Varjoista valoon

Viime päivinä uutisoitu lapsen kaltoinkohtelu on herättänyt paljon keskustelua, mielipiteitä ja tunteita eikä syyttä. Esiin tulleet tapahtumat ovat monelta osin niin käsittämättömän kuuloisia, että asia ei voi olla koskettamatta tunnetasolla ketään meistä. Ainakin pitäisi koskettaa. Miten suurta rohkeutta vaatiikaan lähteä käsittelemään itselle kipeitä ja traumaattisia asioita, joiden varmasti paljon mieluummin toivoisi vain häviävän pois, koska niiden kohtaaminen on niin tuskallista? Vaatii rohkeutta valita toisin. Samaa rohkeutta tulisi löytyä myös kaltoinkohdeltujen lasten aikuisverkostoilta. Rohkeutta nähdä, puuttua ja auttaa. Varhaisten ihmissuhteiden merkitys ihmisen elämässä on merkittävä. Elämän ensi hetkistä lähtien kokemamme hoiva ja huolenpito muovaavat käsitystämme sekä sisäistä malliamme maailmasta sekä itsestämme. […]

Yhteiskuntamme tärkein tehtävä

Tämän päivän informaatiotulva ja eläminen alati muuttuvassa maailmassa altistaa lasten vanhemmat epävarmuuden tilaan. Osaammeko erottaa tiedosta olennaista? Miten valikoimme lähteitä? Kehen voi luottaa? Mikä on se olennaisin muutos, johon valmistaudumme? Lapsemme elävät aina vanhempiensa todellisuutta. Vanhemmat heijastavat oman huolensa ja pelkonsa vääjäämättä lapseen. Mikä auttaa vanhempia jaksamaan, se auttaa aina myös lapsen hyvään oloon. Arkipäivän todellisuudessa arjen rakenteilla on merkitys, niin hyvässä työyhteisössä kuin omassa kodissa. Hyvä johtaja ymmärtää työyhteisönsä kannattelun merkityksen sekä säännöllisten tapaamisten ja tiedonkulun arvon, auttaa työssä ja helpottaa sen muuttuvissa olosuhteissa. Silloin yhteisössä rakentuu toivo. Lapsi, joka elää samaa todellisuutta ja vanhempien tunneilmastoa tarvitsee jaksaakseen turvalliset […]