Itseen kohdistuva väkivalta ja ajatuksen voima

Mitä sinulle tulee mieleen sanoista ”itseen kohdistuva väkivalta”? Ehkä viiltely, pään hakkaaminen seinään tai hiusten repiminen? On totta, että esimerkiksi viiltely on itseen kohdistuvaa väkivaltaa, ja melko yleistä sellaista. Suomessa viiltelyä esiintyy noin 12 % 13–18-vuotiaista (Myllyviita, 2020). Tämä tarkoittaa sitä, että noin joka kymmenes nuori viiltelee. Kuitenkaan itseen kohdistuvan väkivallan ei välttämättä tarvitse olla fyysistä, vaan ihminen voi kohdistaa itseensä myös henkistä väkivaltaa. Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten puhut itsellesi? Omat ajatukset ovat ikään kuin lauseita, joiden avulla ihminen puhuu itselleen. On arvioitu, että jopa 80 % ihmisen ajatuksista on arvostelevia ja negatiivisia (Pietikäinen, 2009, s. 192). Tämä […]

Mitä jos olenkin henkisesti väkivaltainen parisuhteessa?

Oletko koskaan menettänyt hallintaa tunteistasi ja sen seurauksena huutanut kumppanillesi, mutta myöhemmin katunut käytöstäsi? Oletko koskaan ollut verbaalisesti väkivaltainen ja satuttanut kumppaniasi riidan aikana, saadaksesi kontrollin tunteen tilanteesta? Oletko rikkonut kumppanisi asettamia rajoja saadaksesi omat henkiset ja emotionaaliset tarpeet tyydytettyä, tahtosi läpi tai jonkin muun syyn takia? Oletko koskaan valehdellut kumppanillesi välttääksesi sen emotionaalisen ja henkisen tuskan, mikä seuraa valheiden ja petoksen paljastumisesta? Tai oletko koskaan syyttänyt kumppaniasi uskottomuudesta, valehtelusta tai pahoista aikeista sinua kohtaan, mutta myöhemmin ymmärtänyt, että syytöksesi kumpusivat omasta uskottomuudesta, valheista, tai heikosta itsetunnosta? Henkistä väkivaltaa voi olla vaikeaa tunnistaa väkivallaksi verrattuna fyysiseen väkivaltaan. Tämän kirjoituksen alussa […]

Kohti läheishoivaajaystävällisempää yhteiskuntaa

Läheishoiva on -kampanjan aikana nostamme esille sitä, mitä läheishoiva on ja miten se näkyy ympärillämme. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työelämän ja läheishoivaajaroolien yhteensovittamisen kysymyksistä ja sen erityispiirteistä. Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota läheishoivasta puhuttaessa? Mihin kaikkeen läheishoiva vaikuttaa? Miten voisimme parantaa läheishoivan tunnistamista ja asemaa Suomessa? Näitä kysymyksiä Läheisenä työelämässä -hankkeen alussa pohdittiin paljon – ja pohditaan yhä. Läheishoiva tuottaa selkeitä säästöjä esimerkiksi kunnan palvelukustannuksissa ja paikkaa terveydenhuollon henkilöstövajetta. Läheisestä huolehtimiseen liittyy paljon mielekkäitä sekä positiivisia kokemuksia ja tunteita.  Läheishoivaajista puhuttaessa olemme kuitenkin isojen kysymysten äärellä, kun mietimme näiden ihmisten hyvinvointia ja esimerkiksi työssäjaksamista. Väestön ikääntyminen, hoitajapula, hoivapalveluiden saamisen […]

Läheishoivaaja, omaishoitaja vai ihan vain minä?

Läheishoiva on -kampanjan aikana nostamme esille sitä, mitä läheishoiva on ja miten se näkyy ympärillämme. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työelämän ja läheishoivaajaroolien yhteensovittamisen kysymyksistä ja sen erityispiirteistä. Kuka on läheishoivaaja? Mistä läheishoivan tunnistaa? Mikä on läheishoivaajan ja omaishoitajan ero – vai onko sitä? Näitä kysymyksiä Läheisenä työelämässä -hankkeen alussa pohdittiin paljon – ja pohditaan yhä. Läheishoiva on läheisen ihmisen tarpeista huolehtimista, joka kattaa kaiken lähisuhteessa tapahtuvan avun ja huolenpidon. Se voi esimerkiksi olla kauppa- tai pankkiasioiden hoitamista, läsnäoloa yksinäisyyden hetkellä tai psyykkisen ja fyysisen tuen antamista. Läheishoiva voi olla hoivan tai huolenpidon antamista, esimerkiksi terveydellisten asioiden seurantaa tai konkreettista […]

Katse äitiin: Äidin kehollisuus

Raskauden ja synnytyksen myötä äidin kokemus omasta kehosta ja seksuaalisuudesta muuttuu. Toiset sopeutuvat näihin muutoksiin hyvin, mutta toisille ne voivat tuntua vaikeilta. Monet fysioterapiavastaanotolleni tulevat äidit kertovat, että synnytyksen jälkeen ”keho ei ole tuntunut enää omalta” ja he kokevat, että ”omaan kehoon ei saa enää yhteyttä”. Usein yhteyttä on vaikea saada etenkin lantionpohjaan tai keskivartaloon. Raskauden edetessä koko vatsanseinämä venyttyy ja lantionpohjalle kohdistuu painetta. Alatiesynnytys venyttää lantionpohjan kudoksia ja saattaa aiheuttaa repeämiä. Sektiosynnytys on iso operaatio, joka vaikuttaa koko kehon toimintaan. Ei siis ole mikään ihme, että oma keho saattaa tuntua vieraalta. Lantionpohjan toimintahäiriöt, kuten virtsan ja ulosteen pidätyskyvyttömyys voivat […]

Katse äitiin: Täyttä elämää

Vanhemmuus voi olla toisinaan uuvuttavaa. Olit sitten perhevapailla tai solmussa työn ja perheen yhteensovittamisen kanssa, riittämättömyyden ja puolinaisuuden tunteet hiipivät harteille, vaikka kuinka suoritat kaiken ja ylikin. Elämää tulee toteutettua ei elettyä, menee mehut.  Riittävän hyvä vanhemmuus on erinomainen tavoite abstraktiudestaan huolimatta, kukinhan viime kädessä määrittelee sen itse tai parhaimmillaan vanhemmat yhdessä. On hyvä pysähtyä tarkastelemaan vanhemmuutensa tavoitteita, merkityksiä ja prioriteetteja ja punnita niitä suhteessa omiin voimavaroihin ja siihen, mikä lopulta on tärkeää vanhemmuudessa. Ehkä näin onnistuu päivittämään oman vanhemmuutensa idean ja huokoistamaan arkea.  Luotto toiseen vanhempaan sekä perheen tolkullinen työn- ja vastuunjako vapauttaa voimavaroja myös omasta jaksamisesta huolehtimiseen – […]

Katse äitiin: Itsetuntemus on pohja myös henkiselle älykkyydelle

Maailma ympärillämme on juuri nyt arvaamaton, kotimaassakin on erimielisyyttä siitä, miten tulevaisuus turvataan ja omassa elämässämme kaikilla valintoja ja epävarmuutta.  Välillä enemmän, joskus vähemmän haahuilemme epävarmuuden aivosumussa. Viisas ajatus on jo se, että asioita, jotka tapahtuvat minusta riippumatta, ei kannata liikaa murehtia. Mahdollisuutemme on edistää asioita, joihin voimme vaikuttaa teoillamme tai kannanotoillamme. Ratkaisut, joita voimme itse tehdä ovat vastuullamme.  Aidosti omien ratkaisujen vastaukset löytyvät meistä itsestämme ja ulkopuolelta tulevat ehdotukset, paineet tunnistaen.  Kestävät ja omaa hyvinvointiamme tukevat päätökset kasvavat sisällämme. Naisryhmissämme punaisena lankana kulkeva teema on itsetuntemus. Omien arvojen ja uskomusten luotaamisen kautta saamme kirkkaamman kuvan, josta voi tunnistaa meihin […]

Katse äitiin: Eri-ikäisten yhteinen voima

Nuorten ja työikäisten uupumus yhteiskunnassamme herättää kysymyksiä, mistä kaikista tekijöistä on kysymys. Yksi pohdittava kysymys on se yksinäisyys ja juurettomuudesta johtuva irrallisuus, joka syntyy silloin, jos nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet ovat hyvin erillään ja kaukana toisistaan. Elämänmenon nopeatempoisissa muutoksissa vanhemmat polvet saattavat vetäytyä tai heidät jätetään syrjään ja silloin heiltä voi kadota ikään liittyvä tehtävä olla nuorempien tukena ja pysyä yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä elämää kannattelemassa. Sukupolvien välisen yhteyden ylläpitäminen voi olla haastavaa kaiken ikäisille. Kasvuun liittyvät jännitteet kuuluvat elämään ja ne voisivat olla myös kutsu lähteä tutustumaan eri-ikäisinä toinen toisiimme sen sijaan että eriydymme pelkästään omiin ryhmiimme. ”Ihmismielessä on jatkuva […]

Katse äitiin: Kirje minulle, vastasyntyneen äidille

Runsas kaksi vuotta sitten, helteisenä heinäkuun aamuna, sinusta tuli äiti. Äitiytesi alku oli aika raju, kun olit menehtyä synnytyskomplikaatioihin. Kokemus aivan ymmärrettävästi traumatisoi sinut.  Sen lisäksi, että yritit toipua synnytyksestä niin fyysisesti kuin henkisesti, koko maailmasi oli mullistunut. Identiteettisi oli muovautumassa uudelleen, parisuhteesi oli muuttunut vauvaperheeksi, ja yritit muodostaa yhteyttä tähän vastasyntyneeseen olentoon. Et oikein tiennyt, miten suhtautua muuttuneeseen ja vaurioituneeseen kehoosi ja mieleesi, uuteen elämäntilanteeseen, rooleihin ja dynamiikan muutokseen. Pinnalla pysyminen oli vaikeaa.  Koit itsesi niin kovin yksinäiseksi vastasyntyneen kanssa kotona. Tunsit, että maailma vain jatkaa kulkuaan, ja sinä makasit mielessäsi yhä siellä sektiosalissa. Mielestäsi kukaan ei oikeasti ymmärtänyt, […]

Harjoittelijan kokemuksia: Työvalmentajaopiskelijana Läheisenä työelämässä -hankkeessa

Opintojeni viimeisinä päivinä huomasin kokoavani ammatti-identiteettiäni yksiin kansiin. Mitä kaikkea olen oppinut vuoden aikana? Mitä kuluneet viisi viikkoa Maria Akatemiassa ovat minulle antaneet? Lähdin työvalmentajaopintoihin kaksi aiempaa tutkintoa takataskussani. En juurikaan tiennyt, missä ja minkä asiakasryhmän parissa haluaisin tehdä uutta työtäni. Nyt tiedän. Tätä työtä tehdään ihmisten parissa siellä, missä he kulloinkin ovat. Eräs kokenut maria-akatemialainen totesi, että hän korvaa asiakas-sanan mielellään sanalla ihminen. Koenkin, että yksi tärkeimmistä asioista, jota voin tulevissa työtehtävissäni toteuttaa, on olla ihminen ihmiselle. Olla läsnä, kuulevana korvana, joskus ainoana sellaisena heille, joita työssäni kohtaan. Tähän sain vahvistusta Maria Akatemiasta, jossa työskennellään äärimmäisen haavoittuvien asioiden ja […]

Hoivaa ennakoiden

Muistiviikkoa vietetään tällä viikolla teemalla ”Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa”. Muistiystävällinen yhteiskunta rakentuu muistiystävällisistä teoista. Läheisenä työelämässä -hankkeen blogikirjoituksessa pohditaan puheeksi ottamista hoivasta omien vanhempien kohdalla. Muistiystävällinen teko voi olla esimerkiksi vanhempien kanssa käyty keskustelu siitä, kuinka he toivovat tulevansa kohdatuksi ja hoivatuksi silloin, kun itsenäinen pärjääminen heikkenee. Herätys omien vanhempien ikääntymiseen ja jaksamisen vähenemiseen saattaa tulla eteen yllättävissä tilanteissa: Kun oma isä kertoi saman jutun uutena asiana jo enemmän kuin kahdesti. Tai kun äidin tavarat tuntuvat olevan useimmiten hukassa, ja hän epäilee naapurin varastavan niitä. Kaukaiselta kuulostava asia havahduttaa. Kuinka kauan vanhempani vielä jaksavat ja pärjäävät itsenäisesti, missä vaiheessa vanhempani […]

Työelämän joustot apuna työn ja läheishoivan yhdistämisessä

Työelämän ja läheishoivan yhteensovittaminen on vaativaa tasapainoilua ajankäytön ja oman jaksamisen välillä. Tutkimusten mukaan mitä sitovampaa, toistuvampaa ja moninaisempaa hoivan ja huolehtimisen muodot ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat huolehtijan ajankäyttöön, työssäkäyntiin, hyvinvointiin ja arjen muihin toimintoihin. Työyhteisön suhtautumisella ja työkäytännöillä on nähty olevan merkittävä rooli hoivaajan jaksamisen kannalta. Hyväksi koettuja työn joustoja ovat esimerkiksi etätyöstä sopiminen, liukuva työaika, lomarahojen muuttaminen vapaiksi ja vuosilomien, palkattomien vapaiden sekä saldovapaiden käyttäminen. Myös työmäärän tarkastaminen suhteessa työaikaan on tärkeää. Keskustella voi myös siitä, onko järkevää ottaa uusia tai suuria työtehtäviä tai projekteja vastaan. Myös vastuun jakamisesta useammalle työntekijälle voi keskustella. Työpaikka voi miettiä myös […]

Nuoret oireilevat suorituskulttuurin paineissa – apua on saatavilla

Kahden vuoden välein julkaistava kouluterveyskysely paljasti viime syksynä, että nuorten kokema uupumus, ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet korona-aikana. Samanlaisia tuloksia kuultiin tuoreesta E2 Tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet 20–29-vuotiaista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Etenkin tytöt voivat nyt huonommin kuin pari vuotta sitten, ja pandemian aikana ennustettu kodeissa muhinut ”mielenterveyspommi” alkaa paljastua yhteiskunnan avautuessa. Kaikkialla yhteiskunnassa vaikuttava suorituskulttuuri ajaa nuoria tavoittelemaan yhä parempia suorituksia niin koulussa ja harrastuksissa kuin vapaa-ajallakin. Tämä luo nuorille paineita, jotka purkautuvat pahoinvointina. Osa heistä oireilee väkivallalla, joka voi kohdistua niin itseen kuin muihinkin. Aggressio ja väkivalta aiheuttavat tytöissä paljon häpeää ja kokemuksia yksin jäämisestä. […]

Afraid of hurting someone? Don’t be afraid – just contact us!

Maria Akatemia provides services for women, who have either used or are afraid that they might use violence. That’s basically all I knew as I was offered a job as a violence prevention specialist at Maria Akatemia. I had a lot of working experience with victims of domestic violence. Therefore, violence as a phenomenon was something I was very familiar with. Despite that, I was hesitant. Who are women, who use violence? What are they like? It turned out that the women are ordinary people – just like you and me. They’re typically mothers of small children – tired, overburdened, […]

Ei joululahjoja TUHMILLE lapsille!

Ja ajatellaanhan nyt. Kukaan meistä ei ole pelkästään tuhma tai kiltti. Maria Akatemian vertaistukiryhmään osallistunut nainen kirjoittaa omalle pikkutytölleen vuoteen 1996 seuraavasti: ”Katjalle 25.11.1996 Hei, Katja! Näin joulun lähestyessä minä arvaan, että olet kirjoittanut jo lahjatoivelistan valmiiksi. Sinä kun haluat aina olla ajoissa. Sinun listalla ei varmaan taaskaan ole monta toivomusta. Olet aina toivonut vain vähän lahjoja, ja myös saanut vähemmän lahjoja kuin muut. Jouluun on juuri lahjojen vuoksi sisältynyt sinulle paljon pahaa mieltä. Olet oikeastaan inhonnut lahjojen saamista siitä yhdestä joulusta asti, jolloin olit varma, ettet saisi yhtään lahjaa. Olit ollut tuhma, eikä tuhmille lapsille tuoda lahjoja. Sait kuitenkin […]

Puhetta kohti eettistä ihmisyyttä

Me Maria Akatemiassa haluamme olla rohkeita ja vastuullisia toiminnassamme ihmisyyden puolesta. Maailman mullistukset, ilmastonmuutos, maahanmuutto- ja pakolaisuuskysymykset, koronapandemia sekä polarisoituminen ovat vaatineet meitä ”tulen äärelle” keskustelemaan, miten ihminen kasvaa ja kehittyy suhteessa ympäröivään maailmaan, löytää potentiaalinsa ja uskaltaa rohkeasti ottaa vastuuta sekä omasta että yhteisöjen sisäisestä kasvusta ja oppimisesta. Puhetta kohti eettistä ihmisyyttä on Maria Akatemia -yhteisön yhdessä rakentama Ihmisyyden käsikirjoituksen (IKF) tutkimisen foorumi. Suunnitteluryhmämme kutsuu mukaan yhdistyksemme jäseniä, työntekijöitä, asiantuntijoita, vapaaehtoisia sekä kaikkia aiheesta kiinnostuneita miettimään, mitä minussa, meissä ja maailmassa tapahtuu – ja miksi. Toimintamme on jäsentynyt ja laajentunut pikkuhiljaa, ja keskusteluiltojemme osallistujajoukko on kasvanut. Viime vuonna päätimme, […]

Tule muistetuksi ihmisenä, joka uskalsi olla ihminen

Saamme elää aikaa, jolloin ihminen tietää maailman asioista luultavasti enemmän kuin koskaan ja tuo tieto on myös saatavilla laajemmin kuin koskaan. Omaamme laitteita ja taidamme kieliä, joilla kommunikoida muiden ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Mutta tiedostammeko myös oman ihmisyytemme paremmin kuin koskaan? Tunnistammeko tavat, joita olemme omaksuneet meitä kasvattaneilta aikuisilta, ja pohdimmeko, mitä niistä haluamme välittää tuleville sukupolville? Halu tutustua omaan itseen on avain ihmisenä kasvamiseen. Itsetuntemus on syvintä ihmistuntemusta. Siihen kuuluu tietoisuus omasta historiasta sekä tavasta olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Itsetuntemus liittyy siihen, miten kuulemme itseämme ja tunnistamme omia tunteita ja tarpeita. Sen myötä oppii sietämään, elämään ja hengittämään myös vaikeiden tunteiden kanssa. Sitä taitoa tarvitaan maailmassa ja ajassa, joka […]

Parisuhteita tukemalla ennaltaehkäistään koko perheen kuormitusta

Kun lapsiperheessä vanhempien välillä myrskyää, joutuvat myrskyn silmään tahtomattaan usein myös lapset. Joskus vanhemman voi olla helpompaa uskotella itselleen pitävänsä omat tunteet ja parisuhteen haavat lapsilta piilossa. Lapset ovat kuitenkin hyvin taitavia aistimaan perheen tunneilmastoa ja huomaavat herkästi, jos vanhempien välit kiristyvät. Lapsen mieli on joustava ja kestää toki ohimenevät kriisit. Kuitenkin jos vanhemmat jäävät vaikeuksien kanssa yksin, eivät uskalla selvittää niitä tai pyrkivät lakaisemaan ongelmat maton alle, voi painostava tunneilmapiiri perheessä jatkua piinallisen kauan ja jättää jälkensä myös lapsiin. Voi olla, että parisuhteessa hajottava kommunikaatio ja väkivaltainen dynamiikka on ollut läsnä jo pitkään. Kaikki on voinut alkaa esimerkiksi toisen […]

Selviytymiskeinoja poikkeustilan aikana

Näinä pelon aikoina, haluaa moni julkaista someen jotain kaunista ja hyvää. Somea seuratessaan voi herätä tunne siitä, että kaikki muut hyggeilevät kotona teekupin ja kirjojen kanssa tai käyvät hengittelemässä metsässä. Lasten kanssa vietetään nyt sitä kaivattua laatuaikaa ja pelaillaan pelejä. Joku leipoi pullia pitkästä aikaa ja suursiivouskin on tehty. Kun hermot kotona kiristyvät ja etätyöpiste on vessanpöntön päällä, voi oma tunne olla hyvin toisenlainen. Maailma pelottaa ja kuitenkin ne läheisimmät ihmiset ovat nyt liian lähellä. Oma työtilanne pelottaa ja kaikki perheessä vihaavat lautapelejä. Kun tähän tilanteeseen vielä liittää ajatuksen siitä, että naapurissa kaikki sujuu kuin Strömsöössä, voi tilanne olla hyvin […]

Emotionaalisen väkivallan ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen edellyttävät nykyistä parempaa tiedostamista sekä ilmenemismuotojen ja riskien tunnistamista

Naisten tekemä väkivalta on usein muodoiltaan enemmän emotionaalista väkivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa. Emotionaalisen väkivallan tunnistaminen ja rajanveto siihen, mikä on emotionaalista väkivaltaa, on vaikeaa sekä tekijälle, väkivallan kohteeksi joutuvalle kuin lähipiirille ja ammattiauttajille. Yksi emotionaalisen väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen ongelma on, että naisen käyttämät emotionaalisen väkivallan muodot, esim. raivoaminen, nimittely, mitätöiminen, kumppanin huonoon valoon saattaminen tai tunnekylmyys tai puhe- ja tunneyhteydestä erottaminen tulkitaan usein naisen temperamentin ominaisuuksiksi ei väkivallaksi. Monet emotionaalisen väkivallan muodot eivät myöskään täytä rikoksen tunnusmerkistöä, eivätkä siten näy rikostilastoissa eivätkä tule esiin edes tutkimuskyselyissä. Naisen väkivaltainen käyttäytyminen on vielä liian usein tabu myös auttamisjärjestelmälle ja tutkijoille. Eräs […]

Äitien lapsiin kohdistama väkivalta – lähisuhdeväkivallan kierteen katkaisemisen edellytyksiä

Vanhemmuus herättää monenlaisia tunteita, joita saakin olla. Lapsen ja häntä hoitavan vanhemman suhde on läheisyydessään ja myönteisyydessään ainutlaatuinen. Rakkaus omaan lapseen syvenee vähitellen ja eri ihmisillä eri tahtiin. Pienen lapsen hoitaminen ympäri vuorokauden on vaativaa. Ylikuormittuminen, yksin jääminen ja muun muassa epätasainen vastuunjako perheessä luovat jo sinänsä riskitekijöitä vanhemman jaksamiseen. Jos vanhemman taustalla on myös paljon vaikeita, käsittelemättömiä tunteita, traumoja, oman lapsuuden haavoittavia kokemuksia, ne voivat aktivoitua uudessa elämäntilanteessa ja ilmetä muun muassa väkivaltana. Häpeä, syyllisyys ja yksin pärjäämisen kulttuuri nostavat kynnystä ottaa puheeksi vaikeimpia tunteita ja huolia, joita vanhemmuus herättää. Ei ole helppoa myöntää, että huomaa toimivansa lapsen kanssa […]

Kohti eettisesti kestävää ihmisyyttä

Oppiaksemme ja kasvaaksemme ihmisinä tarvitsemme esikuvia sekä kasvuimpulsseja. Edesmennyt isäni oli minulle tärkeä esikuva monessa mielessä. Yrittäjän tyttärenä olen saanut monipuolista oppia työelämään, ennen kaikkea kokonaisnäkemyksen siitä, miten jokaisella työtehtävällä ja työntekijän panoksella on merkitystä tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeimpänä asiana opin häneltä arvostamaan jokaisen ihmisen tasavertaista kohtaamista ja kaikkien ihmisten huomioimista. Hänen palveluasenteensa ja heikoimpien ihmisten huomioiminen jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen, esimerkin, jota olen pyrkinyt noudattamaan myös omassa elämässä. Omalla työurallani olen saanut olla mukana monipuolisesti ihmisarvolähtöisessä työssä, eri organisaatioissa. Työ erityisryhmien kanssa on vaatinut rohkeaa asennetta lähteä kokeilemaan uutta, yhteisöllistä työtapaa, jossa asiakas on keskiössä ja osallinen. Asiakkaat ovat olleet […]

Inhimillinen digitalisaatio – Miten säilyttää ihmisyys verkossa?

Puheenvuoro pidetty Maria Akatemian 7. Prima Mater Symposiumissa ”Haasteena eettisesti kestävä ihmisyys” 25.4.2018 Työskentelemme Maria Akatemian naisenväkivalta.fi -hankkeessa suunnittelijoina, ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijoina ja asiakastyöntekijöinä. Viime vuoden lopulla avattu palvelumme auttaa naisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Palveluväylinä verkossa ovat chat, videovälitteiset yksilökeskustelut ja ohjatut vertaisverkkoryhmät. Tarkastelemme tässä puheenvuorossamme mitä on inhimillinen digitalisaatio ja miten verkkovälitteisessä työssä voisimme säilyttää ihmisyyden ja inhimillisen kohtaamisen. Elämme nyt aikaa, jossa digitalisaatio mahdollistaa ihmisten välisen kommunikaation paikasta ja tilanteesta riippumatta. Käytännössä se tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arjessamme. Parhaimmillaan se yhdistää meitä toisiimme nopeammin ja esteettömämmin kuin koskaan aiemmin. Informaatio planeetan laidalta toiselle liikkuu valtavaa […]