”Ryhmän henki oli lämmin, kuunteleva ja lohduttava. Aiemmin en ole tällaisessa ollut ja yllätyin, miten helppoa oli avautua omista asioista muutaman kerran käytyäni. Tunsin, että minua kuunneltiin ja sain vertaistukea, jota en aiemmin ole kokenut. Pari seuraavaa päivää jokaisen tapaamisen jälkeen olin virkeämpi ja hyvinvoiva.”
Näin kuvaili eräs osallistuja kokemustaan Läheisenä työelämässä -hankkeen vertaisryhmässä. Palaute kuvastaa hyvin, miten tärkeää ja arvokasta vertaistuki ja kokemusten peilaaminen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa parhaimmillaan voi olla. Maria Akatemian ja Miina Sillanpään Säätiön yhteinen kehittämishanke (STEA 2022-2024) Läheisenä työelämässä tulee päätökseen elokuun 2025 aikana. Vaikka hankkeessa toteutettu yksilötyö ja ammatillisesti ohjattu vertaistukitoiminta päättyy hankkeen loppumisen myötä, jää hankkeessa luotu vertaisryhmämalli elämään ja juurtuu osaksi Maria Akatemian pysyvää vapaaehtoistoimintaa.
Läheisenä työelämässä -hankkeen tarkoitus on ollut tarjota tietoa ja tukea 40–65-vuotiaille työn ja läheishoivan yhteensovittamiseksi. Läheishoiva on ilmiönä yleinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä jopa joka kolmas työikäinen pitää huolta läheisestään työn ohella. Palvelujen yhä kiristyessä ja väestön ikääntyessä hoivavastuu tulee todennäköisesti kasaantumaan yhä enemmän läheisten harteille, mikä aiheuttaa väistämättä uusia haasteita ratkaistavaksi.
Yksi merkittävä haaste läheishoivan yleistyessä on työssä käyvien läheisestään huolta pitävien henkilöiden jaksaminen ja hyvinvointi. Hankkeen aikana asiakastyöstä on kerätty runsaasti havaintoja liittyen kohderyhmän tarpeisiin ja kokemuksiin työn ja läheishoivan yhdistämisen kuormittavuudesta. Asiakastyössä on korostunut erityisesti kohderyhmän kuormitus liittyen palvelujärjestelmään ja sen toimimattomuuteen; palveluiden heikkoon saatavuuteen, byrokratian hankaluuteen ja tiedon puutteeseen omista ja läheisen oikeuksista.
Myös sopeutumishaasteet muuttuneeseen tilanteeseen ovat aiheuttaneet kuormitusta. Monesti on koettu vaikeana hyväksyä roolimuutokset suhteessa läheiseen ja toisaalta läheishoivatilanteessa saattaa korostua perheen tai suvun dynamiikassa olevat haasteet. Useat asiakkaat ovat tuoneet esiin myös vaikeuden rajata hoivavastuuta omaan jaksamiseensa nähden. Haasteet itsestä huolehtimisessa sekä omien tarpeiden ja rajojen tunnistamisessa korostuvat, kun henkisiä ja ajallisia resursseja on vähän. Myös työelämän aiheuttama paine luo oman huolensa tilanteeseen, jos samaan aikaan pitäisi kehittyä uralla ja ottaa vastuuta ikääntyneestä vanhemmastaan.
Läheisenä työelämässä -hanke on tukenut työssäkäyviä läheishoivaajia keskustelujen ja vertaistukiryhmien muodossa. Yksilötapaamiset hanketyöntekijän kanssa ovat auttaneet hahmottamaan omia voimavaroja ja arjen kuormitustekijöitä, ja vertaisryhmistä asiakkaat ovat puolestaan saaneet korvaamatonta tukea samassa elämäntilanteessa olevilta. Hankkeen ajan ammatillisesti ohjatuissa vertaisryhmissä on ollut apuohjaajana mukana vapaaehtoinen, joka on samalla perehtynyt ryhmämalliin. Tarkoituksena on, että hankkeen päätyttyä vapaaehtoiset voivat itsenäisesti ohjata ryhmiä Maria Akatemian taustatuen voimin.
Vertaisryhmät ovat olleet suljettuja, kuuden tapaamiskerran ryhmiä, joissa osallistujia on ollut pääsääntöisesti 4–7. Tapaamiset ovat olleet kestoltaan 1,5 h – 2 h ja ensimmäiset viisi tapaamiskertaa ovat olleet viikoittain, minkä jälkeen kuudes tapaamiskerta, eli seurantatapaaminen, on järjestetty kahden kuukauden kuluttua. Ryhmäkertojen sisältö on strukturoitu ja jokaisella tapaamisella on ollut oma teemansa: tunteet ja tunnesäätely, roolit ja odotukset, omat tarpeet ja rajat, itsemyötätunto ja itsetuntemustyöskentely. Tapaamisten kulku on rakennettu siten, että pieni osa ajasta on varattu teeman alustukseen ja psykoedukatiiviseen puoleen, jonka pohjalta ryhmässä käydään loppuaika keskustelua ja jaetaan kokemuksia sekä tehdään lyhyitä harjoituksia.
Hankkeen aikana vapaaehtoisia on perehdytetty ja koulutettu ryhmämalliin ja tuekseen heille on laadittu ryhmänohjaajan opas, jossa on avattu juuri kyseisen kohderyhmän erityispiirteitä ja huomioon otettavia seikkoja. Oppaassa on myös eri ryhmäkerroille teemat, jotka eroavat hieman ammatillisesti ohjattujen ryhmien teemoista. Vapaaehtoisten ohjaamissa ryhmissä aihealueet pidetään voimavarakeskeisinä. Ryhmät toteutetaan joko lähitapaamisina tai verkossa. Jatkossa läheishoivaajille suunnattuja vertaisryhmiä järjestetään siten, että mainostaminen, ilmoittautuminen ja tilat organisoidaan Maria Akatemian taholta, ja ryhmien ohjauksesta vastaa vapaaehtoinen. Ryhmiä tullaan järjestämään myös yhteistyössä muiden läheis- ja omaishoitajien parissa työtä tekevien järjestöjen ja tahojen kanssa.
Vapaaehtoiset ovat tärkeä osa Maria Akatemian toimintaa, jonka kehittämistä tehdään yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa kuunnellen heidän näkemyksiään ja ideoitaan. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää sekä yksilön, yhteisön että yhteiskunnan tasolla. Sen merkitys ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään auttamiseen – se rakentaa osallisuutta, inhimillisyyttä ja kestävää hyvinvointia. Vapaaehtoistoiminnassa sekä vapaaehtoinen että toimintaan osallistuva asiakas hyötyvät omalla tavallaan, toinen saaden kokemusta merkityksellisyydestä ja auttamisesta, ja toinen vastaanottaen esimerkiksi tilanteeseensa korvaamatonta tukea ja apua, jota ei julkisten resurssien puitteissa pystyttäisi tarjoamaan.
Toivomme, että tulevaisuudessakin vertaistukea kaipaavat läheishoivaajat löytävät toimintamme pariin ja saavat kokemuksen siitä, että eivät ole yksin tämän arvokkaan ja tärkeän mutta näkymättömän hoivavastuun kanssa.
Kirjoittaja Vilma Lingman työskentelee Läheisenä työelämässä -hankkeen asiantuntijana.