Miksi tarvitsemme naiserityistä päihde- ja väkivaltatyötä?

Naisilla, jotka käyttävät haitallisesti päihteitä, on kohonnut riski sekä kokea väkivaltaa, että käyttäytyä väkivaltaisesti. Tämä riski tunnistetaan yhteiskunnassamme, mutta apua ja palveluita tilanteeseen ei ole riittävästi saatavilla. Päihteistä toipuvien naisten väkivallankokemukset tulevat edelleen ohitetuiksi – tämän taustalla on se, että väkivallan kokemukset jäävät valitettavan usein päihdeongelman taakse tai ne nähdään ”väistämättömänä” osana päihdeongelmaa.

Päihdehoito Suomessa on alun perin kehittynyt ja rakentunut vastaamaan miesten tarpeisiin, sillä naiset ovat olleet ja ovat edelleen vähemmistönä päihdepalveluissa. Naiserityisessä päihdetyössä pyritään ottamaan huomioon asiakkaan sukupuolen vaikutus niin päihteiden käyttöön kuin kuntoutumiseenkin. Näitä naiserityisyyttä huomioivia päihdepalveluja on kuitenkin tarjolla edelleen rajatusti.

Väkivallan teemat ja niiden puheeksiotto ovat yksi naiserityisen päihdetyön olennaisista kulmakivistä. Näitä asioita yhdistämme Maria Akatemian ja A-Kiltojen Liitto ry:n yhteistyönä toteutettavassa VEERAT-hankkeessa vertaisryhmätoiminnan avulla. VEERAT-ryhmät ovat ammattilaisohjattuja itsetuntemusryhmiä naisille, joilla on huoli omasta päihteiden käytöstä tai haluavat vahvistaa toipumistaan ja joita mietityttävät lähisuhdeväkivallan kysymykset sekä omat vihan ja raivon tunteet. Ryhmän tavoitteena on lisätä osallistujien itsetuntemusta ja tunnetaitoja sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä lähisuhdeväkivallasta. Ryhmä tarjoaa naisille turvallisen tilan ja mahdollisuuden tarkastella omaa elämäntilannetta ja voimavaroja sekä pyrkii kannustamaan naisia ottamaan vastuun omista tunteistaan ja niiden ilmaisemisesta.

VEERAT-ryhmissä pyrimme lähisuhdeväkivallasta puhuttaessa huomioimaan kokijan, tekijän sekä näkijän näkökulmat, sillä usein ryhmään osallistuneilla naisilla on taustalla kokemuksia monenlaisista tilanteista. On myös tiedostettava, että avun tarve ei pääty siihen, kun akuuttia väkivallan uhkaa ei enää ole. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvien kokemusten käsittelyyn tulee tarjota tietoa ja apua silloin kun ihminen on valmis palaamaan asioihin. Käsittelemättömät kokemukset voivat olla myös toipumisen esteenä.

Vaikka päihteet eivät suoranaisesti liittyisi itse väkivaltatilanteisiin, päihteiden roolia haitallisena tunnesäätelykeinona on tärkeää pohtia. Ryhmissä olemme käyneet keskusteluja naisten kanssa esimerkiksi siitä, ovatko päihteet auttaneet nimenomaan omien tunteiden tukahduttamisessa vai ovatko ne toimineet apukeinona rentoutumiseen ja sitä kautta auttaneet tunteiden ilmaisemisessa.

Yksi VEERAT-ryhmissä esiin noussut ilmiö on yhteiskuntamme tapa vähätellä tai oikeuttaa väkivaltaa päihteillä. Eli ikään kuin päihtyneenä ei olisikaan samalla tavalla vastuussa tehdystä väkivallasta tai päihtyneenä koettu väkivalta olisi päihtyneen syy tai kokemuksella ei olisi samoja traumatisoivia vaikutuksia.  Siksi tärkein viestimme on: Päihteet eivät oikeuta sinua käyttämään väkivaltaa, eikä päihtymys oikeuta sinuun kohdistunutta väkivaltaa. Väkivalta satuttaa aina. Sinulla on oikeus tulla kuulluksi, saada tukea ja rohkaisua muutokseen.

Sara Taskinen, VEERAT-hankkeen hanketyöntekijä