Äitiys kasvattaa loistavia tiimin jäseniä työelämään

Miksi äiti on loistava tiimin jäsen Pienten lasten äitien vertaisryhmässämme juttelimme työnhausta ja siirtymisestä työelämään kotonaolovuosien jälkeen. Paljon kaupanalalla rekrytointeja tehnyt ryhmäläinen kertoi, miten häntä oli neuvottu ohittamaan pienten lasten äitien hakemukset. Toinen kertoi, että CV-koulutuksessa oli suositeltu olemaan mainitsematta perhettä hakemuksessa. Keskustelussa kuului monenlaista pelkoa ja jännitystä työhön paluuta kohtaan: osaanko vielä, paljonko pitää oppia uutta, onko työ sama, saanko töitä, miten arki alkaa sujua, muistanko ohjelmat, kenen kanssa teen töitä… Joku naurahti ja arveli vanhojen työkavereiden todella yllättyvän, miten paljon järjestelmällisemmäksi hän, työpaikan Hulda Huoleton, on kolmen vuoden aikana tullut.  Tokaisu nauratti koko porukkaa, mutta kirvoitti myös muilta […]

Äiti on taas viimeinen

Muistan erään juhliin lähdön perheen kanssa. Isä ja kolme pikkulasta istuivat autossa, kun vielä kuumeisesti etsin jotain juhlaan sopivaa vaatetta itselleni, päätyen hätäpäissäni telttamaiseen, kermanväriseen ja rimpsuiseen roolipukuun (teatteriharrastukseeni liittyvä), joka oli kuitenkin puhdas ja kesäisen vaalea. Peiliin vilkaisu ahdisti: näin muodottoman ja jotenkin ei-minun-näköiseni naisen katsovan takaisin. En enää halunnut juhliin, halusin vain olla kotona ja pitää rutiineista kiinni, koska niiden avulla päivä rullasi mukavasti. Kiirehdin autoon, jossa mies odotti tuskastuneena pitäen aikataulussa pysymistä tärkeänä. Hän katsoi hiukan kulmiaan kohottaen asuani, tosin viisaasti vaieten. Lapset totesivat äidin olevan aina viimeinen autossa. Minua kiukutti, mutta nielin vuodatuksen siitä, mitä kaikkea […]

Kaverin puolesta kyselen

Minulla on hyvä ystävä, jolla on tapana sanoa asiat hyvin suoraan, mutta fiksusti yleensä vain omasta elämästään tai yleisaiheista. Hän ei rehellisyyden nimissä lyttää muita. Muistan hauskan tilanteen yhteisen työpaikkamme ruokalasta. Meitä istui kymmenisen virkanaista samassa ruokapöydässä lounastamassa ja juttelimme tavallisia arkiasioita. Ystäväni, Kirsi, heitti pöytään lukemansa tiedon: ”Tiesittekö, että joka neljännellä yli 35-vuotiaalla naisella on ollut sukupuolitauti. Meitä istuu tässä kymmenen, joten ainakin kahdella meistä. Minulla on ollut. Kelläs muulla?”  Pöytään laskeutui hiljaisuus ja pienen vaivautuneen tauon jälkeen, joku pyyhkäisi aiheen ohi toteamalla: ”Juu, varmaan jossain porukoissa samalla ihmisellä monta kertaa… siitä ne tilastot vaan kertoo.” Keskustelu vaihtui helpottuneena turvallisempaan teemaan. Minua […]

Huolista huolimatta eteenpäin

Elämä pistää meidät aina välillä polvillemme. Joskus ikäviä asioita tapahtuu yllättäin ja toisinaan ajaudumme vaikeaan tilanteeseen lähes huomaamattamme. Vastoinkäymiset uuvuttavat, painavat mielen alakuloon ja toimintakyky lamaantuu. Jotkut meistä eivät kykene toipumaan kolhuistaan, mutta jotkut nousevat nopeasti, pyyhkivät pölyt olkapäiltään jatkaen matkaa reipastuvin askelin. Mistä johtuu, että toiset meistä näyttävät selviävän muita paremmin normaaliin elämään vaikeidenkin kokemusten jälkeen yhä uudelleen? Eikö heihin osunutkaan? Eivätkö he välitä? Kuka heitä auttoi? Potkaisiko onni heti perään? Osa ihmisistä kokee vastoinkäymiset aidosti haasteina ja he alkavat nähdä valoa pimeän tunnelin päässä nopeasti. Nämä ihmiset sietävät stressiä ja heillä on ongelmanratkaisukykyä luonnostaan. Toipumista auttaa realistinen kuva […]

Pidä itsestäsi huolta

Kun olin pienten lasteni kanssa kotona, olin tilannut omaksi ilokseni naistenlehden. Lehteä markkinoitiin naisen arkea tuntevana ja innostavana.  Ajattelin sen tuovan iloa arkeeni. Odotin tiistaita, jolloin lehti ilmestyi postilaatikkoon. Jossain vaiheessa minua alkoi häiritä ja lopuksi ärsyttää lehden sisältö: Trendikäs pukeutuminen, uusi tapa meikata tai julkkisten juhlakuvat eivät piristäneet. Lopulta muutamat kestoväsyneille pienten lasten äideille kirjoitetut artikkelit suututtivat minut. Artikkeleista erityisesti se, joka antoi vinkkejä äidin omaan hyvinvointiin ja viehättävyyden säilyttämiseen, sai minut tuohtumaan. Jutussa kehoitettiin ottamaan omaa aikaa hemmotteluun, ja jollei muuten onnistuisi, kannattaisi laittaa kello soimaan aamulla ennen perheen heräämistä. Minua kannustettiin tekemään itselleni erityishyvä aamiainen kauniilla kattauksella, […]

Hetken helpotus

Perheeseemme syntyi kolme tytärtä alle viiden vuoden sisällä. Päivät ja yöt soljuivat eteenpäin kuin helminauhan toistuvina kuvioina. Äitinä minulla piti olla valvova silmä, ahkerat kädet ja väsymätön tarkkaavaisuus puhumattakaan pii-iitkästä pinnasta. Välillä väsymys otti vallan ja laahustin juuri ja juuri kestävyyden reunoilla. Olin aina ollut lukutoukka, joka katosi kirjan tekstiin kaikelta muulta ympäröivältä maailmalta. Palasin takasin matkaltani vasta, kun takakansi painui kiinni. Ennen äidiksi tulemista lukiessani oli ihan sama, mitä olisi pitänyt tehdä, kaikki muu sai odottaa. Luin paksuja ja usein melko syvälle meneviä opuksia ja paljon myös ihmistieteisiin tai filosofiaan liittyviä kirjoja. Äitiyden alussa lukeminen loppui, ei kiinnostanut, ei […]

Hyvää tekevä nauru

Huumorintaju on mainio selviytymiskeino vaikeissa tilanteissa. Nauru antaa voimaa kohdata asioita ja viisautta ymmärtää elämän käänteitä. Nauru tarttuu, yhdistää meitä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta. Nauru kohentaa terveyttä, lisää vastustuskykyä, vähentää kipua ja stressiä. Naurun kautta saamme purettua ikäviäkin tunteita ja kokemuksia. Naurun ja huumorin merkitys työelämässä on minulle näyttäytynyt selkeimmin töissä, joissa olen joutunut kanssaihmisten vaikeiden kokemusten kanssa tekemisiin. Työpaikan rankka huumori, joka ulkopuolista olisi voinut kauhistuttaa, auttoi kohtaamaan kipeitä tunteita eri tavalla ja keventämään työn raskautta. Kyse ei ole ihmisille tai tarinoille nauramisesta vaan luotettavan joukon kesken tasapainon saavuttamisesta, kepeyden korjaavasta voimasta. Huumoria ja huumorintajua on monenlaista, joten hyvä […]

Minä menen metsään. Entä sinä?

Kun suru-uutinen, stressihuippu, väsymys tai ahdistava tilanne osuvat kohdalleni, menen metsään. Näin on ollut lapsuudesta asti. Minä en juokse siellä vaan istun kivellä ja kuuntelen ääniä, katselen luontoa ja rauhoitun. Ajatukset kirkastuvat, mieli kohoaa ja tarvittaessa saan tehtyä päätöksiä. Lapsena ymmärsin vain, että olo parani, mutta aikuisena tiedän, mitä minulle tapahtuu luonnossa ja sen todistaa tutkittu tietokin. Meillä kaikilla on oma tapamme saada olo paranemaan ja mieli rauhoittumaan. Olemme erilaisia temperamentiltamme, reaktiotavoiltamme ja iän myötä olemme omaksuneet omat keinomme parantaa mielialaamme. Joskus se tapa on vältellä vaikeaa tilannetta tai tunnetta pakenemalla kokonaan vaikkapa työhön, viihteeseen tai päihteisiin. Silloin piilotamme asian […]

Akkuihin virtaa

Epidemiasta johtuvan pitkän etätyöjakson aloitus tuli minulle uudessa työpaikassa melko nopeasti, kolmannella työviikolla. Ensimmäiset kaksi etäpäivää kotona meni innokkaasti ja omatoimisesti uuden mielenkiintoisen työtehtävän parissa. Jo toisen päivän päätteeksi huomasin kuitenkin olevani ärtynyt, väsynyt ja olo oli kaikin puolin epämukava. Mihin se hyvä ja virkeä olo katosi? Vastaus löytyi vatsasta. Olin uudessa tilanteessa hukannut rytmin ja unohtanut ruokailut. Kahvia, sämpylää ja juustoa pienin suklaaherkuin höystettynä oli helppo kantaa koneen viereen muutaman kerran päivässä, eikä nälkä yllättänyt. Mielentila yllätti. Vatsa ja aivot ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Ravinto on helppo yhdistää fyysiseen terveyteen, mutta myös syömämme ruuan laatu ja määrä vaikuttaa vahvasti […]