Hoivaa ennakoiden

Muistiviikkoa vietetään tällä viikolla teemalla ”Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa”. Muistiystävällinen yhteiskunta rakentuu muistiystävällisistä teoista. Läheisenä työelämässä -hankkeen blogikirjoituksessa pohditaan puheeksi ottamista hoivasta omien vanhempien kohdalla. Muistiystävällinen teko voi olla esimerkiksi vanhempien kanssa käyty keskustelu siitä, kuinka he toivovat tulevansa kohdatuksi ja hoivatuksi silloin, kun itsenäinen pärjääminen heikkenee. Herätys omien vanhempien ikääntymiseen ja jaksamisen vähenemiseen saattaa tulla eteen yllättävissä tilanteissa: Kun oma isä kertoi saman jutun uutena asiana jo enemmän kuin kahdesti. Tai kun äidin tavarat tuntuvat olevan useimmiten hukassa, ja hän epäilee naapurin varastavan niitä. Kaukaiselta kuulostava asia havahduttaa. Kuinka kauan vanhempani vielä jaksavat ja pärjäävät itsenäisesti, missä vaiheessa vanhempani […]

Työelämän joustot apuna työn ja läheishoivan yhdistämisessä

Työelämän ja läheishoivan yhteensovittaminen on vaativaa tasapainoilua ajankäytön ja oman jaksamisen välillä. Tutkimusten mukaan mitä sitovampaa, toistuvampaa ja moninaisempaa hoivan ja huolehtimisen muodot ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat huolehtijan ajankäyttöön, työssäkäyntiin, hyvinvointiin ja arjen muihin toimintoihin. Työyhteisön suhtautumisella ja työkäytännöillä on nähty olevan merkittävä rooli hoivaajan jaksamisen kannalta. Hyväksi koettuja työn joustoja ovat esimerkiksi etätyöstä sopiminen, liukuva työaika, lomarahojen muuttaminen vapaiksi ja vuosilomien, palkattomien vapaiden sekä saldovapaiden käyttäminen. Myös työmäärän tarkastaminen suhteessa työaikaan on tärkeää. Keskustella voi myös siitä, onko järkevää ottaa uusia tai suuria työtehtäviä tai projekteja vastaan. Myös vastuun jakamisesta useammalle työntekijälle voi keskustella. Työpaikka voi miettiä myös […]

Nuoret oireilevat suorituskulttuurin paineissa – apua on saatavilla

Kahden vuoden välein julkaistava kouluterveyskysely paljasti viime syksynä, että nuorten kokema uupumus, ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet korona-aikana. Samanlaisia tuloksia kuultiin tuoreesta E2 Tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet 20–29-vuotiaista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Etenkin tytöt voivat nyt huonommin kuin pari vuotta sitten, ja pandemian aikana ennustettu kodeissa muhinut ”mielenterveyspommi” alkaa paljastua yhteiskunnan avautuessa. Kaikkialla yhteiskunnassa vaikuttava suorituskulttuuri ajaa nuoria tavoittelemaan yhä parempia suorituksia niin koulussa ja harrastuksissa kuin vapaa-ajallakin. Tämä luo nuorille paineita, jotka purkautuvat pahoinvointina. Osa heistä oireilee väkivallalla, joka voi kohdistua niin itseen kuin muihinkin. Aggressio ja väkivalta aiheuttavat tytöissä paljon häpeää ja kokemuksia yksin jäämisestä. […]

Afraid of hurting someone? Don’t be afraid – just contact us!

Maria Akatemia provides services for women, who have either used or are afraid that they might use violence. That’s basically all I knew as I was offered a job as a violence prevention specialist at Maria Akatemia. I had a lot of working experience with victims of domestic violence. Therefore, violence as a phenomenon was something I was very familiar with. Despite that, I was hesitant. Who are women, who use violence? What are they like? It turned out that the women are ordinary people – just like you and me. They’re typically mothers of small children – tired, overburdened, […]

Ei joululahjoja TUHMILLE lapsille!

Ja ajatellaanhan nyt. Kukaan meistä ei ole pelkästään tuhma tai kiltti. Maria Akatemian vertaistukiryhmään osallistunut nainen kirjoittaa omalle pikkutytölleen vuoteen 1996 seuraavasti: ”Katjalle 25.11.1996 Hei, Katja! Näin joulun lähestyessä minä arvaan, että olet kirjoittanut jo lahjatoivelistan valmiiksi. Sinä kun haluat aina olla ajoissa. Sinun listalla ei varmaan taaskaan ole monta toivomusta. Olet aina toivonut vain vähän lahjoja, ja myös saanut vähemmän lahjoja kuin muut. Jouluun on juuri lahjojen vuoksi sisältynyt sinulle paljon pahaa mieltä. Olet oikeastaan inhonnut lahjojen saamista siitä yhdestä joulusta asti, jolloin olit varma, ettet saisi yhtään lahjaa. Olit ollut tuhma, eikä tuhmille lapsille tuoda lahjoja. Sait kuitenkin […]

Puhetta kohti eettistä ihmisyyttä

Me Maria Akatemiassa haluamme olla rohkeita ja vastuullisia toiminnassamme ihmisyyden puolesta. Maailman mullistukset, ilmastonmuutos, maahanmuutto- ja pakolaisuuskysymykset, koronapandemia sekä polarisoituminen ovat vaatineet meitä ”tulen äärelle” keskustelemaan, miten ihminen kasvaa ja kehittyy suhteessa ympäröivään maailmaan, löytää potentiaalinsa ja uskaltaa rohkeasti ottaa vastuuta sekä omasta että yhteisöjen sisäisestä kasvusta ja oppimisesta. Puhetta kohti eettistä ihmisyyttä on Maria Akatemia -yhteisön yhdessä rakentama Ihmisyyden käsikirjoituksen (IKF) tutkimisen foorumi. Suunnitteluryhmämme kutsuu mukaan yhdistyksemme jäseniä, työntekijöitä, asiantuntijoita, vapaaehtoisia sekä kaikkia aiheesta kiinnostuneita miettimään, mitä minussa, meissä ja maailmassa tapahtuu – ja miksi. Toimintamme on jäsentynyt ja laajentunut pikkuhiljaa, ja keskusteluiltojemme osallistujajoukko on kasvanut. Viime vuonna päätimme, […]

Tule muistetuksi ihmisenä, joka uskalsi olla ihminen

Saamme elää aikaa, jolloin ihminen tietää maailman asioista luultavasti enemmän kuin koskaan ja tuo tieto on myös saatavilla laajemmin kuin koskaan. Omaamme laitteita ja taidamme kieliä, joilla kommunikoida muiden ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Mutta tiedostammeko myös oman ihmisyytemme paremmin kuin koskaan? Tunnistammeko tavat, joita olemme omaksuneet meitä kasvattaneilta aikuisilta, ja pohdimmeko, mitä niistä haluamme välittää tuleville sukupolville? Halu tutustua omaan itseen on avain ihmisenä kasvamiseen. Itsetuntemus on syvintä ihmistuntemusta. Siihen kuuluu tietoisuus omasta historiasta sekä tavasta olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Itsetuntemus liittyy siihen, miten kuulemme itseämme ja tunnistamme omia tunteita ja tarpeita. Sen myötä oppii sietämään, elämään ja hengittämään myös vaikeiden tunteiden kanssa. Sitä taitoa tarvitaan maailmassa ja ajassa, joka […]

Parisuhteita tukemalla ennaltaehkäistään koko perheen kuormitusta

Kun lapsiperheessä vanhempien välillä myrskyää, joutuvat myrskyn silmään tahtomattaan usein myös lapset. Joskus vanhemman voi olla helpompaa uskotella itselleen pitävänsä omat tunteet ja parisuhteen haavat lapsilta piilossa. Lapset ovat kuitenkin hyvin taitavia aistimaan perheen tunneilmastoa ja huomaavat herkästi, jos vanhempien välit kiristyvät. Lapsen mieli on joustava ja kestää toki ohimenevät kriisit. Kuitenkin jos vanhemmat jäävät vaikeuksien kanssa yksin, eivät uskalla selvittää niitä tai pyrkivät lakaisemaan ongelmat maton alle, voi painostava tunneilmapiiri perheessä jatkua piinallisen kauan ja jättää jälkensä myös lapsiin. Voi olla, että parisuhteessa hajottava kommunikaatio ja väkivaltainen dynamiikka on ollut läsnä jo pitkään. Kaikki on voinut alkaa esimerkiksi toisen […]

Selviytymiskeinoja poikkeustilan aikana

Näinä pelon aikoina, haluaa moni julkaista someen jotain kaunista ja hyvää. Somea seuratessaan voi herätä tunne siitä, että kaikki muut hyggeilevät kotona teekupin ja kirjojen kanssa tai käyvät hengittelemässä metsässä. Lasten kanssa vietetään nyt sitä kaivattua laatuaikaa ja pelaillaan pelejä. Joku leipoi pullia pitkästä aikaa ja suursiivouskin on tehty. Kun hermot kotona kiristyvät ja etätyöpiste on vessanpöntön päällä, voi oma tunne olla hyvin toisenlainen. Maailma pelottaa ja kuitenkin ne läheisimmät ihmiset ovat nyt liian lähellä. Oma työtilanne pelottaa ja kaikki perheessä vihaavat lautapelejä. Kun tähän tilanteeseen vielä liittää ajatuksen siitä, että naapurissa kaikki sujuu kuin Strömsöössä, voi tilanne olla hyvin […]

Emotionaalisen väkivallan ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen edellyttävät nykyistä parempaa tiedostamista sekä ilmenemismuotojen ja riskien tunnistamista

Naisten tekemä väkivalta on usein muodoiltaan enemmän emotionaalista väkivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa. Emotionaalisen väkivallan tunnistaminen ja rajanveto siihen, mikä on emotionaalista väkivaltaa, on vaikeaa sekä tekijälle, väkivallan kohteeksi joutuvalle kuin lähipiirille ja ammattiauttajille. Yksi emotionaalisen väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen ongelma on, että naisen käyttämät emotionaalisen väkivallan muodot, esim. raivoaminen, nimittely, mitätöiminen, kumppanin huonoon valoon saattaminen tai tunnekylmyys tai puhe- ja tunneyhteydestä erottaminen tulkitaan usein naisen temperamentin ominaisuuksiksi ei väkivallaksi. Monet emotionaalisen väkivallan muodot eivät myöskään täytä rikoksen tunnusmerkistöä, eivätkä siten näy rikostilastoissa eivätkä tule esiin edes tutkimuskyselyissä. Naisen väkivaltainen käyttäytyminen on vielä liian usein tabu myös auttamisjärjestelmälle ja tutkijoille. Eräs […]

Äitien lapsiin kohdistama väkivalta – lähisuhdeväkivallan kierteen katkaisemisen edellytyksiä

Vanhemmuus herättää monenlaisia tunteita, joita saakin olla. Lapsen ja häntä hoitavan vanhemman suhde on läheisyydessään ja myönteisyydessään ainutlaatuinen. Rakkaus omaan lapseen syvenee vähitellen ja eri ihmisillä eri tahtiin. Pienen lapsen hoitaminen ympäri vuorokauden on vaativaa. Ylikuormittuminen, yksin jääminen ja muun muassa epätasainen vastuunjako perheessä luovat jo sinänsä riskitekijöitä vanhemman jaksamiseen. Jos vanhemman taustalla on myös paljon vaikeita, käsittelemättömiä tunteita, traumoja, oman lapsuuden haavoittavia kokemuksia, ne voivat aktivoitua uudessa elämäntilanteessa ja ilmetä muun muassa väkivaltana. Häpeä, syyllisyys ja yksin pärjäämisen kulttuuri nostavat kynnystä ottaa puheeksi vaikeimpia tunteita ja huolia, joita vanhemmuus herättää. Ei ole helppoa myöntää, että huomaa toimivansa lapsen kanssa […]

Kohti eettisesti kestävää ihmisyyttä

Oppiaksemme ja kasvaaksemme ihmisinä tarvitsemme esikuvia sekä kasvuimpulsseja. Edesmennyt isäni oli minulle tärkeä esikuva monessa mielessä. Yrittäjän tyttärenä olen saanut monipuolista oppia työelämään, ennen kaikkea kokonaisnäkemyksen siitä, miten jokaisella työtehtävällä ja työntekijän panoksella on merkitystä tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeimpänä asiana opin häneltä arvostamaan jokaisen ihmisen tasavertaista kohtaamista ja kaikkien ihmisten huomioimista. Hänen palveluasenteensa ja heikoimpien ihmisten huomioiminen jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen, esimerkin, jota olen pyrkinyt noudattamaan myös omassa elämässä. Omalla työurallani olen saanut olla mukana monipuolisesti ihmisarvolähtöisessä työssä, eri organisaatioissa. Työ erityisryhmien kanssa on vaatinut rohkeaa asennetta lähteä kokeilemaan uutta, yhteisöllistä työtapaa, jossa asiakas on keskiössä ja osallinen. Asiakkaat ovat olleet […]

Inhimillinen digitalisaatio – Miten säilyttää ihmisyys verkossa?

Puheenvuoro pidetty Maria Akatemian 7. Prima Mater Symposiumissa ”Haasteena eettisesti kestävä ihmisyys” 25.4.2018 Työskentelemme Maria Akatemian naisenväkivalta.fi -hankkeessa suunnittelijoina, ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijoina ja asiakastyöntekijöinä. Viime vuoden lopulla avattu palvelumme auttaa naisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Palveluväylinä verkossa ovat chat, videovälitteiset yksilökeskustelut ja ohjatut vertaisverkkoryhmät. Tarkastelemme tässä puheenvuorossamme mitä on inhimillinen digitalisaatio ja miten verkkovälitteisessä työssä voisimme säilyttää ihmisyyden ja inhimillisen kohtaamisen. Elämme nyt aikaa, jossa digitalisaatio mahdollistaa ihmisten välisen kommunikaation paikasta ja tilanteesta riippumatta. Käytännössä se tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arjessamme. Parhaimmillaan se yhdistää meitä toisiimme nopeammin ja esteettömämmin kuin koskaan aiemmin. Informaatio planeetan laidalta toiselle liikkuu valtavaa […]