Valtiovarainministeriön vuoden 2021 talousarvioehdotus oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen kannalta karua luettavaa. VM:n esityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan leikata 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 % prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämän pudotuksen kerrotaan johtuvan ennen kaikkea Veikkauksen tuottojen vähenemisestä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaaminen on lyhytnäköistä toimintaa. Hallitusohjelmassa korostetaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä, mutta tämän kaltainen budjetointi vie kehitystä täysin päinvastaiseen suuntaan eikä pitkällä aikavälillä varmastikaan ole myöskään taloudellisesti kannattavaa.
”Sote-järjestöillä on merkittävä rooli mm. työkyvyn ylläpitämisessä ja voimme tarjota palveluita varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tarvitaan raskaita ja kalliita palveluita. Esimerkiksi uupumista, masennusta ja riippuvuuksia voidaan vähentää vertaisryhmätoimintamme avulla. On vaikeaa ymmärtää, miksi näistä palveluista nyt halutaan leikata, kun samaan aikaan etsitään kuumeisesti keinoja esimerkiksi työllisyyden nostamiseen. Kuormittunut julkinen sektori ei varmasti pysty paikkaamaan järjestöjen tarjoamia palveluita ja vapaaehtoistyötä”, toteaa Naistenkartanon toiminnanjohtaja Anna Vuorio.
Koronakevään aikana olemme nähneet, että tarve on arjen hallintaa ja mielekkyyttä ylläpitäviin palveluihin ei ainakaan ole vähentynyt. Tasa-arvon näkökulmasta vaihe on ollut erityisen huolestuttava, sillä kotona oleminen ei ole kaikille helppoa tai turvallista. Poliisin perheväkivaltatehtävien määrä kasvoi keväällä huomattavasti, mutta toisaalta lapsiin kohdistuneiden väkivaltarikosten ilmoittamisessa oli selvä lasku korona-aikana. Poliisin mukaan koulujen ja harrastepaikkojen ollessa suljettuina, lapsiin kohdistuva kaltoinkohtelu tai väkivalta jäi näkymättömiin, eikä niistä tullut poliisille ilmoituksia.
”Toiminnassamme mukana olleiden naisten tarinoissa on kuulunut hätä yksin jäämisestä ja uupumisesta, jotka ovat kohottaneet riskiä toimia väkivaltaisesti. Avun piirin pääseminen on ollut usealle naiselle käänteen tekevää tilanteessa, jossa syyllisyyttä ja häpeää aiheuttavasta asiasta ei ole uskaltanut puhua kenellekään muulle. Nyt jos koskaan tarvitaan tukea kodeissa, missä lähisuhdeväkivaltatilanteet ovat yhä kärjistyneempiä poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen. Järjestöt ovat suuressa roolissa puhuttaessa väkivaltaa katkaisevasta, ehkäisevästä työstä. Järjestöjen resursseista leikatessa, leikataan tulevaisuuden hyvinvoinnista. Millaisen jäljen yhteiskuntamme haluaa jättää koronakriisistä? Olisiko mahdollista tehdä ratkaisuja, jotka tukisivat kohti parempaa huomista?”, kysyy Maria Akatemian toiminnanjohtaja Sari Nyberg.
Sote-järjestöillä on paljon asiakkaita, jotka eivät pysty pitämään julkisessa keskustelussa puoliaan ja joutuvat siksi leikkauslistojen kärkeen.
”Järjestöt kohtaavat heikossa asemassa olevia matalan kynnyksen palveluissa. Näistä palveluista ei ole varaa nyt leikata, sillä kunnilla on heikkenevässä taloustilanteessa vaikeuksia täyttää lakisääteisiäkin velvollisuuksiaan.”, sanoo toiminnanjohtaja Sanna Tiivola Vailla vakinaista asuntoa ry:stä.
Valtiovarainministeri Vanhasen esittämän elvyttävän budjetoinnin tulee ulottua myös sote-järjestöjen toiminnan turvaamiseen. Vetoammekin päättäjiin, ettei laaja-alaisesti kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta edistäviä kansalaisyhteiskuntaa näivetetä vaan sote-järjestöjen rahoitusongelma ratkaistaan kestävällä tavalla.
Lisätietoja antavat:
Anna Vuorio, toiminnanjohtaja, Naistenkartano ry, p. 0401616870
Sari Nyberg, toiminnanjohtaja, Maria Akatemia ry, p. 0505027544
Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa ry, p. 0504607721