Olen saanut työskennellä Maria Akatemian hallituksessa pitkään. Olen saanut oppia paljon ihmisen kasvusta – yhtälailla sen merkityksellisyydestä kuin kipupisteistäkin ja tukemisen mahdollisuuksista. Olen voinut kuunnella erilaisia näkemyksiä ja vuorovaikutuksessa pohtia ja tarkentaa omia ajatuksiani. Olen saanut yhdessä toisten kanssa tehdä suunnitelmia ja ratkaista ongelmia. Olen saanut iloita onnistumisista ja eteenpäin menosta. Olen siis saanut kokea jotakin sellaista, joka on oppimista parhaimmillaan. Työ on haastanut minua ja tuottanut oppimisen ja oivaltamisen iloa.
Tuon hallitustyöhön opetuksen näkökulman. Työssäni Opetushallituksessa olen vastannut valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden laadintaprosessista. Se on antanut mahdollisuuden pohtia oppimisen merkitystä ihmisenä kasvamisessa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu arvoperusta, jolle opetustyö Suomessa rakentuu. Arvoperustan ytimenä on jokaisen oppilaan ainutlaatuisuuden tunnistaminen ja kasvun tukeminen. Opetussuunnitelman perusteissa todetaan:
Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.
Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.
Oppimisella ei siis tarkoiteta vain tietojen omaksumista ja taitojen harjoittelemista. Oppiminen nähdään ihmisenä kasvun ydinprosessina, jossa ihminen rakentaa itseään, elämäänsä ja yhteiskuntaa vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Aivojen toiminnan ja oppimisen tutkijat ovat viime vuosina kyenneet osoittamaan, miten suuri merkitys tunteilla on oppimisessa. Myönteiset kokemukset ja tunteet vahvistavat oppimista ja rohkaisevat ajattelemaan. Kielteiset ovat omiaan lukitsemaan ajatteluamme ja valmiuttamme uusien näkökulmien oivaltamiseen. Tarvitsemme siis oppimisen iloa, rohkeutta moninaiseen vuorovaikutukseen ja haasteiden vastaanottamiseen sekä avoimuutta uusien mahdollisuuksien edessä.
Sitä kaikkea toivotan kevään valon vahvistuessa myös Maria Akatemialle ja Akatemian työn tukijoille ja ystäville.