Kesä on täällä taas ja kuinka ihanalta se tuntuukaan! Suomen kesän valo tuntuu loistavan ei ainoastaan auringosta vaan myös ihmisistä. Olen viettänyt 11 vuotta elämästäni asuen Etelä-Amerikassa ja voi kuinka paljon ikävöinkään niinä vuosina erityisesti Suomen kesää. Sanontahan kuuluu, että ihminen tajuaa asioiden arvon vasta menetettyään ne. Vaikka kotikaupungissa Rio de Janeirossa riitti aurinkoa ja luonto oli vihreä läpi vuoden, kaipasin Suomea valtavasti kesäisin.
Olen usein miettinyt, mikä Suomen kesässä on niin maagista. Onko se, että kesä ei ole jatkuvaa ja sillä on alkunsa ja loppunsa yksi suurimmistä syistä kaikille niille tunteille, joita lataamme kesään, sen odotukseen ja koittoon? Toisaalta olen miettinyt myös, mitä kaikkea näkyvää ja näkymätöntä meissä ihmisissä tapahtuu, kun luonto herää talven jälkeen eloon ja valo lisääntyy? Mikä on se yhteytemme koko ympäristömme eloonheräämiseen ja miten se peilautuu meissä? Tunteet – koko kirjoltaan – tulevat kenties näkyvämmiksi, ajatukset ovat selkeämpiä ja mieli jäsentyy kirkkaammin. Kynnyksemme heittäytyä hetken vietäväksi madaltuu ja annamme enemmän tilaa innostukselle ja uteliaisuudelle. Kenties näemme asioita uusista näkökulmista ja uskallamme enemmän.
Tieteellinen tutkimus vahvistaa, että valon lisääntyessä myös serotoniinin tuotanto voimistuu. Serotoniinia tarvitsemme erityisesti mielialan ja tunteiden säätelyyn, mutta myös ruokahalun ja makeanhimon. Eli kiitos auringon ja valon, mielialamme kohenee koska sen säätelyjärjestelmä toimii tehokkaammin, ruokahalumme pienenee ja makeanhimo helpottaa. Syömme kenties terveellisemmin ja kehomme näyttää kiitoksensa vireämpänä olona. Kuinka moni kokee olevansa kesällä virkeämpi, sosiaalisesti aktiivisempi ja positiivisempi?
Valolla on myös toinen puolensa. Se tekee näkyvämmäksi myös pimeytemme, surumme ja häpeämme ja tekee meistä entistä haavoittuvaisempia. Ihminen voi miettiä, että koko muu maailma kylpee kesän valossa ja sen tuomassa ilossa paitsi minä, joka en siihen kykene tai sitä itselleni salli. Ja kenties murtuu. Kesällä voi herätä vahvoja yksinäisyydentunteita tai taloudelliset ongelmat tulevat entistä näkyvämmiksi.
Haluan ajatella, että kesä lisää ihmisten kykyä empatiaan ja uskallusta ja halua yhteyteen toisiin ihmisiin ja yhteisöllisyyteen. Haluan myös ajatella, että kesän valo voi auttaa meitä kaikkia olemaan armollisempia, empaattisempia ja tyynempiä oman keskeneräisyytemme ja haavoittuvuutemme kanssa.
Ehkäpä kaipasin ulkomailla asuessani juurikin kaikkia inhimillisiä tunteita, ajatuksia ja kokemuksia, joita Suomen kesä ohikiitävyydellään mahdollistaa ja tarjoaa.
Toivotan kaikille inhimillistä kesäaikaa ja Suomen kesän valoa!