Yhteys, vuorovaikutus ja tuki – kohti inhimillisempää työelämää

Minna Huotilaisen helmikuinen haastattelu Helsingin Sanomissa herättää meitä työelämän toimijoita kiinnittämään entistä vahvemmin huomiota aivojen hyvinvointiin. Jatkuva stressi on suurin aivoja kuormittava tekijä. Olemmeko itse ajamassa työelämää siihen suuntaan, jossa jatkuva stressi on normaali tilanne? Miten tukea työntekijöitä työn jäsentämisessä ja oman työn johtamisessa niin, että työ on ihmisen kokoista ja inhimillistä? Tämän päivän työelämässä käsitellään tietotulvaa, joka on usein silppumaista ja huonosti jäsenneltyä. Työnkuvat ovat moninaisia ja tehokkuuteen pyrkiminen tuo omat haasteensa. Myös työnteon tavat ovat muuttuneet, osa tekee lähityötä, osa etätyötä, moni molempia. Millaista työkulttuurin kehittämistä nämä vaativat? Itseohjautuvuus yksilö- ja tiimitasolla on tämän päivän tapa tehdä työtä. […]

Ryhmämallilla kohennusta läheishoivaajien työssäjaksamiseen

Läheisenä työelämässä -hanke on aloittanut kolmannen ja viimeisen toimintavuotensa, joten nyt onkin oiva hetki kääntää katse menneeseen vuoteen ja tutkia, mitä hankkeen toisena vuonna saavutettiin asiakastyössä. Hankkeen vertaisryhmät keskittyvät vertaistuelliseen keskusteluun, omien tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn sekä työn ja läheishoivan tasapainottamiseen omassa arjessa. Vuonna 2023 hankkeessa järjestettiin viisi vertaisryhmää työssäkäyville läheishoivaajille ja asiakaskohtaamisten kokonaismäärä oli 59. Vertaistoiminnasta kerätyt tulokset osoittavat toiminnan vaikuttavuuden ja tarpeen: kaikki asiakkaat kokivat hyötyneensä ryhmätoiminnasta ja saaneensa vertaistukea ryhmästä. Suurin tavoitettu ryhmä oli 40–50-vuotiaat naiset, ja 58 prosenttia kaikista asiakaskontakteista oli naisia. Tämä vahvistaa tutkimuksissa nousseita tuloksia, jonka mukaan hoivavastuita läheisistä kantavat eniten yli 45-vuotiaat naiset. […]

Opinnoista työelämään – mentorin merkityksestä

Nuorten vastavalmistuneiden ammattilaisten siirtyminen työelämään on ennen kaikkea nuorelle itselleen, mutta myös yhteiskunnallisesti, merkittävä hetki. Useimmat nuoret kiinnittyvät hienosti työelämään. Kuitenkin osa nuorista jaksaa ammattiin valmistuttuaan työelämässä vain hetken, on terveydellisiä ja vaihtuvista elämäntilanteista johtuvia syitä. Lisäksi usein valmistumisen jälkeiseen aikaan liittyy yksityiselämässä isoja asioita ja odotuksia, jotka saattavat muuttaa tärkeysjärjestystä ja työtä ei koetakaan siinä kohtaa tärkeimmäksi asiaksi elämässä. Nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, miten työelämässä jaksaa tai miten työelämään pääsee kiinni. Ajattelen, että meidän, hieman pidempään työelämässä jo olleiden, on hyvä välillä pysähtyä tarkastelemaan myös sitä, miten nuoret työelämän kokevat ja miten nuoret pääsisivät työnimuun. Työhän on parhaimmillaan […]

Etiikka ja estetiikka, kauneus hyvässä ja pahassa

Syksyllä 2023 blogitekstissäni kerroin, miksi pohdin kauneutta: se on niin vaikuttavaa, hyvää tekevää, tärkeää ja välttämätöntä. Olen syventynyt kauneuteen ja sen merkitykseen lukemalla, kokemalla ja keskustelemalla. Kauneus tuntuu liittyvän kaikkeen mahdolliseen, tai ainakin käydään oppineita väittelyjä siitä, liittyykö vai eikö, ja pitäisikö. Yksi liittymä on kauneuden eettinen merkitys – mitä tekemistä kauneudella on hyvän ja pahan kanssa. Tämä on yksi aihe käsikirjoituksessani kirjaan, jonka nimeksi voisi tulla Kauneus – kokemus, merkitys ja vaikutus. Kun kauneutta kuvaillaan tai määritellään, sen vastakohdaksi mainitaan joskus rumuus, joskus arkipäiväisyys. Arkisen ja kauneuden suhdetta on paljon pohdittu ja toivon voivani palata siihen toisessa kirjoituksessa. Rumuus […]

Osaamisen jakaminen on tulevaisuustaito

Opintokeskus Siviksen tekemien selvitysten mukaan järjestöjen osaamistarpeissa painottuvat tulevaisuuden ennakointi sekä arviointiosaaminen. Myös järjestöjen osaamisen jakamisessa on petrattavaa, niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä. Taito tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa on keskeinen tulevaisuustaito. Yhdessä tekemisen kautta suhde voi syventyä kumppanuudeksi. Osaamisen jakaminen ja yhdistäminen kannattaa Jokunen vuosi sitten Maria Akatemian toiminnanjohtaja Sari Nyberg tarttui Miina Sillanpään Säätiön silloista toimitusjohtajaa Eija Sorvaria hihasta heidän olleessaan poistumassa tilaisuudesta. Tästä sattumanvaraisesta, mutta merkityksellisestä kohtaamisesta alkoi kahden toimijan yhteistyön polku. Sen aikana on ideoitu ja käynnistetty uusia kehittämishankkeita, jaettu osaamista ja ymmärrystä sekä kehitetty toimintamalleja ja työmuotoja. Kahden organisaation välinen yhteistyö on vuosien varrella […]

Arvostavalla kohtaamisella väkivaltaa ehkäisemässä jo 20 vuotta

Väkivalta ei lopu vaikenemalla. Väkivalta ilmiönä koskettaa meitä kaikkia, tavalla tai toisella. Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön juhlavuosi huipentui syksyllä 2023 juhlaseminaareihin Helsingissä ja Tampereella. Tuhannet naiset ovat saaneet tukea ja apua omaan kasvuun kohti väkivallatonta elämää. Vielä useampi ammattilainen on ollut vuosien myötä vaikuttamistoiminnan piirissä, joiden tavoitteena on ollut ammatillisen itsetuntemuksen vahvistaminen ilmiön tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa. Työmme on tutkitusti tuloksellista ja vaikuttavaa, yli 80 % tuen piirissä olleista naisista on voinut ylläpitää väkivallatonta elämää. ”Minut kohdattiin lempeästi, eikä minua tuomittu. Minut nähtiin kaikesta huolimatta hyvänä ihmisenä.” ehkäisevän väkivaltatyön asiakas Väkivalta ilmiönä on monisyinen ja sitä ilmenee rakenteissa, lähisuhteissa, itseen […]

Miksi pohdin kauneutta?

Nautin kauneuselämyksistä: taideteoksista, arkkitehtuurista – ja kodin ikkunan kehystämästä näkymästä sekä kauniista esineistä. Koen hyvää oloa, ylevyyttä, rauhaa tai innoitusta, riippuen tilanteesta ja elämyksestä. Olen myös kokenut ikävää oloa, rauhattomuutta ja latteutta ympäristöissä, joista kauneus puuttuu. Tiedän, että meitä on muitakin. Kirjassa Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin Mia Kankimäki käsittelee kauneutta perusteellisesti perehtyessään japanilaisen Heian-kauden hovitapoihin, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Hän toteaa aluksi, että estetiikka on hänelle ollut aina pakkomielle, huolimatta käytännöllisyyttä painottavasta suomalaisesta taustasta ja omasta perhetaustasta. Joten hän katsoo sopivansa hyvin juuri Heian-kaudelle. Kirjan rohkaisemana, hiukan samaan tapaan tartun nyt itsekin kauneuteen: on aika myöntää, että se on […]

Mielenterveys ja jaksaminen työelämässä – onko sukupuolella väliä?

Noin puolet palkansaajista kokee henkistä kuormittumista työssä ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet. Työolobarometrin (2022) mukaan työ rasittaa henkisesti useammin naisia kuin miehiä. Naiset kokevat myös työuupumuksen oireita useammin kuin miehet. Naisista miltei neljännes koki paljon tai melko paljon myös haitallista stressiä, kun taas miehillä stressiä kokevien osuus oli selvästi pienempi (14 %). Onko naisten ja miesten töissä sitten sellaista eroa, joka selittäisi erot hyvinvoinnissa? Työ kuormittaa henkisesti erityisesti sellaisilla ammattialoilla, joilla tehdään tunnetyötä. Tunnetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa muiden ihmisten tunteiden huomioiminen ja niihin vaikuttaminen on osa työtä. Työolotutkimuksen (2018) mukaan erityisesti terveydenhuollon, hoivapalvelujen ja opetusalan työntekijät kokivat työhönsä kuuluvan tunnetyötä, ja näillä […]

Onko kosto sittenkään suloinen?

Väkivaltaista naista on lähestytty elokuvissa monin eri tavoin niin sankarien, roistojen kuin uhrienkin kautta. Yksi valkokankaan väkivaltaisia naisia eteenpäin ajava motivaatio on kosto. Onko kostaminen aidosti kestävä tapa kohdata koetut vääryydet? Elokuvissa käsitellään muiden taidemuotojen tavoin monipuolisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä. Viihteen ja ajankulun ohella elokuvataide tarjoaa yleisölleen mahdollisuuden tarkastella kipeitä ja arkojakin aiheita turvallisen välimatkan päästä, päästäen katsojan samalla aivan iholle. Elokuvat peilaavat yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja normeja sekä ilmentävät näiden arvojen ja normien muovautumista yhteiskunnan muuttuessa. Samalla elokuvat tarjoavat katsojilleen roolimalleja ja ohjeistavat erilaisiin toimintatapoihin. Elokuvissa kuvattua naisen tekemää väkivaltaa tarkastelemalla näemme, miten ilmiöön on eri aikoina suhtauduttu. Naisen tekemä […]

Miksi tarvitsemme naiserityistä päihde- ja väkivaltatyötä?

Naisilla, jotka käyttävät haitallisesti päihteitä, on kohonnut riski sekä kokea väkivaltaa, että käyttäytyä väkivaltaisesti. Tämä riski tunnistetaan yhteiskunnassamme, mutta apua ja palveluita tilanteeseen ei ole riittävästi saatavilla. Päihteistä toipuvien naisten väkivallankokemukset tulevat edelleen ohitetuiksi – tämän taustalla on se, että väkivallan kokemukset jäävät valitettavan usein päihdeongelman taakse tai ne nähdään ”väistämättömänä” osana päihdeongelmaa. Päihdehoito Suomessa on alun perin kehittynyt ja rakentunut vastaamaan miesten tarpeisiin, sillä naiset ovat olleet ja ovat edelleen vähemmistönä päihdepalveluissa. Naiserityisessä päihdetyössä pyritään ottamaan huomioon asiakkaan sukupuolen vaikutus niin päihteiden käyttöön kuin kuntoutumiseenkin. Näitä naiserityisyyttä huomioivia päihdepalveluja on kuitenkin tarjolla edelleen rajatusti. Väkivallan teemat ja niiden puheeksiotto […]

Tutkijan pohdintaa: Työnimuun! -hankkeen lähtökohdat

Olen tutkinut väitöskirjassani naisten käyttämää perheväkivaltaa. Sen tutkimuksen päätulokset liittyivät naisten auttamiseen ja tämän usein piiloon jäävän väkivallan muodon näkyväksi tekemiseen. Naiset kuvasivat tutkimuksessa paljon itsetuntoon ja minuuteen liittyviä kokemuksiaan. Väitöstutkimuksen valmistuttua opiskelin työnohjaajaksi. Työnohjaajana työskennellessäni erilaiset työelämän ilmiöt ovat tulleet tutuiksi työnohjauksen näkökulmasta. Olen huomannut, että aiempaan tutkimukseeni osallistuneiden naisten kokemukset minuudestaan ovat tunnistettavissa myös työelämässä olevien naisten puheissa, etenkin tilanteissa, kun työnteko koetaan raskaaksi ja ollaan väsyneitä. Naiset saattavat kyseenalaistaa osaamistaan, miettivät tekevätkö oikein tai tekevätkö riittävästi. En yritä, enkä halua yhdistää näitä kahta asiaa, vaan tunnistan yhtäläisyyksiä naisten tarinoissa itsetuntemukseen liittyen. Näitä asioita pohdin omassa päässäni ja […]

Tarvitsetko tilaa pysähtyä itsesi äärelle?

Nykymaailma on yhtä aikaa täynnä rajattomia mahdollisuuksia ja samalla elämän hallitsemattomuus ja pirstaloituneisuus luo uudenlaisia paineita ja odotuksia, joiden toteuttamiseen ei ole olemassa selkeää käsikirjoitusta. Meille tarjoutuu ristiriitaisia ja osaltaan jopa mahdottomia rooleja, joissa kaikissa yritämme tasapainoilla parhaamme mukaan. Elämän taitekohdissa tulee näkyviin, miten pystymme tukemaan itseämme vaikeina hetkinä. Oman elämän kipukohtien tutkiminen vie meidät vastatusten haastavienkin tunteiden kanssa. Löydämme itsemme tilanteesta, jossa emme voi enää siivota ja raivata pois vaikeaksi koettuja tunteita elämästämme. Vaatii voimia ja rohkeutta mennä kohti muutosta ja muita ihmisiä ­– kurottautua avun ja tuen äärelle. Maria Akatemian hyvinvointi- ja työelämätoiminta tähtää siihen, että yksilön hyvinvointia […]

Ihmisen puolella, väkivaltaa vastaan

Maria Akatemian ehkäisevä väkivaltatyö juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. 20-vuotias toiminta on nähnyt monenlaisia vaiheita. Uraauurtava työ naisen väkivallan ilmiön parissa käynnistyi vuonna 2003, kun Demeter-työmuoto sai ensimmäisen hankerahoituksensa RAY:lta. Maria Akatemian perustaja, psykoterapeutti, kirjailija, Britt-Marie Perheentupa oli huomannut terapiatyössään, miten naisen vihan ja väkivallan kysymykset kätkeytyivät ja tabuluonteisesta aiheesta oli vaikea puhua. Yhdessä työtiiminsä kanssa Britt-Marie lähti rohkeasti viemään eteenpäin Demeter-työmuotoa, jossa kohderyhmänä olivat naiset, jotka olivat käyttäneet tai pelkäsivät käyttävänsä väkivaltaa. Tämän parinkymmenen vuoden aikana työ on kasvanut moneksi ja toiminnan avulla on vuoteen 2023 mennessä autettu jo tuhansia naisia. Alkuperäisen työmuodon rinnalla on kehitetty maahanmuuttajataustaisille naisille tukea […]

Ehkäisevän väkivaltatyön harjoittelijan ajatuksia

Käteni tarttuvat kynään, kirjoittavat sanoja, piirtävät viivoja ja levittävät värejä paperille, kantavat ostoskasseja, pitelevät kädestä, silittävät ja halaavat, laskeutuvat rauhoittavasti vatsani päälle, kun pelottaa tai hermostuttaa. Joskus käteni piirtävät sanoja ilmaan, kun tavoittelen ja yritän löytää yhteyttä toiseen ihmiseen. En varsinaisesti tarvitse käsiä kohtaamistyössä, mutta ne muistuttavat minua ihmisyydestäni, inhimillisyydestä ja kehollisuudesta, joka meitä kaikkia yhdistää. Millaisin katsein kohtaan toisen ihmisen, kun hän uskaltautuu kurkottelemaan kohti, puhumaan vaikeasta tai vaietusta? Miten katson häntä ja mistä käsin kohtaan hänet? Olenko itse saanut kokemuksia läsnä olevasta kohtaamisesta, ja katseesta, jonka alla on turvallista tulla näkyväksi hätäni tai häpeäni kanssa? Ystävällinen, kunnioittava ja […]

Itsetuntemus on avain omien arvojen mukaiseen elämään

Vertaistukiryhmätoiminta mahdollistaa monenlaisten ongelmien ja tarpeiden käsittelyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (2022) Suomessa ja Pohjoismaissa vertaistoimintaa on käytetty laajasti kolmannella sektorilla. Maria Akatemiassa vertaistukiryhmiä on toteutettu monipuolisesti yhdistyksen perustamisesta 2006 lähtien. Ryhmät ovat ammatillisesti ohjattuja ja niissä pureudutaan hyvin haastaviin ja kompleksisiin ilmiöihin, kuten naisten käyttämään väkivaltaan, tunnesäätelyyn ja vanhemmuuden vahvistamiseen sekä työn- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen – vain joitakin mainitakseni. Vertaistukiryhmiä ohjaavat järjestöissä myös koulutetut vapaaehtoiset, jotka tuovat toimintaan oman kokemuksensa, osaamisensa ja kiinnostuksensa tukea eri-ikäisiä ihmisiä heidän elämäntilanteisiinsa liittyvissä haasteissa. Kokemuksemme mukaan vertaistukiryhmäprosessi on antanut mahdollisuuden tarkastella omaa tilannetta ja sen tuomia haasteita turvallisessa tilassa, asiantuntevan ohjaajan ohjauksessa. […]

Vertaisuutta ja itsetuntemusta Läheisenä työelämässä -ryhmistä

Työssäkäyvän läheishoivaajan työpäivä ei pääty läppärin sulkemiseen tai työvaatteiden riisumiseen, vaan hoiva lomittuu vuorokauden ajasta riippumatta sirpaleisina tehtävinä ja vastuunkantona, toisinaan myös jatkuvana huolena, osaksi arkea. Tunnetason kuormitus, oman ajan ja levon puute sekä arjesta suoriutuminen eri rooleissa sukkuloiden herättävät inhimillistä hätää, turvattomuutta ja riittämättömyyden tunteita. Elämästä saattaa tulla päivä kerrallaan selviämistä ja tulevaisuudesta näköalatonta. Omat tarpeet jäävät herkästi läheisen tarpeiden jalkoihin, eikä elämän sisältö tunnu olevan enää itse määriteltävissä. Kenen elämää oikein elän? Mistä riittäisi aikaa myös itselleni?  Läheishoivaajien jaksamista koskevissa tutkimuksissa[i] selviytymiskeinoina korostuvat perheen ja ystävien kanssa vietetty aika, mutta myös työssäkäynti ja harrastukset tuovat monen elämään merkityksellisyyttä […]

Omien rajojen asettaminen ja toisen rajojen kunnioittaminen ovat osa väkivallatonta vuorovaikutusta

Me Maria Akatemian Keijun Varjo -toiminnassa olemme osana Veckan Sex -seksuaalikasvatusviikkoa. Väestöliiton nuorisotyöryhmä on valinnut seksuaalikasvatusviikon kattoteemaksi rajat. Omien rajojen tunnistaminen ja toisen rajojen kunnioittaminen ovat keskeisiä teemoja tarjoamissamme yksilökeskusteluissa sekä vertaisryhmissä. Miten rajat sitten liittyvät vaikeisiin tunteisiin, aggressioon ja ehkäisevään väkivaltatyöhön? Asetamme rajoja päivittäin esimerkiksi romanttisissa suhteissa, ystävyyssuhteissa, opiskeluyhteisöissä ja työelämässä. Aikuisuuteen siirryttäessä yksi nuoren tärkeimpiä kehitystehtäviä on opetella tunnistamaan, ilmaisemaan ja kunnioittamaan omia rajojaan. Omien rajojen tunnistaminen ja nimeäminen on iso osa väkivallatonta vuorovaikutusta. Kun oppii tunnistamaan omia rajojaan ja asettamaan niitä rakentavasti, on usein myös helpompi kunnioittaa toisen ihmisen rajoja. Jos taas emme tunnista omia rajojamme, meidän […]

Itseen kohdistuva väkivalta ja ajatuksen voima

Mitä sinulle tulee mieleen sanoista ”itseen kohdistuva väkivalta”? Ehkä viiltely, pään hakkaaminen seinään tai hiusten repiminen? On totta, että esimerkiksi viiltely on itseen kohdistuvaa väkivaltaa, ja melko yleistä sellaista. Suomessa viiltelyä esiintyy noin 12 % 13–18-vuotiaista (Myllyviita, 2020). Tämä tarkoittaa sitä, että noin joka kymmenes nuori viiltelee. Kuitenkaan itseen kohdistuvan väkivallan ei välttämättä tarvitse olla fyysistä, vaan ihminen voi kohdistaa itseensä myös henkistä väkivaltaa. Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten puhut itsellesi? Omat ajatukset ovat ikään kuin lauseita, joiden avulla ihminen puhuu itselleen. On arvioitu, että jopa 80 % ihmisen ajatuksista on arvostelevia ja negatiivisia (Pietikäinen, 2009, s. 192). Tämä […]

Mitä jos olenkin henkisesti väkivaltainen parisuhteessa?

Oletko koskaan menettänyt hallintaa tunteistasi ja sen seurauksena huutanut kumppanillesi, mutta myöhemmin katunut käytöstäsi? Oletko koskaan ollut verbaalisesti väkivaltainen ja satuttanut kumppaniasi riidan aikana, saadaksesi kontrollin tunteen tilanteesta? Oletko rikkonut kumppanisi asettamia rajoja saadaksesi omat henkiset ja emotionaaliset tarpeet tyydytettyä, tahtosi läpi tai jonkin muun syyn takia? Oletko koskaan valehdellut kumppanillesi välttääksesi sen emotionaalisen ja henkisen tuskan, mikä seuraa valheiden ja petoksen paljastumisesta? Tai oletko koskaan syyttänyt kumppaniasi uskottomuudesta, valehtelusta tai pahoista aikeista sinua kohtaan, mutta myöhemmin ymmärtänyt, että syytöksesi kumpusivat omasta uskottomuudesta, valheista, tai heikosta itsetunnosta? Henkistä väkivaltaa voi olla vaikeaa tunnistaa väkivallaksi verrattuna fyysiseen väkivaltaan. Tämän kirjoituksen alussa […]

Kohti läheishoivaajaystävällisempää yhteiskuntaa

Läheishoiva on -kampanjan aikana nostamme esille sitä, mitä läheishoiva on ja miten se näkyy ympärillämme. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työelämän ja läheishoivaajaroolien yhteensovittamisen kysymyksistä ja sen erityispiirteistä. Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota läheishoivasta puhuttaessa? Mihin kaikkeen läheishoiva vaikuttaa? Miten voisimme parantaa läheishoivan tunnistamista ja asemaa Suomessa? Näitä kysymyksiä Läheisenä työelämässä -hankkeen alussa pohdittiin paljon – ja pohditaan yhä. Läheishoiva tuottaa selkeitä säästöjä esimerkiksi kunnan palvelukustannuksissa ja paikkaa terveydenhuollon henkilöstövajetta. Läheisestä huolehtimiseen liittyy paljon mielekkäitä sekä positiivisia kokemuksia ja tunteita.  Läheishoivaajista puhuttaessa olemme kuitenkin isojen kysymysten äärellä, kun mietimme näiden ihmisten hyvinvointia ja esimerkiksi työssäjaksamista. Väestön ikääntyminen, hoitajapula, hoivapalveluiden saamisen […]

Läheishoivaaja, omaishoitaja vai ihan vain minä?

Läheishoiva on -kampanjan aikana nostamme esille sitä, mitä läheishoiva on ja miten se näkyy ympärillämme. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työelämän ja läheishoivaajaroolien yhteensovittamisen kysymyksistä ja sen erityispiirteistä. Kuka on läheishoivaaja? Mistä läheishoivan tunnistaa? Mikä on läheishoivaajan ja omaishoitajan ero – vai onko sitä? Näitä kysymyksiä Läheisenä työelämässä -hankkeen alussa pohdittiin paljon – ja pohditaan yhä. Läheishoiva on läheisen ihmisen tarpeista huolehtimista, joka kattaa kaiken lähisuhteessa tapahtuvan avun ja huolenpidon. Se voi esimerkiksi olla kauppa- tai pankkiasioiden hoitamista, läsnäoloa yksinäisyyden hetkellä tai psyykkisen ja fyysisen tuen antamista. Läheishoiva voi olla hoivan tai huolenpidon antamista, esimerkiksi terveydellisten asioiden seurantaa tai konkreettista […]

Katse äitiin: Äidin kehollisuus

Raskauden ja synnytyksen myötä äidin kokemus omasta kehosta ja seksuaalisuudesta muuttuu. Toiset sopeutuvat näihin muutoksiin hyvin, mutta toisille ne voivat tuntua vaikeilta. Monet fysioterapiavastaanotolleni tulevat äidit kertovat, että synnytyksen jälkeen ”keho ei ole tuntunut enää omalta” ja he kokevat, että ”omaan kehoon ei saa enää yhteyttä”. Usein yhteyttä on vaikea saada etenkin lantionpohjaan tai keskivartaloon. Raskauden edetessä koko vatsanseinämä venyttyy ja lantionpohjalle kohdistuu painetta. Alatiesynnytys venyttää lantionpohjan kudoksia ja saattaa aiheuttaa repeämiä. Sektiosynnytys on iso operaatio, joka vaikuttaa koko kehon toimintaan. Ei siis ole mikään ihme, että oma keho saattaa tuntua vieraalta. Lantionpohjan toimintahäiriöt, kuten virtsan ja ulosteen pidätyskyvyttömyys voivat […]

Katse äitiin: Täyttä elämää

Vanhemmuus voi olla toisinaan uuvuttavaa. Olit sitten perhevapailla tai solmussa työn ja perheen yhteensovittamisen kanssa, riittämättömyyden ja puolinaisuuden tunteet hiipivät harteille, vaikka kuinka suoritat kaiken ja ylikin. Elämää tulee toteutettua ei elettyä, menee mehut.  Riittävän hyvä vanhemmuus on erinomainen tavoite abstraktiudestaan huolimatta, kukinhan viime kädessä määrittelee sen itse tai parhaimmillaan vanhemmat yhdessä. On hyvä pysähtyä tarkastelemaan vanhemmuutensa tavoitteita, merkityksiä ja prioriteetteja ja punnita niitä suhteessa omiin voimavaroihin ja siihen, mikä lopulta on tärkeää vanhemmuudessa. Ehkä näin onnistuu päivittämään oman vanhemmuutensa idean ja huokoistamaan arkea.  Luotto toiseen vanhempaan sekä perheen tolkullinen työn- ja vastuunjako vapauttaa voimavaroja myös omasta jaksamisesta huolehtimiseen – […]

Katse äitiin: Itsetuntemus on pohja myös henkiselle älykkyydelle

Maailma ympärillämme on juuri nyt arvaamaton, kotimaassakin on erimielisyyttä siitä, miten tulevaisuus turvataan ja omassa elämässämme kaikilla valintoja ja epävarmuutta.  Välillä enemmän, joskus vähemmän haahuilemme epävarmuuden aivosumussa. Viisas ajatus on jo se, että asioita, jotka tapahtuvat minusta riippumatta, ei kannata liikaa murehtia. Mahdollisuutemme on edistää asioita, joihin voimme vaikuttaa teoillamme tai kannanotoillamme. Ratkaisut, joita voimme itse tehdä ovat vastuullamme.  Aidosti omien ratkaisujen vastaukset löytyvät meistä itsestämme ja ulkopuolelta tulevat ehdotukset, paineet tunnistaen.  Kestävät ja omaa hyvinvointiamme tukevat päätökset kasvavat sisällämme. Naisryhmissämme punaisena lankana kulkeva teema on itsetuntemus. Omien arvojen ja uskomusten luotaamisen kautta saamme kirkkaamman kuvan, josta voi tunnistaa meihin […]

Katse äitiin: Eri-ikäisten yhteinen voima

Nuorten ja työikäisten uupumus yhteiskunnassamme herättää kysymyksiä, mistä kaikista tekijöistä on kysymys. Yksi pohdittava kysymys on se yksinäisyys ja juurettomuudesta johtuva irrallisuus, joka syntyy silloin, jos nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet ovat hyvin erillään ja kaukana toisistaan. Elämänmenon nopeatempoisissa muutoksissa vanhemmat polvet saattavat vetäytyä tai heidät jätetään syrjään ja silloin heiltä voi kadota ikään liittyvä tehtävä olla nuorempien tukena ja pysyä yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä elämää kannattelemassa. Sukupolvien välisen yhteyden ylläpitäminen voi olla haastavaa kaiken ikäisille. Kasvuun liittyvät jännitteet kuuluvat elämään ja ne voisivat olla myös kutsu lähteä tutustumaan eri-ikäisinä toinen toisiimme sen sijaan että eriydymme pelkästään omiin ryhmiimme. ”Ihmismielessä on jatkuva […]

Katse äitiin: Työelämä äidin voimavarana

Perheen ja työn yhteensovittaminen on aihe, joka usein kääntyy puheissa nopeasti haasteisiin ja ongelmiin. Äidit kokevat usein riittämättömyyden tunteita ja uupumusta sovittaessaan yhteen perhe-elämää ja työtä. Äitejä tarvitaan yhteiskunnassa sekä työn tekemiseen että perheestä huolehtimiseen. Miten tämä yhtälö ratkaistaisiin niin, että äidin voimavarat riittävät kumpaankin ja riittämättömyyden tunteet vähenisivät? Työelämä on jatkuvasti vaativampaa, tahti on kiihtyvä ja resurssipula vaivaa useita aloja. Samalla intensiivinen vanhemmuus imee äitien voimavaroja, kun täytyy olla läsnä lasten elämässä taukoamatta. Kun äitejä toivotaan nopeasti palaamaan työelämään, tarvitaan myös työelämän joustoja. Ennen kaikkea tarvitaan isoa asennemuutosta ja yleistä ilmapiirin tuuletusta näkemään työn ja perheen positiiviset vaikutukset toisiinsa. […]

Katse äitiin: Kirje minulle, vastasyntyneen äidille

Runsas kaksi vuotta sitten, helteisenä heinäkuun aamuna, sinusta tuli äiti. Äitiytesi alku oli aika raju, kun olit menehtyä synnytyskomplikaatioihin. Kokemus aivan ymmärrettävästi traumatisoi sinut.  Sen lisäksi, että yritit toipua synnytyksestä niin fyysisesti kuin henkisesti, koko maailmasi oli mullistunut. Identiteettisi oli muovautumassa uudelleen, parisuhteesi oli muuttunut vauvaperheeksi, ja yritit muodostaa yhteyttä tähän vastasyntyneeseen olentoon. Et oikein tiennyt, miten suhtautua muuttuneeseen ja vaurioituneeseen kehoosi ja mieleesi, uuteen elämäntilanteeseen, rooleihin ja dynamiikan muutokseen. Pinnalla pysyminen oli vaikeaa.  Koit itsesi niin kovin yksinäiseksi vastasyntyneen kanssa kotona. Tunsit, että maailma vain jatkaa kulkuaan, ja sinä makasit mielessäsi yhä siellä sektiosalissa. Mielestäsi kukaan ei oikeasti ymmärtänyt, […]

Harjoittelijan kokemuksia: Työvalmentajaopiskelijana Läheisenä työelämässä -hankkeessa

Opintojeni viimeisinä päivinä huomasin kokoavani ammatti-identiteettiäni yksiin kansiin. Mitä kaikkea olen oppinut vuoden aikana? Mitä kuluneet viisi viikkoa Maria Akatemiassa ovat minulle antaneet? Lähdin työvalmentajaopintoihin kaksi aiempaa tutkintoa takataskussani. En juurikaan tiennyt, missä ja minkä asiakasryhmän parissa haluaisin tehdä uutta työtäni. Nyt tiedän. Tätä työtä tehdään ihmisten parissa siellä, missä he kulloinkin ovat. Eräs kokenut maria-akatemialainen totesi, että hän korvaa asiakas-sanan mielellään sanalla ihminen. Koenkin, että yksi tärkeimmistä asioista, jota voin tulevissa työtehtävissäni toteuttaa, on olla ihminen ihmiselle. Olla läsnä, kuulevana korvana, joskus ainoana sellaisena heille, joita työssäni kohtaan. Tähän sain vahvistusta Maria Akatemiasta, jossa työskennellään äärimmäisen haavoittuvien asioiden ja […]

Hoivaa ennakoiden

Muistiviikkoa vietetään tällä viikolla teemalla ”Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa”. Muistiystävällinen yhteiskunta rakentuu muistiystävällisistä teoista. Läheisenä työelämässä -hankkeen blogikirjoituksessa pohditaan puheeksi ottamista hoivasta omien vanhempien kohdalla. Muistiystävällinen teko voi olla esimerkiksi vanhempien kanssa käyty keskustelu siitä, kuinka he toivovat tulevansa kohdatuksi ja hoivatuksi silloin, kun itsenäinen pärjääminen heikkenee. Herätys omien vanhempien ikääntymiseen ja jaksamisen vähenemiseen saattaa tulla eteen yllättävissä tilanteissa: Kun oma isä kertoi saman jutun uutena asiana jo enemmän kuin kahdesti. Tai kun äidin tavarat tuntuvat olevan useimmiten hukassa, ja hän epäilee naapurin varastavan niitä. Kaukaiselta kuulostava asia havahduttaa. Kuinka kauan vanhempani vielä jaksavat ja pärjäävät itsenäisesti, missä vaiheessa vanhempani […]

Työelämän joustot apuna työn ja läheishoivan yhdistämisessä

Työelämän ja läheishoivan yhteensovittaminen on vaativaa tasapainoilua ajankäytön ja oman jaksamisen välillä. Tutkimusten mukaan mitä sitovampaa, toistuvampaa ja moninaisempaa hoivan ja huolehtimisen muodot ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat huolehtijan ajankäyttöön, työssäkäyntiin, hyvinvointiin ja arjen muihin toimintoihin. Työyhteisön suhtautumisella ja työkäytännöillä on nähty olevan merkittävä rooli hoivaajan jaksamisen kannalta. Hyväksi koettuja työn joustoja ovat esimerkiksi etätyöstä sopiminen, liukuva työaika, lomarahojen muuttaminen vapaiksi ja vuosilomien, palkattomien vapaiden sekä saldovapaiden käyttäminen. Myös työmäärän tarkastaminen suhteessa työaikaan on tärkeää. Keskustella voi myös siitä, onko järkevää ottaa uusia tai suuria työtehtäviä tai projekteja vastaan. Myös vastuun jakamisesta useammalle työntekijälle voi keskustella. Työpaikka voi miettiä myös […]

Mikä tekee ihmisestä viehättävän?

Ensivaikutelma ja ulkoinen olemus kiinnittävät automaattisesti huomiomme ensi tapaamisella.  Sanotaan, että ensivaikutelma syntyy seitsemässä sekunnissa. Tällä tiedolla on merkitystä esimerkiksi työpaikkahaastattelussa, sillä sekunneissa emme ehdi osoittaa osaamistamme tai sosiaalisia taitojamme. Eniten merkitystä lienee kuitenkin sillä, mitä meistä välittyy pidemmässä vuorovaikutuksessa toisen ihmisen seurassa. Ensikatseellamme haemme hymyä, katsekontaktia ja osoitusta kiinnostuksesta kohtaamisessa. Ihmisen viehättävyys ja karisma rakentuvat useasta osasta. Miellyttävällä ulkomuodolla on todistetusti merkitystä. Sillä, miten liikumme ja miten kannamme itsemme, on merkitystä. Jopa pukeutumisellamme on enemmän merkitystä, kuin moni suomalaisen kulttuurin piirissä kasvanut haluaa myöntää. Kaikki nämä ovat kuitenkin merkityksettömiä, mikäli olemuksemme ja puheemme viestii epäaitoutta, negatiivisuutta tai välinpitämättömyyttä. Monet […]

Kyllä äitikin osaa kuperkeikan

Jos arki tuntuu olevan rutiineja, pakkoja, velvollisuuksia, paineita, väsymystä ja jaksamattomuutta, mistä sen ilon voisi löytää? Äidin oma aika ja tarpeiden huomioiminen on tärkeää ja keventää oloa, tuki kumppanilta, läheisiltä tai palveluista helpottaa arjessa jaksamista. Kyllä. Ehdottomasti. Voisiko löytyä myös jotain sellaista, joka akuutissa putoamis-romahduspisteessä muuttaisi tunnelman, palauttaisi hyvät energiat ja toisi valon pimeään hetkeen tarvittaessa? Yllätysveto arkitilanteisiin parisuhteessa ja perheessä voi kääntää raskaan keveäksi. Kannattaa kokeilla! Sen sijaan, että kiskoisit lapsen lätäköstä pois, hermostuisit vaatekiukuttelusta tai toruisit rajuista leikeistä, osallistu, innostu ja heittäydy mukaan.  Tätä ei tarvitse aina tehdä, mutta näytä lapsellesi se leikkivä, hauska ja spontaani puoli itsestäsi. […]

Mentoritoiminta tukee äitejä

Maria Akatemian Työnjanoon! -kehittämishankkeessa on kehitetty mentoritoimintaa pienten lasten äitien tueksi. Ryhmäprosessin käyneillä äideillä on mahdollisuus hakea mentoria ryhmän loppumisen jälkeen. Mentoreina toimivat Maria Akatemian vapaaehtoistyöntekijät, jotka ovat saaneet koulutuksen tehtävään. Työnjanoon! -hankkeen aikana ryhmän käyneet äidit ovat toivoneet pidempiaikaista tukea ja mahdollisuutta vielä syventää ryhmässä käytyjä aiheita. Tätä toivetta kuunnellen hankkeeseen on kehitetty Naisverkosto-toimintaa sekä mentoritoimintaa. Mentorisuhde kestää noin vuoden ja tapaamisia on noin kerran kuukaudessa. Suurin osa tapaamisista on hoidettu etäyhteyksin. Ryhmän alussa 64 % äideistä kokee yksinäisyyttä usein ja monilla ei ole tukiverkostoa. Ryhmäprosessin lopussa yksinäisyyden tunne on selvästi vähentynyt, jolloin yksinäisyyttä kokee usein enää 17 %. […]

Eri-ikäisten yhteistä voimaa tarvitaan

Elinvoimainen, toivonsa säilyttävä yhteiskunta tarvitsee jatkuvan vastavuoroisen yhteistyön ikääntyvien ja nuorempien sukupolvien välillä. Tämän sukupolvien välisen ikiaikaisen yhteistyön osaamisen arvo, harjoitus ja ylläpito vain on päässyt haurastumaan. Seurauksena on vieraantumista, pettymystä ja vaarana vastakkain asettuminen eri ikäryhmien välillä. Eri-ikäisten yhteistä voimaa tarvitaan aina elämässä ja nyt erityisesti edessämme olevissa suurissa muutosponnistuksissa, joita kestävä kehitys edellyttää. Maria Akatemian yksi osaamisalue on sukupolvien välisen yhteyden rakentaminen. Tämä tarkoittaa esim. keski-iän ylittäneille vanhemman ihmisen identiteetin luomista ja sellaisen asenteen ja kannattelukyvyn etsimistä, mikä tukee nuorempia heidän elämänsä haasteissa. Nämä ylisukupolviset suhteet ovat luontaisesti jännitteisiä. Ne ovat jatkuvaa liikettä yksilöitymisen vapauden ja toisaalta yhteenkuulumisen […]

Nuoret oireilevat suorituskulttuurin paineissa – apua on saatavilla

Kahden vuoden välein julkaistava kouluterveyskysely paljasti viime syksynä, että nuorten kokema uupumus, ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet korona-aikana. Samanlaisia tuloksia kuultiin tuoreesta E2 Tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet 20–29-vuotiaista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Etenkin tytöt voivat nyt huonommin kuin pari vuotta sitten, ja pandemian aikana ennustettu kodeissa muhinut ”mielenterveyspommi” alkaa paljastua yhteiskunnan avautuessa. Kaikkialla yhteiskunnassa vaikuttava suorituskulttuuri ajaa nuoria tavoittelemaan yhä parempia suorituksia niin koulussa ja harrastuksissa kuin vapaa-ajallakin. Tämä luo nuorille paineita, jotka purkautuvat pahoinvointina. Osa heistä oireilee väkivallalla, joka voi kohdistua niin itseen kuin muihinkin. Aggressio ja väkivalta aiheuttavat tytöissä paljon häpeää ja kokemuksia yksin jäämisestä. […]

Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään ilman pelkoa väkivallasta

Tänäkin päivänä sadat tuhannet suomalaiset elävät väkivaltaisissa parisuhteissa ja perheissä. Lapsuudessaan lähisuhdeväkivallan kohteeksi on joutunut jopa kaksi miljoonaa kansalaista. (Mustread 23.5.2022.) Ongelma on mittakaavaltaan massiivinen. Taloudelliset kustannukset ovat valtavat, inhimilliset haitat ja kärsimykset mittaamattomat. Lähisuhdeväkivallan muodot ovat moninaiset. Väkivalta voi olla esimerkiksi fyysistä kaltoinkohtelua kuten läpsimistä, lyömistä tai potkimista. Se on monesti henkistä uhkailua, kontrollointia tai mykkäkoulua. Myös erilaiset seksuaalisen, taloudellisen ja digitaalisen väkivallan muodot ovat mahdollisia. Lähisuhdeväkivaltaan kuuluu erityispiirteitä, joiden johdosta ilmiö jää monesti piiloon ja ammattilaisilta tunnistamatta (Siltala 2021). Uhrilla ja tekijällä on voimakkaita syyllisyyden, häpeän ja pelon tunteita, jotka estävät avun hakemista. Tyypillistä lähisuhdeväkivallalle on myös ilmiön […]

Afraid of hurting someone? Don’t be afraid – just contact us!

Maria Akatemia provides services for women, who have either used or are afraid that they might use violence. That’s basically all I knew as I was offered a job as a violence prevention specialist at Maria Akatemia. I had a lot of working experience with victims of domestic violence. Therefore, violence as a phenomenon was something I was very familiar with. Despite that, I was hesitant. Who are women, who use violence? What are they like? It turned out that the women are ordinary people – just like you and me. They’re typically mothers of small children – tired, overburdened, […]

Vanhat Vaikuttajat

Julkisessa keskustelussa vanhempia ikäluokkia käsitellään yleensä ongelmana: miten valtion rahat riittävät negatiivisessa huoltosuhteessa. Vanhojen, yli 75- vuotiaiden määrää lisääntyy nopeasti ja työikäisten määrä vähenee. Tässä keskustelussa jäävät piiloon kokonaan ne potentiaalit, mitä vanhoille kokemuksensa ja kestävyytensä ansiosta on kertynyt. Vielä enemmän näkymättömiin jää se kapasiteettisten, hyvinvoivien ihmisten ryhmä, joka on tullut eläkeikään ja vapautunut työtehtävistään. On riski, että heidän osaamisensa, elinvoimansa ja kokemuksensa hiipuvat hiljalleen näkymättömiksi. Näin he kadottavat myös tunteen merkityksellisyydestään. On tärkeää tiedostaa, hahmottaa ja sanoittaa niitä ilmiöitä ajassamme, joiden seurauksena kokemustiedon arvo hämärtyy. Maria Akatemiassa olemme aloittaneet ryhmän Vanhat Vaikuttajat, jossa ohjatun vertaisryhmän tuella tutkitaan ja etsitään […]

Kohti parempaa työhyvinvointia moniäänisyyden pelikentällä

Työelämän kysymykset edellyttävät tänä päivänä moniosaajan otetta. Työelämä on nopeassa muutoksessa, jolle lisävauhtia on antanut koronapandemia. Miten Maria Akatemia on mukana tässä muutoksessa ja miten Maria Akatemia vastaa näihin haasteisiin? Tarvitsemme työelämässä ihmisyyttä ja ihmiskohtaamisia voidaksemme hyvin. Mutta annammeko tänä päivänä riittävästi aikaa ja henkistä tilaa aidoille kohtaamisille, eikä ainoastaan asioiden hoitamiselle. Mitä merkityksiä annamme aidoille ja arvostaville kohtaamisille? Työelämän hyvinvointi on kiinni sinusta ja minusta. Mihin uskomme? Maria Akatemiassa ymmärretään ihmisyyttä työelämässä muun muassa kahden käsitteen, sisäisen käsikirjoituksen® ja ihmisen kasvuimpulssin, kautta. Käsitteet nostavat ihmisyyden ilmiöt esille. Käsitteiden kautta ymmärrämme, että ihmisen sisäisen kasvun työ on ihmiselle jatkuva heiluriliike […]

Ei joululahjoja TUHMILLE lapsille!

Ja ajatellaanhan nyt. Kukaan meistä ei ole pelkästään tuhma tai kiltti. Maria Akatemian vertaistukiryhmään osallistunut nainen kirjoittaa omalle pikkutytölleen vuoteen 1996 seuraavasti: ”Katjalle 25.11.1996 Hei, Katja! Näin joulun lähestyessä minä arvaan, että olet kirjoittanut jo lahjatoivelistan valmiiksi. Sinä kun haluat aina olla ajoissa. Sinun listalla ei varmaan taaskaan ole monta toivomusta. Olet aina toivonut vain vähän lahjoja, ja myös saanut vähemmän lahjoja kuin muut. Jouluun on juuri lahjojen vuoksi sisältynyt sinulle paljon pahaa mieltä. Olet oikeastaan inhonnut lahjojen saamista siitä yhdestä joulusta asti, jolloin olit varma, ettet saisi yhtään lahjaa. Olit ollut tuhma, eikä tuhmille lapsille tuoda lahjoja. Sait kuitenkin […]

Työnjanoon! – voimaa itsetuntemuksesta ja naisverkostosta

Työnjanoon! -hankkeella vahvistetaan syrjäytymisvaarassa olevien pienten lasten äitien psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan ja siitä rakentuvan naisverkoston avulla. Työn fokus on pienten lasten äitien mielenhyvinvoinnin vahvistumisessa itsetuntemustyöskentelyn avulla. ”Vauvani ei nukkunut, mikä johti siihen, että aina kun puolisoni otti vauvan syliinsä, minä pakenin paikalta toiseen huoneeseen. Sain edes hetken olla erossa vauvasta. Tämä toi suurta ahdistuksen tunnetta. Miksi en haluaisi olla vauvani seurassa? ”Vanhempainvapaan jälkeen palasin töihin stressaavaan ympäristöön, minkä lisäksi hoidin kodin käytännössä kokonaan. Stressaavinta oli nähdä, että päiväkodista soitetaan. Piti saada päivän työt 10 minuutin pakettiin. Stressiä kotona, stressiä töissä. Lopulta itkin saunassa huonoa oloani. Olin väsynyt, uupunut ja aivan […]

Jokainen toimii rohkeasti ihmisyyden puolesta

Ihmisten kamppailu arjessa haastaa meitä marialaisia arvioimaan jatkuvasti työtämme. Yhteisömme on sitoutunut tutkivaan ja reflektoivaan työotteeseen. Ajatuksemme on, että oman rohkean ammatillisen itsetuntemuksen ja sisäisen kasvun kautta, työmme laatu heijastuu erinomaisina tuloksina ja vaikutuksina asiakastyössä. Maria Akatemian päivitetty strategia syntyi vuoden 2020 aikana, vuoropuhelussa yhteisömme ja hallituksen kesken. Tuloksena syntyi visio, Jokainen toimii rohkeasti ihmisyyden puolesta. Vahvistamalla asiakkaidemme osallisuutta ja toimijuutta kaikilla toiminta-alueillamme, pääsemme pureutumaan olennaiseen ja luomaan eettisesti kestävää ihmisyyttä. Maria Akatemian työ perustuu psykodynaamiseen ja systeemiseen viitekehykseen, joka antaa ymmärrystä ihmisen psyykestä ja tiedostamattomista prosesseista sekä näkee ihmisen kokonaisvaltaisena. Huomio kiinnittyy kokonaisuuteen ja sieltä osiin, ei päinvastoin. Työssämme sovellamme Ihmisyyden […]

Puhetta kohti eettistä ihmisyyttä

Me Maria Akatemiassa haluamme olla rohkeita ja vastuullisia toiminnassamme ihmisyyden puolesta. Maailman mullistukset, ilmastonmuutos, maahanmuutto- ja pakolaisuuskysymykset, koronapandemia sekä polarisoituminen ovat vaatineet meitä ”tulen äärelle” keskustelemaan, miten ihminen kasvaa ja kehittyy suhteessa ympäröivään maailmaan, löytää potentiaalinsa ja uskaltaa rohkeasti ottaa vastuuta sekä omasta että yhteisöjen sisäisestä kasvusta ja oppimisesta. Puhetta kohti eettistä ihmisyyttä on Maria Akatemia -yhteisön yhdessä rakentama Ihmisyyden käsikirjoituksen (IKF) tutkimisen foorumi. Suunnitteluryhmämme kutsuu mukaan yhdistyksemme jäseniä, työntekijöitä, asiantuntijoita, vapaaehtoisia sekä kaikkia aiheesta kiinnostuneita miettimään, mitä minussa, meissä ja maailmassa tapahtuu – ja miksi. Toimintamme on jäsentynyt ja laajentunut pikkuhiljaa, ja keskusteluiltojemme osallistujajoukko on kasvanut. Viime vuonna päätimme, […]

Rakkaat rutiinit – tervetuloa arki!

Asiantuntijat sanovat, että yksikin lomapäivä voi olla hyvin voimia palauttava.  Ehtona rentoutumiselle on kuitenkin rutiineista poikkeaminen. Poikkeama normaaliin voi olla pieni muutos: uudessa ruokakaupassa ostoksien tekeminen, uuden kävelylenkin kokeileminen, uuden ruokalajin valmistus.  Rutiinit muodostavat aivoille mukavuusalueen, jossa ei tarvitse havainnoida uusia asioita tai tehdä uusia päätöksiä. Voimme olla jäykästi rutiiniemme loukussa tai arkiset rutiinit voivat tukea jaksamistamme hektisessä elämäntilanteessa. Elämän vaiheessa, jossa on paljon muuttujia, muistettavia asioita ja organisoitavaa, rutiinit tukevat jaksamista.  Tämä on hyvä huomioida, kun kesälomalta paluu työ-perhearkeen on käsillä.  On hyvä hahmottaa normiviikon aikataulut: viemiset, tuomiset, kaupassa käynnit, harrastusmenot.  Viikkokalenteri toki täyttyy myös aktiivisesti vanhempainilloista, postipaketin hakemisesta, […]

Paras matka

Peilaamalla eri tilanteissa muiden mielipiteitä, pukeutumista, suosikkeja, inhokkeja, asenteita voi kokea olevansa osa porukkaa ja tulevansa hyväksytyksi. Mukailemalla ihailemaansa ihmistä, jonkun muun elämäntapaa tai seuraamalla erilaisia muoti-ilmiöitä voi tuntea olevansa kiinni ihanassa elämässä, toteuttavansa onnellisuutta omassa elämässään. Tämä toimintamalli voi pitkään kannatella ja helpottaa omaa epävarmuutta, vaikka väistämättä arjen haasteet aina puhkovat puhaltamiamme kuplia, joita voi hiukan aina paikkailla ehjän näköisiksi ja jatkaa vuotavallakin eteenpäin. Suuri elämänmuutos, joskus kriisi, joskus muu arkeen tai mieleen suuresti vaikuttava asia, voi kääntää katseemme sisäänpäin ja avata meille mielenkiintoisen tutkimusmatkan.  Tutkimusmatka voi alkaa kysymyksellä, mitä minulle tapahtui? Syvemmälle matka jatkuu kysymyksillä, mitä minä tunnen […]

Tule muistetuksi ihmisenä, joka uskalsi olla ihminen

Saamme elää aikaa, jolloin ihminen tietää maailman asioista luultavasti enemmän kuin koskaan ja tuo tieto on myös saatavilla laajemmin kuin koskaan. Omaamme laitteita ja taidamme kieliä, joilla kommunikoida muiden ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Mutta tiedostammeko myös oman ihmisyytemme paremmin kuin koskaan? Tunnistammeko tavat, joita olemme omaksuneet meitä kasvattaneilta aikuisilta, ja pohdimmeko, mitä niistä haluamme välittää tuleville sukupolville? Halu tutustua omaan itseen on avain ihmisenä kasvamiseen. Itsetuntemus on syvintä ihmistuntemusta. Siihen kuuluu tietoisuus omasta historiasta sekä tavasta olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Itsetuntemus liittyy siihen, miten kuulemme itseämme ja tunnistamme omia tunteita ja tarpeita. Sen myötä oppii sietämään, elämään ja hengittämään myös vaikeiden tunteiden kanssa. Sitä taitoa tarvitaan maailmassa ja ajassa, joka […]

Parisuhteita tukemalla ennaltaehkäistään koko perheen kuormitusta

Kun lapsiperheessä vanhempien välillä myrskyää, joutuvat myrskyn silmään tahtomattaan usein myös lapset. Joskus vanhemman voi olla helpompaa uskotella itselleen pitävänsä omat tunteet ja parisuhteen haavat lapsilta piilossa. Lapset ovat kuitenkin hyvin taitavia aistimaan perheen tunneilmastoa ja huomaavat herkästi, jos vanhempien välit kiristyvät. Lapsen mieli on joustava ja kestää toki ohimenevät kriisit. Kuitenkin jos vanhemmat jäävät vaikeuksien kanssa yksin, eivät uskalla selvittää niitä tai pyrkivät lakaisemaan ongelmat maton alle, voi painostava tunneilmapiiri perheessä jatkua piinallisen kauan ja jättää jälkensä myös lapsiin. Voi olla, että parisuhteessa hajottava kommunikaatio ja väkivaltainen dynamiikka on ollut läsnä jo pitkään. Kaikki on voinut alkaa esimerkiksi toisen […]

Kouluväkivalta on ehkäistävissä

Nuorten väkivallan teot ovat olleet kuluvan vuoden aikana isona yhteiskunnallisena puheenaiheena. Nuorisorikollisuus on edelleen ennätyksellisen vähäistä, mutta nuorten tekemän vakavan väkivallan lisääntymisestä on viitteitä (Krimo 2021). On tärkeätä miettiä, mitkä asiat nuorisoväkivallan taustalla vaikuttavat. Koulukiusaaminen koskettaa kymmeniä tuhansia lapsia. Vuonna 2019 kouluterveyskyselyyn vastanneista 4. ja 5. luokkalaisista lapsista 7,2 prosenttia on kertonut olleensa koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Maria Akatemian väkivaltaa ennaltaehkäisevässä Keijun varjo -toiminnassa autetaan nuoria naisia, jotka tarvitsevat tukea itsehillinnän, väkivallan ja tunnesäätelyn kanssa. Koulukiusaamisen kokemukset värittävät monen palvelussa mukana olevan nuoren kertomuksia. Kovat kokemukset lapsuudessa ja kouluiässä ovat kääntyneet myöhemmässä elämänvaiheessa väkivallan käytöksi esimerkiksi omaa kumppania kohtaan. Koulukiusaamisen […]

Ihana ja vaikea äitienpäivä

Äitienpäivä koittaa sunnuntaina ja niin ihana päivä kuin se onkin äitinä, herättää se itsessäni kuten monissa muissakin myös ristiriitaisia tunteita. Kun äitejä hehkutetaan ja ylistetään, tuo se myös väistämättä mieleen vaikeat välit omaan äitiin. Jokainen äitisuhde ei ole sellainen kuin toivoisi. Vaikka äiti-tytär -suhteiden ajatellaan usein olevan monimutkaisia ja hankalia huumorimielessäkin, voi suhde olla oikeasti hyvinkin kipeä. Taustalla voi olla useiden sukupolvien ajalta puhumattomuutta ja selvittämättömiä tapahtumia ja tunteita. Äidin toivoisi olevan jokaisen tyttären elämässä tukena ja apuna elämän jokaisessa vaiheessa. Äidillä on elämänkokemusta, viisautta ja hän voi lausua kannustavia sanoja, kun elämä heittää eteen haasteita. Erityisesti tässä ajassa, kun […]

Intohimona ihmisenä kasvaminen – Maria Akatemia ry 15 vuotta

15-vuotias nuori on avoin ja utelias. Rohkeutta ja uskaliaisuutta löytyy lähtemään mukaan uuteen. Ei ole enää ihan pieni ja vahva sosiaalisuuden tarve luo valmiuden verkostoitumaan uusienkin yhteistyökumppaneiden kanssa, tänä päivänä yhä useammin myös kansainvälisestikin. Jos ikää verrataan koiran ikään, kerrotaan vanhan ohjeen mukaan koiran ikä seitsemällä. Silloin 15-vuotias onkin jo täynnä syvää elämänviisautta ja ymmärrystä, syvää tietoa kokemuksessaan kantava, matkaa jo takana kuljettuna… Maria Akatemia ry täyttää 13.4.2021 15 vuotta. Vuosien saatossa yhdistyksen toiminta on kehittynyt ja laajentunut valtakunnalliseksi toiminnaksi, jonka verkostot ulottuvat jo kansainväliseenkin yhteistyöhön. Nuoren 15-vuotiaan yhdistyksen visio on, että jokainen toimii rohkeasti ihmisyyden puolesta. Juuremme ovat tukevasti […]

Korona-ajan kielletyt tunteet

Maria Akatemian jäsen- ja vapaaehtoistoiminnan webinaarissa 8.3.2021 keskustelimme korona-ajan kielletyistä tunteista Sophie Mannerheim -koulun rehtori Marja-Liisa Aution alustuksen pohjalta. Käsittelimme aihetta monista eri näkökulmista. Keskustelun pohjalta voimme kysyä, uskallammeko tunnistaa näitä kiellettyjä tunteita, voimmeko niistä keskustella asiallisesti, mistä tunteemme meille kertovat? Miten helpotamme jaksamista poikkeusaikana? Olemme eläneet korona-ajassa reilun vuoden ajan. Inhimillisesti katsottuna, rajoituksilla ja yhdessäolon kieltämisellä on kuitenkin vaikutuksensa, kun terveytemme ja taloutemme on koetuksella. Kehomme ja mielemme on käymistilassa seuratessamme uutisia ja ”koronakisastudion käyriä”. Tunteet nousevat pintaan, keskusteluissa kuuluu usein vastakkainasettelua. Kysymme: Eikö tämä ikinä lopu? Paheneeko tämä? Turhautumisen, pelon ja ahdistuksen ohella kannamme myös vastuuta toisista ihmistä. […]

Vanhemmuuden varjoja

Suomalaisvanhemmat ovat muita pohjoismaisia vanhempia uupuneempia. Julkisessa keskustelussa toivotaan syntyvyyden lisääntyvän ja äitien lähtevän nykyistä aikaisemmin työelämään. Miten me voimme luoda lisää joustavuutta työelämän ja perheen yhdistämiseen perheiden toimeentulo turvaten? Miten paremmin kuunnella ja kohdata äitejä? Miten perhe voi saada riittävää ja konkreettista apua arkeen? Osa ratkaisuista on perhemyönteisiä päätöksiä, osa ammattilaisten aikaa herkemmälle kohtaamiselle ja osa hyviä sekä käytännöllisiä ratkaisuja vanhemmuuden tukemiseen eri toimijoiden avulla. Löytyisikö innovaatio äidin hyvinvointiappiin, joka muistuttaisi itsestä huolehtimisesta ja antaisi siihen käyttökelpoisia vaihtoehtoja arjen keskellä? ”Lapsiperheköyhyys on uuvuttavaa. Kun työhistoria on pätkää siellä ja toista pätkää täällä. Samaan aikaan yrittää riipiä elämiskustannusten päälle lapsilleen […]

Lapset ja nuoret tarvitsevat turvaa ja kannattelua pandemian keskellä

Koronan aiheuttama eristäytyminen on tuonut monen elämään valtavaa yksinäisyyden tunnetta. Suomen Punaisen Ristin tuoreen selvityksen mukaan joka neljäs 15-24 –vuotias kokee vähintäänkin viikoittaista yksinäisyyttä. Noin puolella korona on merkittävästi lisännyt yksinäisyyden kokemuksia. Tieto tartunnan fyysisistä seurauksista indikoi eristämisen ensiarvoisuutta, mutta tieto sosiaalisten suhteiden puuttumisen psyykkisistä ja yhteiskunnalliseen turvallisuuteen vaikuttavista mekanismeista ohjaisi avaamaan olennaisia palveluita. Tasapainoa näiden väliltä ei ole helppoa löytää. Pandemian aikana lähisuhdeväkivaltatilanteet perheissä lisääntyivät ja joissain tilanteissa etänä opiskelemaan pakotetut lapset ja nuoret saattoivat joutua olemaan pitkään kotona turvattomassa tilanteessa, vailla muita verkostoja. Lasten ja nuorten näkökulmasta koronaan liittyvät rajoitukset ovat kestäneet pitkään, kun poikkeustilassa on oltu jo […]

Ystävyyden monet muodot

Ilahduin tällä viikolla, kun postilaatikossa olevien mainosten joukosta löytyi ihan oikea Ystävänpäiväpostikortti. Kyseinen ystäväni on varmasti ainoa ihminen minun lähipiirissäni, joka ei unohda kenenkään läheisen nimi- ja syntymäpäivää, puhumattakaan juhlapäivien muistamisesta. Ja useimmiten muistaminen saapuu juurikin ihanalla ja kauniilla postikortilla. Tämä tapaperinne on uskomattoman ihana ja tuo aina hymyn kasvoihimme sekä lämpöisen tunteen ystävyydestä. Häpeäksi heti tunnustan, että vastasin WhatsApp-viestillä, josta on muotoutunut oma muistamiskanavani. Ei ehkä niin persoonallinen ja erottuva, kuten postitse saapunut postikortti. Kuluneen vuoden aikana olen käynyt eri ihmisten kanssa keskusteluja ystävyydestä. Näkökulmina keskusteluissa on ollut mm. ystävyyden sukupolvikokemukset. Millainen merkitys ystävillä ja ystävyydellä on lapsuudessa, nuoruudessa, […]

Tänä erityisenä jouluna yhdistyvät uusi ja vieras, vanha ja tuttu

Joulu on enää niitä harvoja ajankohtia vuodessa, jolloin eri sukupolvet kokoontuvat yhteen vanhojen perinteiden merkeissä. Koronavuosi 2020 asettaa joulullekin uudenlaiset puitteet. Useat meistä joutuvat sopeuttamaan suunnitelmiaan suojatakseen riskiryhmäläisiä tai itseään. Moni ulkomaalaisista, Suomessa asuvista ystävistäni ei pääse kotimaihinsa joulunviettoon lainkaan, vaan jää tänne viettämään joulua ystävien kesken. Tuleva joulu vietetään näillä näkymin suosituksesta ainoastaan ydinperheen – tai muun sellaiseksi määriteltävän läheisjoukon – kanssa. Monet näkevät tänä päivänä ystäviään paljon useammin kuin omaa lapsuudenperhettään. Perhekäsitys, kuten myös eri ikävaiheet ja niiden ominaispiirteet, ovat murroksessa ja uudelleenmääriteltävinä. Ydinperheiden, uusperheiden ja biologisten perheiden lisäksi puhutaan valituista perheistä, joihin voi kuulua kuka tahansa, jolla […]

Sä oot ookoo!

Sunnuntaina 15.11.2020 syttyvät kynttilät itsemurhien uhrien muistoksi eri puolilla maata hautausmailla, kirkoissa sekä hartaus-, muisto- ja kynttilätilaisuuksissa. Vuonna 2018 Suomessa itsemurhan kautta kuoli kahdesta kolmeen henkilöä joka ikinen päivä. Itsemurhan yrityksiä on arvioitu olevan 20-kertainen määrä kuolemiin verrattuna. Itsemurha on äärimmäinen itseen kohdistuva väkivallan teko. Monelle asialle on kuitenkin tehtävissä jotain jo paljon ennen kuin kukaan päätyy päättämään elämänsä oman kätensä kautta. Viiltely, pään hakkaaminen, potkiminen, raapiminen, syömisen kontrollointi ja pureminen. Kehoon kohdistunut väkivalta jättää jäljet. Mutta miten helposti tunnistamme itseemme kohdistamamme henkisen väkivallan? Sen vaikutukset voivat olla aivan yhtä tuhoisat, vakavat, pitkäkestoiset ja kärsimystä aiheuttavat kuin muilla väkivallan muodoilla. […]

Äitiys kasvattaa loistavia tiimin jäseniä työelämään

Miksi äiti on loistava tiimin jäsen Pienten lasten äitien vertaisryhmässämme juttelimme työnhausta ja siirtymisestä työelämään kotonaolovuosien jälkeen. Paljon kaupanalalla rekrytointeja tehnyt ryhmäläinen kertoi, miten häntä oli neuvottu ohittamaan pienten lasten äitien hakemukset. Toinen kertoi, että CV-koulutuksessa oli suositeltu olemaan mainitsematta perhettä hakemuksessa. Keskustelussa kuului monenlaista pelkoa ja jännitystä työhön paluuta kohtaan: osaanko vielä, paljonko pitää oppia uutta, onko työ sama, saanko töitä, miten arki alkaa sujua, muistanko ohjelmat, kenen kanssa teen töitä… Joku naurahti ja arveli vanhojen työkavereiden todella yllättyvän, miten paljon järjestelmällisemmäksi hän, työpaikan Hulda Huoleton, on kolmen vuoden aikana tullut.  Tokaisu nauratti koko porukkaa, mutta kirvoitti myös muilta […]

Kohti omannäköistä elämää parisuhteessa

”Uskotko tunneperimään”, minulta kysyttiin. ” En vain usko siihen, vaan se on ihan ilmeistä”, vastasin kysyjälle. Me perimme vanhemmiltamme, isovanhemmiltamme, sukupolvesta toiseen tunteita, käyttäytymismalleja, asenteita ja arvoja. Lapsuuden mielikuvat ja käsitys itsestämme ja ympäröivästä maailmasta ovat vahvempia ja vaikuttavat jokapäiväisessä elämässä voimakkaammin kuin uskallamme myöntää. Kaikki eivät suinkaan synny samalla viivalla, alastomina. Sukupolvien perinnetaakka voi toisilla olla hyvinkin raskas. Lisäksi DNA:ssa siirtyy meihin suvustamme niin hyviä kuin huonojakin ominaisuuksia. Asiantuntijat väittävät, ainakin naisten lehtien palstoilla, että tietyt piirteet vahvistuvat vuosien varrella. Vahvistuvat varmaan, jos kipupisteitä ja kipeitä tunteita ei löydetä, saada näkyviin sekä työstettyä pois. Siinä työstössä voi mennä koko loppuelämä. Parisuhteessa […]

Äiti on taas viimeinen

Muistan erään juhliin lähdön perheen kanssa. Isä ja kolme pikkulasta istuivat autossa, kun vielä kuumeisesti etsin jotain juhlaan sopivaa vaatetta itselleni, päätyen hätäpäissäni telttamaiseen, kermanväriseen ja rimpsuiseen roolipukuun (teatteriharrastukseeni liittyvä), joka oli kuitenkin puhdas ja kesäisen vaalea. Peiliin vilkaisu ahdisti: näin muodottoman ja jotenkin ei-minun-näköiseni naisen katsovan takaisin. En enää halunnut juhliin, halusin vain olla kotona ja pitää rutiineista kiinni, koska niiden avulla päivä rullasi mukavasti. Kiirehdin autoon, jossa mies odotti tuskastuneena pitäen aikataulussa pysymistä tärkeänä. Hän katsoi hiukan kulmiaan kohottaen asuani, tosin viisaasti vaieten. Lapset totesivat äidin olevan aina viimeinen autossa. Minua kiukutti, mutta nielin vuodatuksen siitä, mitä kaikkea […]

Kaverin puolesta kyselen

Minulla on hyvä ystävä, jolla on tapana sanoa asiat hyvin suoraan, mutta fiksusti yleensä vain omasta elämästään tai yleisaiheista. Hän ei rehellisyyden nimissä lyttää muita. Muistan hauskan tilanteen yhteisen työpaikkamme ruokalasta. Meitä istui kymmenisen virkanaista samassa ruokapöydässä lounastamassa ja juttelimme tavallisia arkiasioita. Ystäväni, Kirsi, heitti pöytään lukemansa tiedon: ”Tiesittekö, että joka neljännellä yli 35-vuotiaalla naisella on ollut sukupuolitauti. Meitä istuu tässä kymmenen, joten ainakin kahdella meistä. Minulla on ollut. Kelläs muulla?”  Pöytään laskeutui hiljaisuus ja pienen vaivautuneen tauon jälkeen, joku pyyhkäisi aiheen ohi toteamalla: ”Juu, varmaan jossain porukoissa samalla ihmisellä monta kertaa… siitä ne tilastot vaan kertoo.” Keskustelu vaihtui helpottuneena turvallisempaan teemaan. Minua […]

Inhimillisesti kestävää tulevaisuutta rakentamassa

Koronakevät iski erityisen ankarasti niihin perheisiin, joissa jo valmiiksi voimavarat olivat vähissä. Samaan aikaan uusi joukko ihmisiä koki tilanteen uuvuttavuuden, kun olemassa olevat tukiverkot vähenivät ja arki muuttui. Syksy tuo mukanaan jälleen uusia uhkakuvia ja tuen tarve on juuri nyt korostunut tuen saamisen hankaloiduttua. Maria Akatemia tekee työtä auttaakseen naisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Suuri osa asiakkaistamme on pienten lasten äitejä, joilla on aito hätä ja suuri halu olla parempia vanhempia lapsilleen. Ennaltaehkäisevässä väkivaltatyössä on kyse ylisukupolvisten väkivaltaketjujen katkaisemisesta. Tehtävä ei ole helppo, eikä vastaavaa työskentelymuotoa ole saatavilla kunnallisella sektorilla. Kuluneen vuoden aikana avun tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt […]

Huolista huolimatta eteenpäin

Elämä pistää meidät aina välillä polvillemme. Joskus ikäviä asioita tapahtuu yllättäin ja toisinaan ajaudumme vaikeaan tilanteeseen lähes huomaamattamme. Vastoinkäymiset uuvuttavat, painavat mielen alakuloon ja toimintakyky lamaantuu. Jotkut meistä eivät kykene toipumaan kolhuistaan, mutta jotkut nousevat nopeasti, pyyhkivät pölyt olkapäiltään jatkaen matkaa reipastuvin askelin. Mistä johtuu, että toiset meistä näyttävät selviävän muita paremmin normaaliin elämään vaikeidenkin kokemusten jälkeen yhä uudelleen? Eikö heihin osunutkaan? Eivätkö he välitä? Kuka heitä auttoi? Potkaisiko onni heti perään? Osa ihmisistä kokee vastoinkäymiset aidosti haasteina ja he alkavat nähdä valoa pimeän tunnelin päässä nopeasti. Nämä ihmiset sietävät stressiä ja heillä on ongelmanratkaisukykyä luonnostaan. Toipumista auttaa realistinen kuva […]

Pidä itsestäsi huolta

Kun olin pienten lasteni kanssa kotona, olin tilannut omaksi ilokseni naistenlehden. Lehteä markkinoitiin naisen arkea tuntevana ja innostavana.  Ajattelin sen tuovan iloa arkeeni. Odotin tiistaita, jolloin lehti ilmestyi postilaatikkoon. Jossain vaiheessa minua alkoi häiritä ja lopuksi ärsyttää lehden sisältö: Trendikäs pukeutuminen, uusi tapa meikata tai julkkisten juhlakuvat eivät piristäneet. Lopulta muutamat kestoväsyneille pienten lasten äideille kirjoitetut artikkelit suututtivat minut. Artikkeleista erityisesti se, joka antoi vinkkejä äidin omaan hyvinvointiin ja viehättävyyden säilyttämiseen, sai minut tuohtumaan. Jutussa kehoitettiin ottamaan omaa aikaa hemmotteluun, ja jollei muuten onnistuisi, kannattaisi laittaa kello soimaan aamulla ennen perheen heräämistä. Minua kannustettiin tekemään itselleni erityishyvä aamiainen kauniilla kattauksella, […]

Ryhmästä voimaa ja vertaistukea

“Olen laskenut vaatimustasoani, vertaiskokemusten kuuleminen on tuonut ymmärrystä, että en ole näiden fiilisten kanssa yksin.” Kun aloitimme ensimmäisen pienten lasten äitien ryhmän, jouduimme vetäjinä myös miettimään tuota ajanjaksoa omassa elämässämme. Toisella meistä Sinillä kaikki on tuoreessa muistissa, toisella Iiriksellä omat tyttäret ovat jo pienten lasten äitejä. Työparina meillä on kokemusta myös lastensuojelun työstä, erityislapsista, sijaisvanhemmuudesta, omista äitiyden onnenhetkistä sekä epävarmuuden ja jaksamisen tunteista. Työmme kautta meille on muodostunut myös isoa kuvaa perheiden tilanteista yhteisöjen ja yhteiskunnan muutoksien keskellä. Oli ja on mieluisaa ja kiinnostavaa lähteä rakentamaan ryhmäläisten kanssa vertaistukiryhmää ja tulevana syksynä perustamaan ryhmien pohjalta naisverkostoa Facebookiin. Työnjanoon!-ryhmämme naiset olivat […]

Millaista kesää odotat?

Portti melko normaaliin elämään aukesi kesäkuun alussa koronakevään jälkeen, kuitenkin useamman kesänvietto ei ole entisellään ja suunnitelmat ovat auki. Totuttu kesäloman vietto ei ehkä ole se kauan odotettu vuoden huippu, syynä voi olla taloudellinen tilanne tai matkustamisrajoitukset. Monet kulttuuritapahtumat on peruttu. Sukulointi vaatii suunnittelua, haasteena on koronaviruksen tartuttaminen erityisesti vanhempiin sukupolviin. Sosiaalisten suhteiden hoitaminen on tärkeää. Ihminen tarvitsee aina yhteyttä ja vuorovaikutusta, olemme olleet pitkään eri tavoin ”etänä” toisillemme. Pelkällä katseellakin on suuri merkitys. Katseen kautta saamme vahvistuksen siitä, että olemme ihminen toiselle ihmiselle. Katseen kautta kasvamme ja voimistumme kokonaiseksi, saamme hyväksynnän. Hyvä katse antaa rakkautta ja myötätuntoa. Katso myös […]

Epävarmuus tulevasta voi lisätä nuorten naisten ahdistusta

Vallitseva poikkeustilanne aiheuttaa kaikille jonkinlaisia epävarmuuden tunteita. Saattaa pelottaa, ahdistaa ja huolestuttaa, kun tulevasta ei tiedä. Arki on saattanut muuttua paljonkin ja uudenlaisiin olosuhteisiin on ollut pakko totutella nopeasti. Nuorten ja nuorten aikuisten elämässä poikkeustilanne vaikuttaa myös monella tavalla. Opiskelu on muuttunut hyvin itsenäiseksi ja siihen sopeutuminen ei ole itsestäänselvyys. Moni on saattanut kaivata arkeen rytmiä, jota kouluun tai vaikka kirjastoon lähteminen tuo. Saattaa olla haastavaa saada tehtäviä tehtyä itsenäisesti omaan tahtiin ilman lähiopetusta. Kaikille verkossa toimiminen ei myöskään ole luontaista ja kaipaus opiskelutovereiden seuraan on suuri. Kevät-, ylioppilas- ja valmistujaisjuhlat ovat todella merkittäviä siirtymäriittejä ja tänä vuonna nekin järjestetään […]

Hetken helpotus

Perheeseemme syntyi kolme tytärtä alle viiden vuoden sisällä. Päivät ja yöt soljuivat eteenpäin kuin helminauhan toistuvina kuvioina. Äitinä minulla piti olla valvova silmä, ahkerat kädet ja väsymätön tarkkaavaisuus puhumattakaan pii-iitkästä pinnasta. Välillä väsymys otti vallan ja laahustin juuri ja juuri kestävyyden reunoilla. Olin aina ollut lukutoukka, joka katosi kirjan tekstiin kaikelta muulta ympäröivältä maailmalta. Palasin takasin matkaltani vasta, kun takakansi painui kiinni. Ennen äidiksi tulemista lukiessani oli ihan sama, mitä olisi pitänyt tehdä, kaikki muu sai odottaa. Luin paksuja ja usein melko syvälle meneviä opuksia ja paljon myös ihmistieteisiin tai filosofiaan liittyviä kirjoja. Äitiyden alussa lukeminen loppui, ei kiinnostanut, ei […]

Vanha ihminen takaisin elämän keskelle

Koronaviruskriisi ja sen seurauksena toteutettu yli 70-vuotiaiden eristäminen on nostanut tärkeällä tavalla keskusteluun vanhojen ihmisten roolia yhteiskunnassamme. Tämä huolenpitotarkoituksella toteutettu eristäminen nostaa pohdittavaksi laajemmin, mikä on ikäihmisten rooli yhteiskunnassamme ja mikä on yhteinen kykymme rakentaa siltoja eri ikäryhmien välille. YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan kertoi eräässä haastattelussa, että hän ihmettelee vanhojen ihmisten yksinäisyyttä Pohjoismaissa, hän totesi: ”Afrikassa vanha ihminen ei ole koskaan yksin vaan hän on nuorempien ihmisten ympäröimä”. Voi kysyä, miksi me olemme kadottaneet sen kiinnostuksen, uteliaisuuden ja arvostuksen, mikä on viimeisen elämänvaiheen erityinen ja ainutlaatuinen anti koko ”yhteiskuntaruumiin” (Marja-Liisa Honkasalon termi HS 10.5.2020) vahvuudelle ja hyvinvoinnille. Onko niin, […]

Hyvää tekevä nauru

Huumorintaju on mainio selviytymiskeino vaikeissa tilanteissa. Nauru antaa voimaa kohdata asioita ja viisautta ymmärtää elämän käänteitä. Nauru tarttuu, yhdistää meitä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta. Nauru kohentaa terveyttä, lisää vastustuskykyä, vähentää kipua ja stressiä. Naurun kautta saamme purettua ikäviäkin tunteita ja kokemuksia. Naurun ja huumorin merkitys työelämässä on minulle näyttäytynyt selkeimmin töissä, joissa olen joutunut kanssaihmisten vaikeiden kokemusten kanssa tekemisiin. Työpaikan rankka huumori, joka ulkopuolista olisi voinut kauhistuttaa, auttoi kohtaamaan kipeitä tunteita eri tavalla ja keventämään työn raskautta. Kyse ei ole ihmisille tai tarinoille nauramisesta vaan luotettavan joukon kesken tasapainon saavuttamisesta, kepeyden korjaavasta voimasta. Huumoria ja huumorintajua on monenlaista, joten hyvä […]

En ikinä toimi kuin äitini – vai toiminko sittenkin?

Tänä aamuna kuuntelin hymy huulillani Radio Novan tällä viikolla nauhoitettua keskustelun pätkää. Minna Kuukka kertoi, kuinka oli tyttärensä kanssa kaivanut varastosta vanhan Bernina ompelukoneen. Tytär oli huoneessa ”surauttanut” itselleen hienon topin, josta kovin ylpeä. Tämä sai pohtimaan, mihin tämä vallitsevaa” poikkeusaikaa voikaan hyödyntää, löytää iloa ja riemua käsillä tekemisestä, kun työn jälki näkyy ja tuntuu konkreettisesti. Kuluvalla viikolla mieheni totesi yhtenä iltana, ”kyllä ne äitisi omatekoiset viinerit olivat hyviä”. Tuumasta toimeen, seuraavana iltana niitä olikin tarjolla äidin reseptin mukaan. Mietin aamulla Radion Novaa kuunnellessa, kuinka usein ja missä tilanteissa sitä tulikaan nuorena mietittyä, että en ikinä toimi kuten äitini. Äitini […]

Minä menen metsään. Entä sinä?

Kun suru-uutinen, stressihuippu, väsymys tai ahdistava tilanne osuvat kohdalleni, menen metsään. Näin on ollut lapsuudesta asti. Minä en juokse siellä vaan istun kivellä ja kuuntelen ääniä, katselen luontoa ja rauhoitun. Ajatukset kirkastuvat, mieli kohoaa ja tarvittaessa saan tehtyä päätöksiä. Lapsena ymmärsin vain, että olo parani, mutta aikuisena tiedän, mitä minulle tapahtuu luonnossa ja sen todistaa tutkittu tietokin. Meillä kaikilla on oma tapamme saada olo paranemaan ja mieli rauhoittumaan. Olemme erilaisia temperamentiltamme, reaktiotavoiltamme ja iän myötä olemme omaksuneet omat keinomme parantaa mielialaamme. Joskus se tapa on vältellä vaikeaa tilannetta tai tunnetta pakenemalla kokonaan vaikkapa työhön, viihteeseen tai päihteisiin. Silloin piilotamme asian […]

Akkuihin virtaa

Epidemiasta johtuvan pitkän etätyöjakson aloitus tuli minulle uudessa työpaikassa melko nopeasti, kolmannella työviikolla. Ensimmäiset kaksi etäpäivää kotona meni innokkaasti ja omatoimisesti uuden mielenkiintoisen työtehtävän parissa. Jo toisen päivän päätteeksi huomasin kuitenkin olevani ärtynyt, väsynyt ja olo oli kaikin puolin epämukava. Mihin se hyvä ja virkeä olo katosi? Vastaus löytyi vatsasta. Olin uudessa tilanteessa hukannut rytmin ja unohtanut ruokailut. Kahvia, sämpylää ja juustoa pienin suklaaherkuin höystettynä oli helppo kantaa koneen viereen muutaman kerran päivässä, eikä nälkä yllättänyt. Mielentila yllätti. Vatsa ja aivot ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Ravinto on helppo yhdistää fyysiseen terveyteen, mutta myös syömämme ruuan laatu ja määrä vaikuttaa vahvasti […]

Om möjligheter i tider av undantag

Mer eller mindre plötsligt har vi kastats ut ur vår vanliga vardagslunk och in i en tillvaro som påminner om en krigssituation. Inte bara i Finland utan i många andra europeiska länder har regeringarna utlyst undantagstillstånd och till och med stängt sina gränser. Människor uppmanas att hålla sig hemma, jobba på distans och röra sig så lite som möjligt bland andra människor. Skolor och daghem stängs, konserter och teaterföreställningar inhiberas och det är förbjudet att samlas mer än tio personer på en gång på samma ställe. Bryter vi mot dessa förordningar kan regeringen utlysa utegångsförbud. Över 70-åringar skall helst hållas […]

Tässä hetkessä

Elämä poikkeustilassa pienentää elämänpiiriämme, kun jokainen meistä vetäytyy oman kodin suojaan. Yhtäkkiä itsestään selvinä pitämämme arkiset asiat kuten kyläilyt ja ravintolassa käyminen ovatkin poissuljettuja. Kun poikkeuksellinen elämäntilanne jatkuu pitkään ja rajoitukset pysyvät voimassa, ne alkavat vaikuttaa mielenterveyteen. Elämän piiri kapenee, kun sosiaaliset kontaktit vähenevät. Normaalissa arjessa juttelemme työkavereiden, perheen jäsenten ja ystävien kanssa, mutta nyt saatamme jäädä yksin ajatustemme kanssa. Silloin ajattelu helposti kaventuu ja ajatukset voivat kääntyä salakavalastikin synkän puolelle. Joitakin vuosia sitten minusta tuli nuorimman lapseni omaishoitaja ja elämä sai odottamattomia käänteitä. Lapsen sairaus pakotti minut luopumaan työstäni, harrastuksistani ja kaikesta siitä tutusta, normaalista arjesta. Vuorokaudet kuluivat minuutin […]

Selviytymiskeinoja poikkeustilan aikana

Näinä pelon aikoina, haluaa moni julkaista someen jotain kaunista ja hyvää. Somea seuratessaan voi herätä tunne siitä, että kaikki muut hyggeilevät kotona teekupin ja kirjojen kanssa tai käyvät hengittelemässä metsässä. Lasten kanssa vietetään nyt sitä kaivattua laatuaikaa ja pelaillaan pelejä. Joku leipoi pullia pitkästä aikaa ja suursiivouskin on tehty. Kun hermot kotona kiristyvät ja etätyöpiste on vessanpöntön päällä, voi oma tunne olla hyvin toisenlainen. Maailma pelottaa ja kuitenkin ne läheisimmät ihmiset ovat nyt liian lähellä. Oma työtilanne pelottaa ja kaikki perheessä vihaavat lautapelejä. Kun tähän tilanteeseen vielä liittää ajatuksen siitä, että naapurissa kaikki sujuu kuin Strömsöössä, voi tilanne olla hyvin […]

Viha – hyvä renki mutta huono isäntä

Vanha sanonta kuvaa alkuperäisessä muodossaan, sitä miten tuli on tärkeä elementti ja voima – kunhan se on käsittelijänsä hallinnassa. Ongelmia syntyy, kun tuli ottaa vallan ja ohjakset. Silloin se muuttuu tuhovoimaksi. Samaa sanontaa voi käyttää kuvaamaan myös vihaa ja aggressiota. Viha ja aggressio ovat luonnollisia, ihmisyyteen kuuluvia tunteita, jotka ovat olemassa kaikissa meissä, kukaan meistä ei ole niistä vapaa. Jokainen meistä myös toimii elämänsä aikana jollain tapaa satuttavasti, väkivaltaisesti tai vahingoittavasti – fyysisesti tai psyykkisesti. Oikein kanavoituina viha ja aggressio ovat tärkeitä tunteita ja voimia, joita tarvitsemme elämässä. Olleessaan ”hyvän käytössä” ne ovat elämän voimia, jotka auttavat meitä asettamaan rajoja, […]

Tukemalla nuorten parisuhdetta ennaltaehkäistään tulevien sukupolvien parisuhdeongelmia 

Moni löytää itsensä käyttämästä väkivaltaa sitä tärkeintä ja rakkainta, omaa kumppaniaan, kohtaan. Ristiriidat seurustelusuhteen odotusten ja todellisuuden välillä voivat olla valtaisia ja herättävät pohtimaan: kuka on tämä väkivaltainen nuori nainen? Kumppanin pettyneet kasvot nostavat häpeän siitä, miten on pystynyt toimimaan näin rakkaimpaansa kohtaa. Häpeä korventaa niin paljon, että kynnys avun hakemiselle on suuri.   Väkivalta uhkaa nuorten hyvinvointia  Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä peruskoululaisista tytöistä 20% tytöistä ja 17% pojista ilmoitti seurustelevansa vakituisesti. Nuorten seurustelusuhteissa tärkeää ovat läheisyys, turvallisuus ja luottamus sekä seksuaalisuuden ja rakkauden opettelu. Varhaiset seurustelusuhteet toimivat areenana nuoren minuuden rakentamiselle, jossa saadaan ja haetaan palautetta toiselta. Yhtä lailla varhaiset seurustelusuhteet voivat olla rikkovia ja nuoren minuutta hajottavia, joilla on kauaskantoiset seuraukset niin nuoren fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen.   Seurusteluväkivallaksi voidaan luokitella esimerkiksi mustasukkaisuutena tai kontrolloimisena näyttäytyvä henkinen väkivalta tai suhteessa esiintyvä fyysinen tai seksuaalinen väkivalta. Aikuistuvalle nuorelle saattaa tulla yllätyksenä se, että seurustelusuhteessa saattaa huomaamatta toistaa kotona opittuja malleja parisuhteesta, jolloin myös oma seurustelusuhde sitoo nuorta osaksi omaa menneisyyttään. Seurusteluväkivallan sudenkuopat linkittyvät vahvasti nuoren hatariin käsityksiin ja malleihin parisuhteesta, jossa […]

Raivon takana 

Maria Akatemian ehkäisevä väkivaltatyö on suunnattu naisille, jotka ovat huolissaan aggression tunteistaan ja käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Yksilö- ja vertaisryhmätyöskentelyn tavoitteena on vahvistaa tunnesäätelyä lisäämällä itseymmärrystä omasta aggressiosta ja väkivallan käytöstä sekä niiden juurista. Usein työskentelyn myötä vaikeat tunteet alkavatkin kuoriutua esiin kuin sipulin kerrokset: Aggression taustalta aletaan yhdessä löytää kerros toisensa jälkeen tunteita, jotka ovat jääneet tunnistamatta ja tunnustamatta.   Kun tarkastelemme väkivallasta huolissaan olevien naisten kanssa tilanteita, joissa raivo esimerkiksi kumppanin kanssa riidellessä nousee, hyvin usein vihan ja aggression taustalta esiin tulevat kipeät, haavoittuvat ja vaikeammin ilmaistavat tunteet ja ajatukset. Pelkään, että tulen hylätyksi. Enkö olekaan toiselle tärkeä. Minulla ei ole väliä tai arvoa. En tule kuulluksi. Toistuvasti vaikeiden tunteiden ja kipeää tekevien […]

Väkivallan puheeksi ottaminen katkaisee ylisukupolvista väkivaltaa

Väkivallan puheeksi ottaminen katkaisee ylisukupolvista väkivaltaa. 73% naisenväkivalta.fi hankkeen (STEA 2017-2019) asiakkaista on vertaisryhmätoiminnan jälkeen pystynyt ylläpitämään väkivallattomuutta. ”Tunne ei enää vie minua. Minun on mahdollista vaikuttaa tunteisiini ja varsinkin niihin reagoimiseen. Väkivaltaisuus ei ole enää hallitsematonta, vaan voin nyt vaikuttaa miten reagoin ärsykkeisiin” Ehkäisevän väkivaltatyön yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Meidän tulee tehdä työtä väkivaltailmiöiden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Väkivallan puheeksi ottaminen edistää avun saamista kaikille asianosaisille: väkivallan tekijälle, kokijalle ja heidän lähipiirilleen. Suomessa on tehty esimerkillistä työtä väkivallan vähentämiseksi ja lopettamiseksi, työ jatkuu. Maria Akatemian ehkäisevä väkivaltatyö kohdentuu naisiin, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Vuodesta 2003 lähtien olemme auttaneet […]

Emotionaalisen väkivallan ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen edellyttävät nykyistä parempaa tiedostamista sekä ilmenemismuotojen ja riskien tunnistamista

Naisten tekemä väkivalta on usein muodoiltaan enemmän emotionaalista väkivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa. Emotionaalisen väkivallan tunnistaminen ja rajanveto siihen, mikä on emotionaalista väkivaltaa, on vaikeaa sekä tekijälle, väkivallan kohteeksi joutuvalle kuin lähipiirille ja ammattiauttajille. Yksi emotionaalisen väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen ongelma on, että naisen käyttämät emotionaalisen väkivallan muodot, esim. raivoaminen, nimittely, mitätöiminen, kumppanin huonoon valoon saattaminen tai tunnekylmyys tai puhe- ja tunneyhteydestä erottaminen tulkitaan usein naisen temperamentin ominaisuuksiksi ei väkivallaksi. Monet emotionaalisen väkivallan muodot eivät myöskään täytä rikoksen tunnusmerkistöä, eivätkä siten näy rikostilastoissa eivätkä tule esiin edes tutkimuskyselyissä. Naisen väkivaltainen käyttäytyminen on vielä liian usein tabu myös auttamisjärjestelmälle ja tutkijoille. Eräs […]

Äitien lapsiin kohdistama väkivalta – lähisuhdeväkivallan kierteen katkaisemisen edellytyksiä

Vanhemmuus herättää monenlaisia tunteita, joita saakin olla. Lapsen ja häntä hoitavan vanhemman suhde on läheisyydessään ja myönteisyydessään ainutlaatuinen. Rakkaus omaan lapseen syvenee vähitellen ja eri ihmisillä eri tahtiin. Pienen lapsen hoitaminen ympäri vuorokauden on vaativaa. Ylikuormittuminen, yksin jääminen ja muun muassa epätasainen vastuunjako perheessä luovat jo sinänsä riskitekijöitä vanhemman jaksamiseen. Jos vanhemman taustalla on myös paljon vaikeita, käsittelemättömiä tunteita, traumoja, oman lapsuuden haavoittavia kokemuksia, ne voivat aktivoitua uudessa elämäntilanteessa ja ilmetä muun muassa väkivaltana. Häpeä, syyllisyys ja yksin pärjäämisen kulttuuri nostavat kynnystä ottaa puheeksi vaikeimpia tunteita ja huolia, joita vanhemmuus herättää. Ei ole helppoa myöntää, että huomaa toimivansa lapsen kanssa […]

Itsetuntemus on avain omien arvojen mukaiseen elämään

Minulla on kotona valkoinen piironki, jossa on neljä laatikkoa ja kaapit molemmin puolin. Olen kerännyt sen kätköihin vuosien mittaan arvokkaaksi kokemaani kirjallisuutta ja kansioita, joihin olen lajitellut erikseen säästettävät lehtileikkeet, mielenkiintoiset artikkelit ja koulutusmateriaalit. Pienenä detaljina mainittakoon, että piironki sisältää myös oman äitini minulle lehtileikkeistä kasaamansa kansion. Kansion sisältönä on äitini arvostaman perheneuvojan kirjoittamia artikkeleita ja kolumneja, joissa hän vastaa lukijoiden kysymyksiin lasten kasvatuksesta ja pari- ja perhe-elämään liittyvistä asioista. Tämä on äitini mukaan eräänlainen ennakkoperintö minulle, jotta voin käydä kansiosta ”tarkistamassa” vastauksen, kun elämän matkallani tarvitsen neuvoa. Huvittuneena totean, että lehtileikkeiden keräilyvimma ihmissuhteisiin ja elämään liittyvistä teemoista näyttää kohdallani […]

Kaikkine kokemuksineen näkyväksi piirtyvä – Ajatuksia kansainvälisen väkivaltatyön kentältä

Oslolainen kongressitalo vetää ihmisiä, aulassa heitä parveilee satapäin ja ilma on tiheää. Jälleennäkemisiä, uusia tuttavuuksia, vilkasta ajatusten vaihtoa. Puheensorinasta erottuu lukuisia eri Euroopan kieliä. Kyseessä on kolmas kansainvälinen väkivaltatyön konferenssi European Conference on Domestic Violence (ECDV): väkivaltatyön ammattilaiset, tutkijat, kirjoittajat, elokuvantekijät ja kyllä, myös kokemusasiantuntijat ovat koolla. Paikalla on 850 aiheen parissa työskentelevää, kaikkiaan 41 eri maasta. Teen itse kuudetta vuotta töitä naisten parissa, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Kongressin puheenvuoroissa naiset väkivallan tekijöinä ovat marginaalissa. Huomaan osan puhujista, tutkijoista, psykologeista, jopa kiistävän koko ajatuksen. Naisten ja miesten käyttämässä väkivallassa on eroja, ja kyllä, on myös nähtävä väkivallan sukupuolittuneisuus. […]

Tiedostamalla voit vaikuttaa

Vietämme kansainvälistä ilmastoviikkoa. On todella ilahduttavaa, miten elintärkeä aihe on esillä kotimaan ja kansainvälisessä mediassa. Verkkosivut pursuavat toimijoita, jotka osallistuvat ja osallistavat muita toimimaan yhteisen planeettamme elinkelpoisuuden puolesta. On upeaa, miten maailman ihmiset yhdistyvät tekemään töitä yhteisen tavoitteen eteen. Samalla on pohjattoman surullista, että näitä toimenpiteitä tarvitaan. Ristiriitaiset tunteet eivät sulje pois toisiaan. Tiedämme pitkälti, miten tähän on tultu. Ihminen on toiminut ja toimii piittaamatta seurauksista, osin niistä tietoisena, osin tiedostamattaan. Siis me ihmiset, sinä ja minä. Mistä johtuu, että arvostamme itseämme ja elinympäristöämme vähänlaisesti? Miksi olemme toimineet lyhytnäköisesti? Miten olemmekaan, viisaat ihmiset, menneet mukaan sahaamaan omaa oksaamme, kollektiivisesti? Voimme […]

Koin, etten ole yksin maailmassa – havaintoja Keijun varjo -tunneryhmästä

Maria Akatemian Keijun varjo -toiminnan tunneryhmät on suunnattu nuorille naisille, jotka haluavat muutosta väkivaltaiseen käyttäytymiseensä. Väkivalta voi olla esimerkiksi fyysistä, psyykkistä tai itseen kohdistuvaa väkivaltaa. Ryhmän tavoitteena on tunnesäätelytaitojen vahvistaminen, itsetuntemuksen lisääntyminen, muutoksen löytäminen väkivaltaisiin toimintayllykkeisiin sekä itsemyötätunnon kasvaminen. Kesällä 2019 Keijun varjo -tunneryhmä järjestettiin ensimmäistä kertaa Maria Akatemian omassa toimitilassa. Ryhmä oli muodoltaan intensiivinen ja kokoontui kahdesti viikossa kuuden viikon ajan. Ryhmään osallistui neljä nuorta naista, jotka käyttivät tai pelkäsivät käyttävänsä väkivaltaa.  Pieni koko teki ryhmän haavoittuvaksi, mutta naiset olivat motivoituneita teeman käsittelyyn ja muutoksen etsimiseen eikä kukaan keskeyttänyt ryhmää. Heitä yhdisti halu muuttaa omaa elämäänsä ja löytää uusia […]

Olen oman elämäni ikkunanpesuri

Tuijotin olohuoneemme ikkunoita, jotka näyttivät valuvan ikiaikaista likaa, jonka siivoaminen tuntui ylitsepääsemättömältä tehtävältä. Ikkunoiden pesu, tuo vuorenvalloitusta vastaava työtehtävä, oli odottanut minua jo liian kauan. Mitä kauemmin se odotti, sitä vaikeampaa homman aloittaminen oli. Päätin, että tarvitsen järeämpiä apukeinoja. Niinpä kotiimme hankittiin keltainen pikku ystävä, Kerhherin ikkunanpesuri. Olin niin iloinen! Nyt se pesisi ikkunat! Saisin viimein ihailla kirkkaana kiiltelevää ikkunapintaa, joka saisi koko kodin hehkumaan! Mutta Kerhheri ei pessyt. Uusi pikkuinen perheenjäsenemme ei kipittänyt varastoon hakemaan tikkaita, ei ryhtynyt pyyhkimään pölyjä sälekaihtimista. Ei tuonut helpotusta. Ei kiiltänyt ikkuna. Päätin, että tekisimme sen yhdessä. Pikku Kerhherin kanssa valloittaisimme vuoren yhteistuumin. Syötin […]

Kun väkivalta kääntyy itseä kohti

10. päivä syyskuuta vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta itsetuhoisuudesta sekä tuoda tiedon lisäksi toivoa siitä, että apua on saatavilla. WHO:n mukaan itsemurhia tehdään maailmassa vuosittain noin 800 000, ja 15-29-vuotiaiden kuolinsyynä itsemurha on toiseksi yleisin. Suomessa itsemurhat ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta tilastot ovat yhä kansainvälisessä vertailussa korkeita. Arvioiden mukaan yhtä itsemurhaa kohden tehdään yli 20 itsemurhayritystä. Yritykset jäävät usein katseilta piiloon, mutta tuottavat valtavaa kärsimystä, huolta ja epätoivoa sekä itsetuhoiselle ihmiselle että hänen läheisilleen. Itsetuhoisuuden muodot eivät aina ole näkyviä. Niille yhteinen piirre on, että ne ovat itseen suunnattua emotionaalista tai fyysistä väkivaltaa. […]

Katso itseäsi armollisemmin

Muutama vuosi sitten olin ystävieni kanssa katsomassa näytelmää, jossa yhdessä kohtauksessa kolme äitiä pohtivat, missä he voisivat pikkulapsiarjen ja työelämän pyörityksen lomassa edes hetken levätä. Kotona lapset valvottivat ja väsymys oli suuri. Yksi äideistä harmitteli, kun työpaikallakaan ei saanut olla rauhassa. Deadlineja ja tehtävää puski joka tuutista. Äideille tuli mieleen vankila – hallittu ja rajattu tila. Ei liikaa huolehdittavia asioita. Ruokakin tarjoiltuna valmiina. Vankila alkoi näyttäytyä houkuttelevalta lepopaikalta. Tunnistin ystävieni kanssa samantapaisia ajatuksia pienten lasten äiteinä. Pikkulapsiarjessa voi helposti unohtaa omat tarpeensa. Mitä minä tarvitsen? Mitä minulle kuuluu? Jotkut ovat saattaneet kuulla neuvoja, että nyt sinun äitinä pitää laittaa omat […]

Herkkyydessä ja intuitiossa on voimaa

Ihmisellä on arvioitu syntyvän 70 000 ajatusta päivässä. Tämän valtavan tietoliikenteen alle jää huikea potentiaali hiljaista tietoa, alitajuntamme kuvia ja aavistuksia. Yksi saa etiäisiä ja toisen valintoja ohjaa vahva intuition ääni. Kolmas ei tunnista, mikä on pelkoa ja mikä intuitiota. Kommunikoidessamme toistemme kanssa aistimme paljon enemmän kuin tietoiset ajatukset antavat ymmärtää. Hiljaista tietoa kanavoituu myös uniksemme; ne ovat yksi alitajuntamme tunnistetuimpia väyliä kasvattaa ymmärrystä ja prosessoida elämäntapahtumia. Varhaisimmillaan intuitio lienee ollut olennainen osa ihmisen selviytymisvaistoja. Nykyään emme tarvitse lähempänä luontoa eläneiden esivanhempiemme vaistoja ja siten intuitiomme on uinuvampaa. Olemme kuitenkin kaikki intuitiivisia, vaatii vain herkkyyttä kuulla tuota hiljaista tietoa. Ajassamme se […]

Kohti eettisesti kestävää ihmisyyttä

Oppiaksemme ja kasvaaksemme ihmisinä tarvitsemme esikuvia sekä kasvuimpulsseja. Edesmennyt isäni oli minulle tärkeä esikuva monessa mielessä. Yrittäjän tyttärenä olen saanut monipuolista oppia työelämään, ennen kaikkea kokonaisnäkemyksen siitä, miten jokaisella työtehtävällä ja työntekijän panoksella on merkitystä tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeimpänä asiana opin häneltä arvostamaan jokaisen ihmisen tasavertaista kohtaamista ja kaikkien ihmisten huomioimista. Hänen palveluasenteensa ja heikoimpien ihmisten huomioiminen jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen, esimerkin, jota olen pyrkinyt noudattamaan myös omassa elämässä. Omalla työurallani olen saanut olla mukana monipuolisesti ihmisarvolähtöisessä työssä, eri organisaatioissa. Työ erityisryhmien kanssa on vaatinut rohkeaa asennetta lähteä kokeilemaan uutta, yhteisöllistä työtapaa, jossa asiakas on keskiössä ja osallinen. Asiakkaat ovat olleet […]

Suvun tarinat elävät meissä

Yksi naisen elämän ja kehon ihmeitä on, että munasolu, josta olet syntynyt, on ollut jo sinun äidilläsi hänen ollessaan sikiönä isoäitisi kohdussa. Tarinasi on hautunut jo isoäitisi tarinassa. Viesti kulkee sukupolvelta toiselle niin käsittämättömän monia reittejä; ymmärrettävissä olevia ja mielemme ymmärtämättömiä. Ylisukupolvisesti siirtyy monenlaista sosiaalista perimää: paitsi tietoa, taitoja ja erilaisia lahjoja myös kasvatuskäytäntöjä, tunteidenhallintakeinoja ja yhtä lailla keinottomuutta hallita tunteitaan. Kannamme jokainen mukanamme kasvuperheessä opittua maailmankuvaa ja tapaa olla suhteessa toisiin ihmisiin. Luonnollisesti tämä perimä muovautuu elämän mittaan kaiken opitun myötä. On kuitenkin arvokasta tulla tietoiseksi, mitä etenkin vahingollisia opittuja tai hiljaisesti siirtyneitä toimintamalleja ylläpitää. ”En aio ainakaan koskaan […]

Väkivaltaa käyttänyt nainen voi olla kuka tahansa meistä

Väkivaltaa käyttänyt nainen voi olla aivan tavallinen nainen. Äiti, tytär, puoliso, sisar, ystävä. Hän, joka käy töissä, on koulutettu, ja ulkopuolisten silmissä hyvin pärjäävä. Hän, joka lukee lapselle iltasadun ja hoitaa kotia. Juuri hän voi olla se, joka suuttuessaan repii lastaan, raivoaa kumppanilleen tai on väkivaltainen itseään kohtaan – puhuu itselleen jatkuvasti negatiivisesti tai kärsii syömishäiriöstä. Hän, tavallinen nainen. Saatamme herkästi etäännyttää itsemme väkivallan teemasta. “Ei tämä minua koske, nehän on niitä vankilassa istuvia naisia – niitä pahoja ihmisiä”. Väkivalta saatetaan linkittää alamaailmaan ja rikollisuuteen, ja mieltää puhtaasti fyysiseksi. Kuitenkin väkivallan ilmenemismuodot ovat moninaiset ja potentiaali väkivaltaan asuu meissä kaikissa. […]

Kehon kertomaa

Ajattele hetki seuraavaa mielikuvaa, mielikuvaa, jossa tunnet kehossasi seuraavia tuntemuksia: sydän pamppailee rinnassa, kädet tärisevät ja hikoilevat, hengittäminen on nopeaa ja pinnallista, huimaa, päässä pyörii ja koko keho on jännittynyt. Millaiseen tilanteeseen ne mielessäsi yhdistyivät? Kuvittelitko itsesi juuri tilanteeseen, joka jännittää tai ahdistaa sinua? Liitit kyseiset kehontuntemukset asioihin, jotka tulkitset potentiaalisesti uhkaaviksi, uusiksi tai pelottaviksi, kuten vieraiden ihmisten tapaaminen tai mukavuusalueeltasi ulos astuminen. Saattoi myös olla, että ajattelit hetkeä, jolloin jotain jännittävää ja merkityksellistä on tapahtumassa. Seuraat ystäväporukassa urheilufinaalia tai kannustat läheistäsi kilpailussa. Ilmassa on toiveikkuutta onnistumisesta, elät tapahtumaa läpi joka solullasi. Tai ehkä kuvittelit kyseiset kehotuntemukset tilanteeseen, jossa olet […]

Ihmisen avaruudesta

Kun olin kahdeksanvuotias, isäni kantoi työpaikaltaan filmiprojektorin, jolla heijastimme vanhempien makuuhuoneen seinään dokumenttielokuvan. Hetki on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen ja voin valehtelematta sanoa, että kahdeksanvuotiaan maailmani mullistui tavalla, joka on kantanut tähän päivään saakka ja joka oikeastaan muodostaa ajatteluni perustan. Tapahtuma itsessään oli tietenkin ikimuistoinen projektorin raksuttaessa sisästään kuvaa kotiseinään ripustetulle lakanalle, mutta merkitsevintä oli se, miten pieni maailmani mullistui. Dokumentissa kuvattiin ensin pariskuntaa syömässä puistossa piknikillä. Kuvaan mahtui juuri heidän piknik-vilttinsä ja pari itse, yhteinen hetki nurmikolla. Seuraavaksi kuitenkin kuva alkoi etääntyä heistä, se meni loitommaksi ja loitommaksi, kunnes he näkyivät taivaalta käsin kuvattuna pienenä pisteenä suuressa puistossa. Kuva […]

Uran ja perheen yhteensovittaminen ‒ henkilökohtainen sekä yhteiskunnallinen haaste

Uran ja perheen yhteensovittamisen kysymykset ovat ajankohtaisia. Viimeisten kuukausien aikana on aihe ollut eri tulokulmista esillä niin päivälehdissä kuin uutisissa. Yleinen näkemys on, että uran ja muun elämän yhteensovittaminen on haasteellista ja vaikeaa. Haasteet korostuvat 28–57-vuotiailla naisilla, jotka kantavat päävastuun perhe-elämän organisoinnista. Suurimmat paineet liittyvät pikkulapsivaiheeseen, elämän ruuhkavuosiin. Uran ja perheen yhteensovittamisen onnistuminen voidaan nähdä hyvinvoinnin mittarina. Niiden välinen suhde on monirakenteinen ja kaksisuuntainen. Työn arki ja sen tuoma kuorma, mutta myös mahdollisuudet menestykseen ja itsensä toteuttamiseen heijastuvat kotiin. Vastaavasti kotoa siirtyy työpaikalle perheen ja lasten tulleessaan tuomat ilot ja surut. Yhteensovittamisen yksi haaste on löytää erilaisille perheille uran ja […]

Nasty Women – Kun nainen piirtää rajansa

Kävin katsomassa viime viikolla Susanna Leinonen Dance Companyn ajantajun vievän ja vaikuttavan Nastyesityksen, jota edelsi upea ja suorapuheinen Maria Veitolan, Elina Knihtilän, Anna Erikssonin ja Susanna Leinosen lavakeskustelu ”nastiydesta”, eli siitä mitä käy, kun nainen on ”hankala, ilkeä, hävytön”. Aika uskomattomia asioita nämä neljä elämässään menestynyttä naista nostivat esiin sellaisina ominaisuuksina, joista olivat saaneet ”hankalan tyypin” leiman: itsenäisyys, kyky ottaa tila haltuun, suoruus, tiukkuus ja se, että ”tietää-mitä-haluaa”. Saatoin tuntea, miten koko Savoy-teatterin keuhkot laajenivat puheenvuorojen myötä. Ja sitten vielä itse esityksessä tanssivien kehojen kieli hytkytti katsojienkin solutasoilta ties mitä naisen kehon kollektiivisia noitahuoruuksia. Kuuntelen päivittäin ihmisten, nimenomaan naisten, liikuttavia […]

Ikäihmisten arvokas henkinen pääoma ja nuorempien sukupolvien energia ja osaaminen ovat yhdessä vahva voima tulevaisuuden haasteisiin.

Elämme nopeiden muutosten, talouden sekä tehokkuuden ohjaamaa ja ikuista nuoruutta ihannoivaa aikaa. Tällaisessa tehokkuuden kulttuurissa vanhat ihmiset ovat suuressa syrjäytymisvaarassa, kadottavat ikätietoisen tehtävänsä menneisyyden ja tulevaisuuden välillä välittäjänä olemisesta. Jos vanhat ihmiset eivät tavoita tärkeää tehtäväänsä elämänkokemuksensa välittäjänä he menettävät omanarvon tuntoaan ja kokemuksen merkityksellisyydestään. Tämä voi merkitä heille ennenaikaista henkistä haurastumista ja syrjään vetäytymistä. Tästä seuraa, että eri sukupolvet vieraantuvat toisistaan ja jäävät vaille sitä elämää vahvistavaa voimaa, mikä vain eri-ikäisten yhteydestä voi syntyä. Maria Akatemian asiakastyössä juuri tämä vieraantumisen ilmiö kulttuurissamme on noussut esiin. Britt-Marie Perheentupa kirjoittaa Ihmisyyden Käsikirjoitusfilosofiassaan: ”Vanhenevan ihmisen tehtävä on myös ottaa paikkansa takaisin ihmisten mielissä […]

Naiserityisyyskoulutus kutsuu tutkimaan sukupuolen syviä merkityksiä

”Naisten oikeus ja velvollisuus on vahvistua itsessään, löytää erityinen alkuvoimansa ja liittää se tämän päivän todellisuuteen.” – Britt-Marie Perheentupa: Kuuntele sukupuolesi viisautta (2001) – Maria Akatemian sukupuolierityinen viitekehys lähtee perusajatuksesta, että erilaisuuksien yhteys synnyttää uutta elämää. Jokainen ihminen on saanut alkunsa kahden erilaisen sukusolun yhteydestä, yhteyden jälkeisestä solujakautumisesta sekä ihmisalkion kiinnittymisestä äitiin, samaa tai eri sukupuolta olevaan ihmiseen. Jokaisen ihmisen elämän on siis mahdollistanut mies ja nainen. Tarvittiin vielä eriytyminen alun symbioosista, syntymän ihme, että päästiin edelleen liittymään ihmiselämän lukemattomiin yhteyksiin, samuuteen ja erilaisuuteen, omana ihmisyksilönä. Kunkin ajan ja kulttuurin suhtautuminen sukupuoleen alkaa vaikuttaa ensin perheessä, sitten muissa ihmisyhteisöissä ja yhä […]

Radikaalin arvokkuuden jäljillä

Elämänkulku sisältää itse kullekin polveilevia maisemia, erilaisia jaksoja: vaikeampia, kevyempiä. Se mitä tunnemme eri aikoina, maalaa maiseman tietyillä sävyillä. Ja se miten uskallamme kohdata eri vaiheiden tuottamat tunteet – menetykset, kivut ja ilot – vaikuttaa suuresti siihen, miten pääsemme elämässä eteenpäin uusiin maisemiin. Eri elämänvaiheiden ja -tapahtumien aiheuttamien tunteiden kohtaaminen ja oman elämäntarinan hyväksyminen ovat olennaisia terveen itsearvostuksen kannalta. Nämä teemat olivat kouriintuntuvasti esillä, kun kävin työparini Maijan kanssa Ruotsissa oppimassa chileläisen integratiivisen terapeutin Astrid Brinckin vaikuttavasta työstä naisten parissa. Brinckin työ perustuu Inner Freedom Instituten kehittämään nelivaiheiseen prosessimalliin. Prosessin neljä vaihetta ovat karkeasti omin sanoin esitettynä seuraavat: Tiedosta: Mitä […]

Sorg

“Livet förändras snabbt, livet förändras på ett ögonblick. Man sätter sig ner för att äta middag och livet som man känner det tar slut.” – Joan Didion; Ett år av magiskt tänkande –   Sören Kierkegaard skrev en gång att ”livet är inte ett problem som ska lösas utan en verklighet som ska upplevas.” Detsamma kan man säga om sorgen, den är, som jag ser på saken, inte ett problem, utan en verklighet inom var och en av oss. Min första tanke när jag funderar på människan och hennes förhållande till sorg i dagens finländska samhälle är att många tycks […]