Vanha ihminen takaisin elämän keskelle

Koronaviruskriisi ja sen seurauksena toteutettu yli 70-vuotiaiden eristäminen on nostanut tärkeällä tavalla keskusteluun vanhojen ihmisten roolia yhteiskunnassamme. Tämä huolenpitotarkoituksella toteutettu eristäminen nostaa pohdittavaksi laajemmin, mikä on ikäihmisten rooli yhteiskunnassamme ja mikä on yhteinen kykymme rakentaa siltoja eri ikäryhmien välille. YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan kertoi eräässä haastattelussa, että hän ihmettelee vanhojen ihmisten yksinäisyyttä Pohjoismaissa, hän totesi: ”Afrikassa vanha ihminen ei ole koskaan yksin vaan hän on nuorempien ihmisten ympäröimä”. Voi kysyä, miksi me olemme kadottaneet sen kiinnostuksen, uteliaisuuden ja arvostuksen, mikä on viimeisen elämänvaiheen erityinen ja ainutlaatuinen anti koko ”yhteiskuntaruumiin” (Marja-Liisa Honkasalon termi HS 10.5.2020) vahvuudelle ja hyvinvoinnille. Onko niin, […]

Ikäihmisten arvokas henkinen pääoma ja nuorempien sukupolvien energia ja osaaminen ovat yhdessä vahva voima tulevaisuuden haasteisiin.

Elämme nopeiden muutosten, talouden sekä tehokkuuden ohjaamaa ja ikuista nuoruutta ihannoivaa aikaa. Tällaisessa tehokkuuden kulttuurissa vanhat ihmiset ovat suuressa syrjäytymisvaarassa, kadottavat ikätietoisen tehtävänsä menneisyyden ja tulevaisuuden välillä välittäjänä olemisesta. Jos vanhat ihmiset eivät tavoita tärkeää tehtäväänsä elämänkokemuksensa välittäjänä he menettävät omanarvon tuntoaan ja kokemuksen merkityksellisyydestään. Tämä voi merkitä heille ennenaikaista henkistä haurastumista ja syrjään vetäytymistä. Tästä seuraa, että eri sukupolvet vieraantuvat toisistaan ja jäävät vaille sitä elämää vahvistavaa voimaa, mikä vain eri-ikäisten yhteydestä voi syntyä. Maria Akatemian asiakastyössä juuri tämä vieraantumisen ilmiö kulttuurissamme on noussut esiin. Britt-Marie Perheentupa kirjoittaa Ihmisyyden Käsikirjoitusfilosofiassaan: ”Vanhenevan ihmisen tehtävä on myös ottaa paikkansa takaisin ihmisten mielissä […]