Naiserityisyyskoulutus kutsuu tutkimaan sukupuolen syviä merkityksiä

”Naisten oikeus ja velvollisuus on vahvistua itsessään, löytää erityinen alkuvoimansa ja liittää se tämän päivän todellisuuteen.” – Britt-Marie Perheentupa: Kuuntele sukupuolesi viisautta (2001) – Maria Akatemian sukupuolierityinen viitekehys lähtee perusajatuksesta, että erilaisuuksien yhteys synnyttää uutta elämää. Jokainen ihminen on saanut alkunsa kahden erilaisen sukusolun yhteydestä, yhteyden jälkeisestä solujakautumisesta sekä ihmisalkion kiinnittymisestä äitiin, samaa tai eri sukupuolta olevaan ihmiseen. Jokaisen ihmisen elämän on siis mahdollistanut mies ja nainen. Tarvittiin vielä eriytyminen alun symbioosista, syntymän ihme, että päästiin edelleen liittymään ihmiselämän lukemattomiin yhteyksiin, samuuteen ja erilaisuuteen, omana ihmisyksilönä. Kunkin ajan ja kulttuurin suhtautuminen sukupuoleen alkaa vaikuttaa ensin perheessä, sitten muissa ihmisyhteisöissä ja yhä […]

Radikaalin arvokkuuden jäljillä

Elämänkulku sisältää itse kullekin polveilevia maisemia, erilaisia jaksoja: vaikeampia, kevyempiä. Se mitä tunnemme eri aikoina, maalaa maiseman tietyillä sävyillä. Ja se miten uskallamme kohdata eri vaiheiden tuottamat tunteet – menetykset, kivut ja ilot – vaikuttaa suuresti siihen, miten pääsemme elämässä eteenpäin uusiin maisemiin. Eri elämänvaiheiden ja -tapahtumien aiheuttamien tunteiden kohtaaminen ja oman elämäntarinan hyväksyminen ovat olennaisia terveen itsearvostuksen kannalta. Nämä teemat olivat kouriintuntuvasti esillä, kun kävin työparini Maijan kanssa Ruotsissa oppimassa chileläisen integratiivisen terapeutin Astrid Brinckin vaikuttavasta työstä naisten parissa. Brinckin työ perustuu Inner Freedom Instituten kehittämään nelivaiheiseen prosessimalliin. Prosessin neljä vaihetta ovat karkeasti omin sanoin esitettynä seuraavat: Tiedosta: Mitä […]

Sorg

“Livet förändras snabbt, livet förändras på ett ögonblick. Man sätter sig ner för att äta middag och livet som man känner det tar slut.” – Joan Didion; Ett år av magiskt tänkande –   Sören Kierkegaard skrev en gång att ”livet är inte ett problem som ska lösas utan en verklighet som ska upplevas.” Detsamma kan man säga om sorgen, den är, som jag ser på saken, inte ett problem, utan en verklighet inom var och en av oss. Min första tanke när jag funderar på människan och hennes förhållande till sorg i dagens finländska samhälle är att många tycks […]

Inhimillinen digitalisaatio – Miten säilyttää ihmisyys verkossa?

Puheenvuoro pidetty Maria Akatemian 7. Prima Mater Symposiumissa ”Haasteena eettisesti kestävä ihmisyys” 25.4.2018 Työskentelemme Maria Akatemian naisenväkivalta.fi -hankkeessa suunnittelijoina, ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijoina ja asiakastyöntekijöinä. Viime vuoden lopulla avattu palvelumme auttaa naisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Palveluväylinä verkossa ovat chat, videovälitteiset yksilökeskustelut ja ohjatut vertaisverkkoryhmät. Tarkastelemme tässä puheenvuorossamme mitä on inhimillinen digitalisaatio ja miten verkkovälitteisessä työssä voisimme säilyttää ihmisyyden ja inhimillisen kohtaamisen. Elämme nyt aikaa, jossa digitalisaatio mahdollistaa ihmisten välisen kommunikaation paikasta ja tilanteesta riippumatta. Käytännössä se tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arjessamme. Parhaimmillaan se yhdistää meitä toisiimme nopeammin ja esteettömämmin kuin koskaan aiemmin. Informaatio planeetan laidalta toiselle liikkuu valtavaa […]

Symposium, yhteiset pidot Suomessa ja maailmassa

Maria Akatemia järjesti seitsemännen Symposiuminsa 25.4.2018 Arabianrannassa yrkeshögskola Arcadassa. Puhujina kuultiin muun muassa presidentti Tarja Halosta, presidentti Martti Ahtisaaren toimistosta johtaja Riikka Marjamäkeä sekä Maria Akatemian perustajajäsen psykoterapeutti Britt-Marie Perheentupaa. Symposium tarkoitti antiikin Kreikassa juomajuhlaa, jossa käytiin filosofisia keskusteluja. Eräissäkin kuuluisissa pidoissa Ateenassa, antiikin Kreikassa, joita filosofi Platon kuvaa dialogissaan, hyvin järjestäytyneet juhlat menevät sekaisin, kun paikalla saapuu juopunut Alkibiades. Samoin voi hyvin järjestäytynyt mieli järkkyä, kun tiedostamattomasta saapuu kutsumaton vieras, torjuttu ja epätoivottu. Yhteiskuntarauha voi myös järkkyä samoin tavoin. Sodista selviytyneen, köyhyydestä vaurauteen ponnistaneen ja koko kansan kouluttanut Suomi kantaa raskaita kantamuksia, väkivallan taakkoja. Kotien seinien sisäpuolella lapsuus täyttyy […]

Ankaruudesta arvostukseen

Uuteen vuoteen siirryttäessä on hyvä tarkistaa, mitkä ovat omat toiveet ja odotukset ja toisaalta: piiskaanko itseäni niihin liian lujasti? Missä on kasvuni mahdollisuudet ja mikä sitä estää? – Joskus olemme omalle kasvullemme se isoin este tai hidaste. Moni nainen kantaa solumuistissaan itsensä pienentämisen kulttuuria. Oman tilan ottaminen koko siinä kapasiteetissaan, mikä olisi mahdollista, tuntuu liioittelulta tai muuten vain sopimattomalta. Oma sisäinen tarve ja sen toteutus jäävät ristiriitaan ja tämä aiheuttaa pettymystä. Omien mahdollisuuksien ja kykyjen vähättely, oman huolenpidon laiminlyönti ja välinpitämättömyys itsestä ovat kaikki itseen kääntyneen aggression muotoja, sisältä nakertavaa tuhovoimaa. Terveesti suunnattuna aggressio on käyttövoimaa uusien asioiden toteuttamiseen ja […]

Rauhan Joulu

Joulunaika herättää paljon tunteita. Tapaamme sukulaisia, kokoonnumme yhteen perheenjäsenten kanssa, vaalimme perinteitä ja tämä kaikki nostattaa syviä tunteita, koko kirjossaan. Ei ole vain yhdenlaista tapaa viettää joulua.  Perinteistään huolimatta jokainen joulu rakentuu omaksi ainutlaatuiseksi kokemukseksi jokaiselle meistä. Olen viettänyt monenlaisia jouluja eri kulttuureissa, maissa ja paikoissa. Jos jotakin taitoa tai hyvettä olen toisinaan kaivannut joulun keskellä, niin se on kärsivällisyyttä. Suomen kielessä sana kärsivällisyys viittaa kärsimykseen, mutta toisin on esimerkiksi portugalissa ja espanjassa. Niissä kärsivällisyys, paciencia, kätkee sisäänsä itse asiassa kaksi sanaa: rauha (paz) ja tiede (ciencia). Kyseessä on siis rauhan tiede, hyve, jolla saamme pidettyä, tai palautettua, mielenrauhamme. Yksi monista […]

Några reflektioner kring raseriet och dess möjligheter

“How can I give love when love is something I ain’t never had” – John Lennon – Raseriet har många ansikten, många uttryckssätt och många nyanser, men när det utmynnar i fysiskt eller psykiskt våld är det skäl att stanna upp och fråga sig hur man vill gå vidare. Jag tänker ofta på raseriet, det där som bryter ut plötsligt, som ett vulkanutbrott när man minst anar det. Det där okontrollerade raseriet som går ut över partnern, barnen, hunden eller katten – och som ingen eller inget tycks kunna stoppa. Jag har upplevt det själv, det finns i oss alla, […]

Ota seurusteluväkivalta puheeksi

Nuorten parissa tehtävässä työssä on noussut esiin yhteinen huoli nuorten välisissä suhteissa ilmenevästä väkivallasta. Aikuisten välisissä parisuhteissa tapahtuva väkivalta tunnetaan ilmiönä jo melko hyvin, mutta nuorten seurusteluväkivallasta puhutaan vielä liian vähän. Maanantaina 27.11. alkava Toisenlainen totuus -kampanja haluaa tuoda tähän muutoksen ja nostaa seurusteluväkivallan puheenaiheeksi. Viikon kestävää kampanjaa on järjestämässä kuusi nuorten parissa tiiviisti toimivaa järjestöä ja hanketta: Väestöliitto, Nuorten Exit, Pelastakaa lapset ry, Maria Akatemian Keijun varjo -hanke, Ensi- ja turvakotien liitto ja Rikosuhripäivystys. Kampanjaa voi seurata sen omalla Facebook-tapahtumasivulla. Helsingin Yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016 -kyselyssä kolme prosenttia sekä tytöistä että pojista ilmoitti kokeneensa seurusteluväkivaltaa, mutta todellisuudessa luvut ovat todennäköisesti korkeammat. On tärkeää, että ilmiö tunnistetaan ja siihen osataan puuttua paremmin. Erityisesti tyttöjen kumppaniinsa kohdistama väkivalta tulee […]

Suuren puun suojassa

Siemen tarvitsee itääkseen lämpöä ja kosteutta sekä turvallisen, ravinteikkaan ja suojaisan maaperän. Samat edellytykset tarvitsee kasvuunsa myös pieni ihmisentaimi. Ensimmäisenä kasvualustana toimii äidin kohtu, jonka hämärässä lämmössä vauva kasvaa ja kehittyy. Syntymän hetkellä saamme ensikosketuksemme aggressioon.  Äiti tarvitsee aggressiota synnyttääkseen, lapsi syntyäkseen. Tarvitaan aggressiota, joka toimii eteenpäin vievänä elämänvoimana. Lapsi syntyy kohdun turvallisesta lämmöstä ja suojasta kylmään ja meluisaan maailmaan. Lapsen elämän alku on kaoottinen, ei ymmärrystä yöstä tai päivästä. Äiti ei enää hengitä puolesta. Alkaa ensimmäinen erillisyyden vaihe, aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen erityislaatuinen tanssi, jonka vaikutukset tulevat ulottumaan pitkälle. Aikuisen tärkein tehtävä on lähteä säätelemään vastasyntyneen maailmaa unen, ruoan […]

Mitä nuortensarja Skam opetti meille tytöistä?

Kesäkuussa päättynyt norjalainen nuortensarja Skam paisui neljän tuotantokautensa aikana jättimäiseksi kansainväliseksi ilmiöksi. Norjalaisten lukiolaisten elämästä kertoneen sarjan tapa käsitellä rennosti ja rehellisesti vaikeitakin aiheita, kuten seksuaalisuutta, päihteitä, uskontoa ja mielenterveysongelmia vetosi kaikenikäisiin katsojiin. Sarja pitikin otteessaan varsinaisen kohderyhmänsä lisäksi myös varttuneempaan ikään ehtineet faninsa. Aikuiskatsojille Skam tarjosi hykerryttävän ja välillä vähän punastuttavan kurkistuksen nuorten ja varsinkin teinityttöjen elämään – siihen, mitä se voi olla parhaimmillaan ja pahimmillaan. Nuorena tunteet koetaan suurina ja pienikin moka voi tuntua maailmanlopulta. Skamissa varsinkin tytöt kipuilevat ulkonäkö- ja suorituspaineiden ristitulessa; pitäisi olla suosittu, hyvännäköinen ja menestyä koulussa. Teininä tasapainotellaan aikuisuuden kynnyksellä ja yritetään ottaa vastuuta omista tunteista […]

Ihana Suomen kesä!

Kesä on täällä taas ja kuinka ihanalta se tuntuukaan! Suomen kesän valo tuntuu loistavan ei ainoastaan auringosta vaan myös ihmisistä. Olen viettänyt 11 vuotta elämästäni asuen Etelä-Amerikassa ja voi kuinka paljon ikävöinkään niinä vuosina erityisesti Suomen kesää. Sanontahan kuuluu, että ihminen tajuaa asioiden arvon vasta menetettyään ne. Vaikka kotikaupungissa Rio de Janeirossa riitti aurinkoa ja luonto oli vihreä läpi vuoden, kaipasin Suomea valtavasti kesäisin. Olen usein miettinyt, mikä Suomen kesässä on niin maagista. Onko se, että kesä ei ole jatkuvaa ja sillä on alkunsa ja loppunsa yksi suurimmistä syistä kaikille niille tunteille, joita lataamme kesään, sen odotukseen ja koittoon? Toisaalta […]

Maria Akademi på turné – Tankar från seminariet i Mariehamn 26.4.2017

Kvinnors våld är ett ämne som fortfarande väcker starka känslor och motstånd hos många. Bilden av kvinnor som antingen madonnor eller horor lever envist kvar och det verkar som om det fortfarande anno 2017 är en hopplös uppgift att släppa alla föreställningar och fördomar och faktiskt bara helt enkelt se människan. Oberoende av om vi är män eller kvinnor bär vi alla på aggressiva känslor som hos var och en av oss i vissa situationer kan utmynna i våldsamma handlingar, oftast med konsekvenser för alla inblandade. Det är inte enbart män som är våldsamma. Kvinnor kan också vara det. Och […]

Mitä hyvää voin itselleni tänään sallia?

Omien tarpeiden ja tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu on väkivallattomuuden abc Viime viikolla äitien itsehillinnän ja väkivallan teemat saivat julkisuutta Ylen uutisoidessa äideistä, jotka olivat satuttaneet tai pelänneet satuttavansa lastaan. Aihe sekä tuotti vilkasta keskustelua verkossa että poiki paljon soittoja Maria Akatemian Avoimeen Linjaan. Tämä kielii siitä, miten syvä tarve on nostaa naisen aggressio vihdoin avoimeen keskusteluun. Jokainen kerta, kun asiasta puhutaan ääneen, madaltuu avunhakemisen kynnys lukuisille naisille. Oman pimeytemme ymmärtäminen on osa kokonaiseksi kasvua niin kunkin naisen omassa tarinassa kuin meidän kollektiivisessa kertomuksessamme. Miten vaikeaa todella voikaan olla naisen elämässä tunteiden koko skaalan salliminen, ilmaisu ja etenkin ”mörömpien” tuntemusten kohtaamiseen uskaltautuminen! Kasvuvaiheiden liika tytöttely, liian […]

Äitini laulamat laulut

Jokaista meistä on sattunut. Muistamme usein kipeimpien muistijälkien yhteydessä, kuka on lohduttanut meitä, laastaroinut pihaleikeissä naarmuuntuneen polven tai vienyt murtuneen raajan kipsattavaksi. Fyysisen kivun lievittymistä tärkeämpää on ollut vain kosketuksen ja läsnäolon tarjoama henkinen ensiapu. Lapsuuden muistot ja kiintymyssuhteet, erityisesti vauvaiässä toteutuvat, määrittävät suurelta osin elämämme suunnan sellaisena kuin tunnemme sen nyt. Varhaisvuosiemme aamuhämärässä koettu turvallisuus ja tarpeiden täyttyminen luovat pohjan sille, millä tavoin kykenemme luottamaan muihin ihmisiin myöhemmissä vaiheissamme, kiinnittymään yhteisöihin ja yksilöihin, sanoittamaan tunteitamme, kannattelemaan muita, tulemaan kannatelluksi sekä välittämään jälkeläisillemme taitoja, joita olemme itse omaksuneet ensimmäisestä hengenvedostamme lähtien. Ymmärryksemme ihmismielestä, hoivan ja huolenpidon merkityksestä sekä varhaisten muistojen […]

Opiskelijana Maria Akatemiassa

Olen sosionomiopiskelija ja viimeistä kevättä opintojen parissa ennen valmistumista. Olen erittäin kiitollinen ja onnellinen siitä mahdollisuudesta, että sain suorittaa kehittämisen työharjoitteluni Maria Akatemiassa! Työharjoittelu Maria Akatemiassa on ollut kokemus, joka on kruunannut opiskeluni ja tarjonnut minulle paljon sellaista osaamista, jota en varmasti olisi muualta saanut. Maria Akatemian syvälliset arvot eettisen ja vastuullisen ihmisyyden puolesta ovat jotain, jota tämä maailma tarvitsee ja on ollut hienoa olla mukana järjestön toiminnassa ja sen edistämisessä! Maria Akatemia antoi minulle arvokkaan mahdollisuuden suorittaa työharjoittelutuntejani jo edeltävänä syksynä, kun sain osallistua heidän järjestämiin koulutuksiin liittyen naisten käyttämään väkivaltaan ja ammatilliseen itsetuntemukseen väkivaltatyössä. Koulutuksissa sain paljon syventävää […]

Sisaruudesta

Ensin on ne siskot, joiden kanssa on tullut syntyneeksi samaan perheeseen tai tullut uusperheen yhdistämäksi. Ne, joiden kanssa on jakanut Lauantai-pussin karkki karkilta ja leikkinyt viidakonvaltaajia, loputtomia perheleikkejä tai kuka mitäkin. Ne, joiden vaatekaapista on pihistänyt paidan, topin taikka kaksi ja sitten itse raivostunut, kun huomaa omat housunsa siskon päällä. Ne, jotka näyttävät paljon sinulta ja voivat kuitenkin toimia, ajatella ja käyttäytyä totaalisen toisin kuin sinä. Tai sitten eivät näytä juurikaan sinulta, mutta elehtivät aivan kuten sinä. Ne siskot, joiden kanssa jaat pitkän tovin yhteistä elämää saman katon alla ja kuitenkin jokaisen näkemys yhdessä eletystä ajasta on tyystin eri. Ja […]

Mikä on tämä levottomuus joka valtaa mieleni yhä uudelleen?

Mikä on tämä levottomuus joka valtaa mieleni yhä uudelleen? Tänäänkin. Uskon sen olevan yleinen aikaamme vaivaava virus. Vitaalitanssikouluttajani Patricia kiertää ympäri maailmaa kouluttamassa, hänen kysyessään mitä ihmiset eniten toivovat, vastaus on tänä päivänä aina maasta riippumatta: vapautta. Vapautta? Tässä maailman tilanteessa jossa meille eurooppalaisille kaikki on mahdollista. Olemme niin vapaita kuin olla voi. Meillä on sananvapaus, henkemme ei ole uhattuna, meillä on yltäkylläisyyttä ja tekniikkaa vaikka muille jakaa, ja kuitenkin juuri se on sana, joka kuvaa kaipauttamme parhaiten. Mistä haluamme olla vapaita? Minulle vapaus merkitsee oman kutsumukseni täyttämistä, sitä miksi olen tänne maan päälle syntynyt. Minulle se on ohjata vitaalitanssin kautta […]

Nyt nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti – ajatelkaas!

”Miks joulupukki tuo muka vaan kilteille lapsille lahjoja? Mitä järkee jos kaikki ois aina kilttejä? Eiks riitä että on oma itsensä?”, pohti ystäväni esikouluikäinen tytär. Miten viisaasti pohdittu! Mitä se kiltteys onkaan? Lapsen mieleen se voi piirtyä äärimmäisenä pinnistelynä, jossa kaikki yleisesti ei-toivotut tunteet täytyy pusertaa sisään, vaikka kuinka harmittaisi. Tietäähän sen, mitä siitä seuraa. Sisään puristettu tunne löytää väylänsä ulos kuin virtaava vesi. Jossain kohtaa, kun kiltin sisään on tungettu kohtuuton määrä tunteita, joita ei saanut sanoa ääneen, ne kaikki voivat purkautua kerralla ulos ja voima on moninkertainen verrattuna siihen, mitä sen pahan mielen osoittaminen jossain yksittäisessä tilanteessa olisi […]

Välinpitämättömyys on kaikkien aikojen väkivaltaa

Väkivalta on monimuotoista, salakavalaa ja usein vaikeasti tunnistettavissa. Kun kielletyt tunteet ja ajatukset purkautuvat fyysisenä kaltoinkohteluna voi purkaus olla kuin tulivuoren purkaus, laavaa ei syöksy ulos koko ajan, vaikka vuoren sisus kuplisikin tulisena. Väkivalta ilmenee monella eri tasolla ja saa erilaisia muotoja. Se voi olla purkausta enteilevää haukkumista, vähättelyä ja sättimistä, joka pehmittää maaperää väkivallan tekijän mielessä, valmistellen teon oikeutusta. Väkivalta ei kuitenkaan aina purkaudu fyysisenä kaltoinkohteluna, vaan se voi jäädä sanojen tai hiljaisuuden tasolle. Kumpikin vahingoittaa niin tekijää kuin kohdettaan sekä koko perhettä. Suomalainen kulttuuri ei ole kovin keskustelevaa. Eriävät mielipiteet saatetaan ottaa hyvin henkilökohtaisesti ja kokea ne riidan […]

Arvostava yhteisö

Tänä päivänä tarvitsemme ihmisyyden arvostamista enemmän kuin koskaan ennen. Arvostuksen puute näkyy syvänä pahoinvointina sekä omassa maassamme että maailmalla mitä erilaisimmissa muodoissa. Tämä on seurausta arvottomuuden ja osattomuuden kokemuksesta. Arvottomuuden kokemus johtaa haluun sulkea toiset ulkopuolelle. ”Kun minullakaan ei ole, ei sinullakaan saa olla.” Arvottomuuden kokemus johtaa pahimmillaan elämänvoimaa nakertavaan kateuteen ja haluun tuhota elämää. Arvostuksen kokeminen taas kutsuu ihmistä kasvuun. Odottamaton arvostus koskettaa erityisellä tavalla. Se koskettaa meitä, koska se saattaa tuntua ansaitsemattomalta, vaikka sitä se ei ole. Jokainen ihminen ansaitsee toisten ihmisten lähtökohtaisen arvostuksen. Sen juuret ovat yhteisessä ihmisyydessämme. Kukaan meistä ei ole vähemmän ihminen kuin toinen. Arvostus […]

Globaali vastuumme

Maria Akatemiassa kaiken asiakastyön ja koulutusten ydintavoitteena on vahvistaa ihmisten ja yhteisöjen henkistä kasvua. Tätä lähestymistapaa on kehitetty Maria Akatemian alkuhistoriasta 1980-luvulta asti, jolloin Britt-Marie ja Antti-Veikko Perheentupa, enemmän kuin mitä siinä ajassa ymmärrettiin, näkivät että oli tarve kehittää ihmisen itsetuntemusta, ihmisten välistä vuorovaikutuskykyä, liittymiskykyä ja kykyä yhteistyöhön. Tämä tarkoitti ihmisyyden olemuksen tutkimusta. Maailman yhä kiihtyvissä muutosprosesseissa tämä ihmisen ja ihmisten välisen yhteistyökyvyn vahvistaminen tulee yhä ratkaisevammaksi, kun ajattelemme, miten voimme säilyttää toivon tulevaisuuden suhteen. Hätkähdin lukiessani kirja-arvostelua, jossa esiteltiin evoluutiobiologi Ilkka Hanskin postuumisti julkaistua kirjaa Tutkimusmatkoja saarille – luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa, Gaudeamus 2016 (Helsingin Sanomat 21.10.2016). Kirjoituksessa kuvataan, miten ihmiskunta on vienyt maapallon lähelle […]

Varjoista valoon

Viime päivinä uutisoitu lapsen kaltoinkohtelu on herättänyt paljon keskustelua, mielipiteitä ja tunteita eikä syyttä. Esiin tulleet tapahtumat ovat monelta osin niin käsittämättömän kuuloisia, että asia ei voi olla koskettamatta tunnetasolla ketään meistä. Ainakin pitäisi koskettaa. Miten suurta rohkeutta vaatiikaan lähteä käsittelemään itselle kipeitä ja traumaattisia asioita, joiden varmasti paljon mieluummin toivoisi vain häviävän pois, koska niiden kohtaaminen on niin tuskallista? Vaatii rohkeutta valita toisin. Samaa rohkeutta tulisi löytyä myös kaltoinkohdeltujen lasten aikuisverkostoilta. Rohkeutta nähdä, puuttua ja auttaa. Varhaisten ihmissuhteiden merkitys ihmisen elämässä on merkittävä. Elämän ensi hetkistä lähtien kokemamme hoiva ja huolenpito muovaavat käsitystämme sekä sisäistä malliamme maailmasta sekä itsestämme. […]

Mot en ansvarskännande mänsklighet

Den allmännyttiga föreningen Maria Akademi firar detta år sitt 10-årsjubileum med mottot Mental klimatförändring – mot en ansvarskännande mänsklighet. Föreningens grundare är psykoterapeut Britt-Marie Perheentupa. Hon utvecklade alltsedan 1980-talet tillsammans med sin man Antti-Veikko Perheentupa en etisk och kollektiv familje- och psykodynamisk inriktning av den existentiella filosofin utgående från humanistiska grundfrågor. Illabemötande i samhället Britt-Marie Perheentupa har lyft fram förändringar i samhället som mänskan måste bearbeta. Den atomistiska och robotiserade mänskosynen har som sidoeffekt haft ett frihetsideal som kan kapa av rötterna till humanismen. Mänskan ska klara sig själv och vara en effektiv arbetare – hon kanske inte ser tillgivenhet, att växa som mänska och […]

Miten katsot itseäsi, siten katsot toista

Viime aikoina maailma on tuntunut räjähtävän käsiin. Järkyttävät tapahtumat ovat seuranneet toisiaan kevään ja kesän aikana. Niiden taustat ja syyt ovat muotoutuneet moniksi taitaviksi pohdinnoiksi toimittajien ja kirjoittajien analyyseissä ja artikkeleissa. Mitä ajassamme on liikkeellä? Miten suhtaudumme? Miten olemme turvassa? Ilmastonmuutos on muuttunut laajemmaksi käsitteeksi ja meillä on menossa ekologisen uhkan lisäksi henkisen ilmaston muutos. Otammeko sen vastaan uhkana vai mahdollisuutena, on meidän itse ratkaistavissa. Tarvitaan hyviä päätöksiä poliittisella tasolla, hyvää tapaa toimia sekä arvostavaa ja kuulevaa tapaa kohdata meiltä jokaiselta. Ehkäisevässä väkivaltatyössä meiltä usein kysytään neuvoja tai vinkkejä, kuinka selvitä omien vihantunteiden kanssa tai miten menetellä, kun kontrolli uhkaa kadota. Vinkit ja ohjeet ovat tärkeää ensiapua […]

Elä kuin viimeistä kesäpäivää!

“Elä kuin viimeistä kesäpäivää!” – kehottaa eräs tv-mainos. Ja näinhän me usein teemme, kun pitkän talven jälkeen pimeä väistyy ja valo herättää luonnon, ja siinä sivussa myös meidät. Yksi vuodenkierron kulminaatiopisteistämme on kesäloma, joka siintää silmissämme pitkinä ja pimeinä talvi-iltoina kaukaisuudessa, palkintona tehdystä työstä. Loman lähestyessä kuuluu kiireen keskeltä usein huokaisu, “Ihana kun tulee loma ja saa vain olla.” Vai saako? Odottavan aika on pitkä ja odotus usein palkitaan, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Lomaan liittyy usein paljon toiveita, odotuksia ja mielikuvia, haaveitakin. Lomalla ehtiminen maksimoituu. Pitäisi ehtiä tekemään, näkemään, kokemaan. Pitäisi ehtiä palautumaan töistä ja samalla lomailla aktiivisesti. Jotta […]

Arbetshandledning – metod för att utveckla arbetssamfundskompetens och arbetsvälmående

Arbetslivet förändras i snabb takt och utmanar medarbetare, ledare och arbetssamfund. Det kan anses vara den mest dramatiska utvecklingen inom arbetslivet sedan industrialismens era. Det rutinmässiga arbetet minskar medan arbetet som kräver abstrakt tänkande och interaktion ökar. Arbetshandledning som metod för att utveckla en kompetens i att reflektera över dessa förändringar, gestalta dem, påverka, ta ansvar och bli delaktig, är fokus i detta inlägg. Inspiration till texten är hämtad från inlägg under STOry´s arbetshandledningskonferens Uudistava ja uudistuva työnohjaus i Lahtis den 9-10 juni, Det är inte självklart att som medarbetare bibehålla upplevelsen av autonomi och meningsfullhet som är kärnan i den inre […]

Perheestä, naiseudesta ja äitiydestä

Maria Akatemian yksi perusajatus on sekä sukupuolten samankaltaisuus (ihmisyys) että erilaisuus. Erilaisuus tuo elämäämme sekä rikkautta että haastetta. Meidän on hyvä olla tietoisia naisten ja miesten välisistä eroista karikoita välttääksemme. Maria Akatemiassa viljelemme naiseuden ”erityisyyttä”. Järjestämme ja ohjaamme naisille suunnattuja itsetuntemusryhmiä. Elämänkaaressa on kohtia, joissa naisten on keskenään hyvä pysähtyä peilaamaan ja jakamaan tuntoja sisimmästään. Vastaavasti miehet saavat vahvistua keskenään miesten kesken toimien. Ulkoisesta maailmasta tulevat kimmokkeet ja rooliodotukset eivät lopulta riitä ja ne voivat tiedostamattomina vääristää käsitystä itsestämme naisina ja miehinä. On antoisaa puhella naisten kesken siitä, mitä on ja voisi olla, kunkin meistä itsensä näköinen minuus ja naiseus. […]

Sukupolvien tarinat

Olen aina rakastanut yli sukupolvien kulkevia tarinoita. Eräs kaikkein mieleenpainuvimmista tarinoista on kertomus mieheni esi-isästä, miehestä nimeltään Matti Holma. 1800 -luvun Etelä-Pohjanmaalla Matti taisteli väkivaltaa, Härmän Häjyjä ja viinan kirousta vastaan. Hän ymmärsi oppimisen merkityksen ja vaikkei koululaitosta ollutkaan, hän itse opetti lukuisat lapsen lapsensa lukemaan. Matti oli valtiopäivämies. Säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1863- 64. Matti Holma osallistui niihin talonpoikaissäädyn edustajana. Kun Venäjän keisari Aleksanteri II  kehotti valtiopäivien edustajia nousemaan ja nostamaan maljan Venäjän ja keisarin kunniaksi, kaikki muut kohottivat maljan, mutta Matti Holma ei. Keisari kysyi, eikö Matti Holma halunnut kunnioittaa Venäjää ja keisaria. ”Venäjää ja keisaria minä kunnioitan, mutta viinaa minä en juo!” […]

Självkännedom – vad är det?

Jag är knappast ensam om att uppleva att vi lever i en märklig tid i ett märkligt samhälle, ett samhälle som tycks befinna sig i ett slags upplösningstillstånd där ingenting riktigt får vara som det är, där människan själv i allt mindre grad tycks styra, utan där hon i stället låter sig styras och förblindas – av pengar. (Det har hon förvisso gjort under en ganska lång period av sin historia, men det är som om fenomenet nu håller på att eskalera i en allt destruktivare riktning; vi skär ner i stället för att bygga upp.) När det ekonomiska i […]

Oppimisen ilo

Olen saanut työskennellä Maria Akatemian hallituksessa pitkään. Olen saanut oppia paljon ihmisen kasvusta – yhtälailla sen merkityksellisyydestä kuin kipupisteistäkin ja tukemisen mahdollisuuksista. Olen voinut kuunnella erilaisia näkemyksiä ja vuorovaikutuksessa pohtia ja tarkentaa omia ajatuksiani. Olen saanut yhdessä toisten kanssa tehdä suunnitelmia ja ratkaista ongelmia. Olen saanut iloita onnistumisista ja eteenpäin menosta. Olen siis saanut kokea jotakin sellaista, joka on oppimista parhaimmillaan. Työ on haastanut minua ja tuottanut oppimisen ja oivaltamisen iloa. Tuon hallitustyöhön opetuksen näkökulman. Työssäni Opetushallituksessa olen vastannut valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden laadintaprosessista. Se on antanut mahdollisuuden pohtia oppimisen merkitystä ihmisenä kasvamisessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu arvoperusta, jolle opetustyö […]

Att växa som människa – ensam och tillsammans

Uttrycket att ”växa som människa” är svårfångat. Det finns inga enkla tillvägagångssätt att upptäcka sitt eget unika jag, att hitta den plats inom mig själv där jag är emotionellt trygg, kan göra egna val och ta sådana beslut som gör att jag ständigt är i rörelse, utmanar och utvidgar min bekvämlighetszon. Maria Akademi arbetar på olika sätt med teman kring självkännedom. Självkännedom handlar bl.a. om kunskap om sig själv, att lära sig observera sina egna behov och livsmönster, det handlar om självinsikt och självacceptans. Att arbeta med självkännedom, att göra det till ett personligt verktyg handlar om att självkännedom blir […]

Millainen vihapuhe sinun päässäsi pyörii?

Oletko kauhistunut vihapuhe-ilmiöstä? Pelottavatko sinua raivoavat ihmiset, jotka internetin keskustelupalstoilla ja juttujen kommenttilaatikoissa pitävät sananvapauden lippua puolitangossa? Ilmiössä on jotain hyvin hämmentävää, uhkaavaa, mutta myös tuttua – eikö olekin? Viha on yksi ihmisen perustunteista.  Niitä ovat myös vaikkapa rauha, syyllisyys, into, välinpitämättömyys ja ilo. Miten mielellämme laitammekaan edelliseen listaan plus- ja miinusmerkkejä tunteiden eteen; ilo hyvä, viha paha; rauha hyvä, välinpitämättömyys paha! Asia ei kuitenkaan ole näin.  Tunteet eivät itsessään ole positiivisia tai negatiivisia. Tunteet ovat vain tunteita. ”Äiti, minä vihaan sinua!”, huutaa eskarilainen. ”Niin minäkin vihaan joskus sinua”, miettii äiti omassa mielessään. ”Mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö […]

Minustako työnohjaaja? Uusia haasteita, keinoja kohdata ihmisiä ja ymmärrystä elämän merkityksellisyydestä

Minulla on lukemattomia työvuosia, erilaisia työpaikkoja ja työyhteisöjä takana. Vieläköhän minulla on annettavaa toisille ja toisaalta pystyisinköhän vielä kartuttamaan omaa pääomaani opiskelun kautta? Olin siinä onnekkaassa asemassa, että useammat työnantajani olivat hankkineet työyhteisöilleen hyvää ja laadukasta työnohjausta. Tiesin siis, mitä työnohjaus on ja millaista hyötyä siitä voi olla. Oli aika tehdä päätöksiä ja ryhtyä itse toimeen. Koulutukseen hakeutumisen suurin sykähdyttäjä oli kuitenkin se, että kaipasin lisää ymmärrystä itsestäni ja niistä dynamiikoista, joita työyhteisöissä tapahtuu, mitä johtaminen on ja miten johtamiseen, myös itsensä johtamiseen, voi vaikutta. Eikä syynä vähiten ollut kiinnostus kokeilla omia taitoja työnohjaajana – etsiä siis uusia haasteita. Sopiva […]

Sukupuolella on merkitystä – elätkö omaa sukupuoltasi todeksi arjessasi?

Miksi sukupuolella on merkitystä? Täytyykö siitä kohkata, eikö tärkeintä ole ihmisyys? En kuulu mihinkään ismiin, siksi en ajattele noin jne. Kun itse ensimmäisiä kertoja 10 vuotta sitten kuulin sanat ”sukupuolella on merkitystä”, eivät ne sopineet omaani, eri sukupuolten tasa-arvoista ihmisyyttä korostavaan ajatusmaailmaani. Tuntui vieraalta, oudolta ja elämää kapeuttavalta. Niin ihmisenä kuin ihmissuhdetyön ammattilaisenakin. Jokainen on jotain sukupuolta, jos ei ole syntynyt sukupuolettomaksi/ molempisukupuoliseksi. Ja jokainen on syntynyt eri sukupuolista; vain perustaltaan erilaisten yhteydestä syntyy uutta elämää. Kun jokainen on jotakin sukupuolta, se on oleellinen osa ihmisen ja maailman kokonaisuutta, ei se voi olla vaikuttamatta joka päiväisessä elämässä niin yksilö-, yhteisö- […]

Avaimia hyvään vuorovaikutukseen

Syntymästä lähtien kuulumme ihmisten yhteyteen. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen merkittävämpää toisten ihmisten läsnäolo ja hoiva on. Iän myötä kehittyvä autonomia ei kuitenkaan poista sitä tosiasiallista seikkaa, että tarvitsemme toisia voidaksemme hyvin. Kuuluminen joukkoon, nähdyksi, kohdatuksi, arvostetuksi ja rakastetuksi tuleminen vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaiseksi elämämme muotoutuu. Joukkoon kuuluminen ja ihmissuhteiden luominen edellyttävät yksilöiltä osaamista, jota voidaan kutsua sosiaalisiksi taidoiksi. Näiden opettelu on elämässä keskeistä, oli kyse sitten aikuisista tai lapsista. Huolimatta siitä, että aiheesta on kirjoitettu hyllymetreittäin erilaisia teoksia, lukemisen sijaan vain suhde toiseen ihmiseen mahdollistaa tämän kaltaisten taitojen harjaantumisen. Vuorovaikutuksesta itseen Tämän päivän maailmassa toimiminen edellyttää ihmisiltä huomattavan […]

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta

Ja tapahtui niin päivinä, että sisustus- ja ruokalehdiltä kävi käsky, että huikeat koristeet ja herkut oli esille pantava. Miten se vaatimus tuntuikin niin todelta? Ja kuka sen vaatimuksen asetti? Joulun aika on ihanaa. Paitsi voi se olla ihan kamalaakin. Useimmiten etukäteen se näyttäytyy onnen kultalana: lapset kiltit kultahapset ja joulumuorin lailla hyrisevä äitimuori. Kauniita kattauksia ja koristeita, tunnelmavaloja, kynttilöitä, joulun tuoksua. Käytännön toteutus voi näyttää ja tuntua muulta kuin sisustuslehden sivuilla näytti. Jos oli kuvitellut itsensä siihen muhkeaan joulutyynyin varusteltuun laiskanlinnaan siemailemaan glögiä ja lueskelemaan joululahjakirjaa ja löytääkin itsensä yhä uudelleen kelmuttamasta kylmäsavulohta ja rosollia, kattamasta ja siivoamasta pöytää ja […]

Yhteiskuntamme tärkein tehtävä

Tämän päivän informaatiotulva ja eläminen alati muuttuvassa maailmassa altistaa lasten vanhemmat epävarmuuden tilaan. Osaammeko erottaa tiedosta olennaista? Miten valikoimme lähteitä? Kehen voi luottaa? Mikä on se olennaisin muutos, johon valmistaudumme? Lapsemme elävät aina vanhempiensa todellisuutta. Vanhemmat heijastavat oman huolensa ja pelkonsa vääjäämättä lapseen. Mikä auttaa vanhempia jaksamaan, se auttaa aina myös lapsen hyvään oloon. Arkipäivän todellisuudessa arjen rakenteilla on merkitys, niin hyvässä työyhteisössä kuin omassa kodissa. Hyvä johtaja ymmärtää työyhteisönsä kannattelun merkityksen sekä säännöllisten tapaamisten ja tiedonkulun arvon, auttaa työssä ja helpottaa sen muuttuvissa olosuhteissa. Silloin yhteisössä rakentuu toivo. Lapsi, joka elää samaa todellisuutta ja vanhempien tunneilmastoa tarvitsee jaksaakseen turvalliset […]

Ihmisyyden logiikka yhteisössä

Viime aikoina minuun on vaikuttanut erityisesti kaksi kirjoitusta: Britt-Marie Perheentuvan kirjoitus tässä Katseita-blogissa 6.11.2015 sekä Sara Heinämaan pääkirjoitus Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 7.11.2015. Heinämaa nostaa esiin kulttuurisen merkityskadon ja sen seuraukset, ja Perheentupa tarjoaa eettisiä tehtäviä sen estämiseksi ja haastaa jokaisen kantamaan vastuuta. Mikä saa tuntemaan merkityksellisyyttä? Yhteenkuuluvuuden tunne, itseä isompi päämäärä, sitä kohti ponnistelu, riittävä ymmärrys prosessista, aito mahdollisuus vaikuttaa. Kun itselle tärkeiden asioiden kokee tapahtuvan oman vaikutuspiirin ulkopuolella, merkityksettömyyden ja arvottomuuden tunne lisääntyy. Avuttomuuden kokemus herättää usein alitajuiset tunnemuistot lapsuuden tilanteista, joissa omat tarpeet ja tunteet tulivat ohitetuiksi. Näitä meillä on jokaisella. Turbulentin aikamme epävarmuus ja turvattomuus, joihin Perheentupa blogikirjoituksessaan viittaa, herättää henkiin […]

Henkinen ilmastonmuutos – kohti vastuullista ihmisyyttä

Turbulentti aikamme haastaa ihmisen elämään kiihtyvissä jännitteissä, epävarmuudessa ja kompleksisuuden keskellä. Meidän ihmisten on käytävä läpi laaja ja syvä ”kotoutumisprosessi” eli perustavanlaatuinen kulttuurinmuutos kaikilla yhteiskunnan alueilla. Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sitä enemmän tarvitaan kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä, selkeyttä ja sosiaalista kyvykkyyttä rakentamaan yhteiskuntamme arvomaailmaa. Tulevaisuuden haasteet ovat pohjimmiltaan eettisiä. Maailmaa ravistelevat ilmiöt ovat ihmisen aikaan saamia, niin hyvässä kuin pahassa. Näin ollen ensimmäinen eettinen tehtävä on oivaltaa, että olemme itse avaintekijöitä myös tulevaisuuden mahdollisuuksien rakentamisessa, suunnan ohjaamisessa, valintojen tekemisessä ja vahinkojen hillitsemisessä. On meistä itsestämme, tietoisuudestamme ja toiminnastamme kiinni tullaanko teknologian kumouksellisia keksintöjä käyttämään luomakunnan hyvän puolesta, vai luomakuntaa vastaan? Ihmisyyden pääoma, inhimilliset taidot […]

Ehjänä eteenpäin – luopumista ja luottamista

Elämme voimallista yhteiskunnallisen muutosten aikakautta. Joka päivä erilaiset viestimet tuovat eteemme talouden ahdingon, teollisuuden murroksen, työttömyyden nousun, tuottavuuden laskun, pakolaiskysymykset, leikkausten tarpeet. Taloutemme on saatava kasvamaan, jotta voimme jatkaa hyvinvointiyhteiskuntana ja pitää huolta kaikista jäsenistämme. Tavallinen kansalainen menee sekaisin, miten tästä muutosvaiheesta selvitään. Olemme tottuneet luottamaan ekonomisteihin ja professoreihin, jotka nyt sekoittavat pakkaa olemalla aivan vastakkaista mieltä selviytymisen strategioista. Ja vaikka kuinka taloustieteellisesti perustellaan ratkaisut ja keinot, poliitikot loppupeleissä kunnissa, eduskunnassa ja hallituksessa päättävät, mihin uskovat, millaisia päätöksiä tekevät ja mitä jättävät tekemättä. Suuressa murroksessa voimme kääntää hetkeksi katseemme menneisiin strategioihin ja oppia niistä. Isovanhempamme ja vanhempamme käärivät hihat sotavuosien jälkeen […]

Mahdotonko yhtälö?

Syksyyn asettuu usein odotuksia ja toiveita uudesta. Minkä harrastuksen aloitan? Mitä uutta opin? Mihin pääsen mukaan? Uuden aloittaminen on samaan aikaan kihelmöivän ihanaa ja kutkuttavan jännittävää. Tänä syksynä on ilmassa ollut odotusten ja toiveiden sijaan paljon pelkoa, ahdistusta ja epävarmuutta. Miten selviämme kaikista niistä haasteista, joita eteemme on tullut? Huoli ihmisistä, huoli taloudesta, huoli tulevaisuudesta. Suuria ja vaikeita kysymyksiä, joihin on paljon erilaisia näkökulmia – ja sitten taas lisää kysymyksiä. Asiat ja ihmiset ovat asettuneet vastakkain. Mikä on Maria Akatemian kohta tässä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tilanteessa? Yhdistyksemme työ kohdistuu erityisesti ihmisyyden edistämiseen, ihmisarvokkuuden lisäämiseen ja vihan sekä väkivallan kysymyksiin. Muutama vuosi […]