24 –vuotias kokee vähintäänkin viikoittaista yksinäisyyttä. Noin puolella korona on merkittävästi lisännyt yksinäisyyden kokemuksia. Tieto tartunnan fyysisistä seurauksista indikoi eristämisen ensiarvoisuutta, mutta tieto sosiaalisten suhteiden puuttumisen psyykkisistä ja yhteiskunnalliseen turvallisuuteen vaikuttavista mekanismeista ohjaisi avaamaan olennaisia palveluita. Tasapainoa näiden väliltä ei ole helppoa löytää.
Pandemian aikana lähisuhdeväkivaltatilanteet perheissä lisääntyivät ja joissain tilanteissa etänä opiskelemaan pakotetut lapset ja nuoret saattoivat joutua olemaan pitkään kotona turvattomassa tilanteessa, vailla muita verkostoja. Lasten ja nuorten näkökulmasta koronaan liittyvät rajoitukset ovat kestäneet pitkään, kun poikkeustilassa on oltu jo kohta vuosi. Paraskaan lastensuojelu tai psykiatrinen hoito eivät toimi, elleivät ongelmat tule auttavien tahojen tietoon...."
Lue koko blogikirjoitus:
www.mariaakatemia.fi/lapset-ja-nuoret-tarvitsevat-turvaa-ja-kannattelua-pandemian-keskella/
#nuoret #pandemia #keijunvarjo #ehkäiseväväkivaltatyö #toivo #chat #onneksionjoku