Tietopankki

Tälle sivulle on koottu tietoa läheishoivan ja työn yhdistämisestä ilmiönä. Ajankohtaiset tiedotteet ja blogikirjoitukset löydät Ajankohtaista -välilehdeltä.

Läheishoiva

Läheisestä huolen pitäminen on yleinen ilmiö ja yli 700 000 suomalaista, eli joka kolmas työikäinen huolehtii tällä hetkellä läheisestään ansiotyön ohessa. Hoivavastuuta on erityisesti 45 vuotta täyttäneillä työssäkäyvillä henkilöillä ja tutkimusten mukaan hoivavastuita kasaantuu erityisesti naisille.

Kulttuurisesti Suomessa voidaan yhä nähdä vahva normi erityisesti omien ikääntyvien vanhempien hoivaamiseen, vaikka juridinen velvoite tähän puuttuu. Perheelle ja läheisille kohdennetun suuren hoivavastuun seurauksena voi olla mm. ennenaikainen poissiirtymä työelämästä. Työn ohella tapahtuva läheishoiva tulee lähivuosina ja -vuosikymmeninä todennäköisesti lisääntymään, kun ikääntyneiden määrä kasvaa ja työikäisen väestön osuus pienenee, jonka johdosta väestöllisessä huoltosuhteessa on odotettavissa muutoksia.

Mitä läheishoiva on? Läheishoivalla tarkoitetaan huolehtimista läheisen henkilön tarpeista. Läheishoiva voi olla:

  • käytännön avun antamista arjen askareissa (kuten kaupassa käynti), asiointiapua tai saattajana olemista, puolesta asiointia, hoivaa ja huolenpitoa perustoiminnoissa (esim. hygieniasta tai ruokailusta huolehtimista), tai henkisen ja psyykkisen tuen antamista ja läsnäoloa
  • sitovuudeltaan säännöllistä tai epäsäännöllistä, tiheästi toistuvaa tai satunnaista, tai jaksottaista
  • avun ja tuen antamista omassa tai läheisen kotona, tai etänä puhelimen tai verkon välityksellä
  • matkustamista toiselle paikkakunnalle avustamaan kauempana asuvaa läheistä
  • jaettua, esimerkiksi sisarusten tai muun perheen ja läheisten kesken
  • tuettua, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjoajien taholta (esim. kotihoito)

Hoivan ja avun saajana voi olla kuka vain läheinen; esimerkiksi omat tai kumppanin ikääntyneet vanhemmat, puoliso tai kumppani, aikuinen lapsi, sisarus, tai muu omainen tai läheinen, kuten ystävä. Läheisen hoivan ja tuen tarve voi johtua esimerkiksi korkean iän tuomasta toimintakyvyn heikentymisestä, vammasta, sairaudesta, tai mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteista.

Läheishoiva ja omaishoito ovat toisiaan lähellä olevat käsitteet, joiden selvimpänä erona voidaan pitää sitä, että sopimusomaishoitajalla on sopimus omaishoidosta kunnan kanssa. Läheishoivalla viitataankin usein epävirallisempaan hoivaan, joka tapahtuu useimmiten perhepiirissä tai läheisten kesken.

Työelämä

Työn merkitys arjen laatuun ja mielekkyyteen on valtava, vietämmehän lähes kolmasosan aikuiselämästämme työtä tehden. Myös henkilökohtaisessa elämässä ja arjessamme tapahtuvat asiat vaikuttavat työssäjaksamiseemme sekä siihen minkälaisena työn merkityksen koemme.

Elämme tietoisesti ja tiedostamatta jatkuvissa muutoksien tapahtumaketjuissa. Olikin muutos odotettu ja suotuisa tai epämieluisa ja ahdistava, reagoimme siihen aina omalla tavallamme. Hyvinvointiin kuuluu keskeisesti yhteys omaan itseensä eli tunne siitä, että hallitsee itse elämäänsä. Työhyvinvoinnin muutokset aiheuttavat kuormitusta silloin, kun ei ole pystynyt omaksumaan tai toteuttamaan toimintaansa halutun muutoksen suuntaan, vaan toimii aikaisempien toimintamallien mukaisesti. Työperäisen stressin syntyyn taas vaikuttavat monet asiat mm. sosiaalisen tuen puute, työn vaikuttamisen vähäisyys tai liian suuret vaatimukset suhteessa osaamiseen tai annettuun aikaan. Pitkittyneestä kuormituksesta ja työperäisestä stressistä voi aiheutua työuupumusta.

Omaa jaksamista niin työssä kuin vapaa-ajalla voi tukea monin tavoin esimerkiksi huolehtimalla riittävästä levosta, liikunnasta, terveellisestä ravitsemuksesta sekä sosiaalisista suhteista. Myös työn ja toimintatapojen tarkastelu sekä oman itsetuntemuksen kautta voi saada välineitä hyvinvoinnin lisääntymiseen. Itsetuntemuksen lisäämisessä auttaa Tunnevaaka® -mittari, jonka avulla voi hahmottaa omien voimavarojen ja kuormitustekijöiden suhdetta elämässä.

Työelämän ja läheishoivan ristipaine

Läheisestä huolen pitäminen voi olla mielekästä, tärkeää ja luonnollista. Se voi myös olla pyytämättä annettu tehtävä tai äkillisen kriisin aiheuttama lopputulos. Työelämä taas luo parhaimmillaan onnistumisen tunnetta, innostusta sekä merkityksellisyyttä. Läheishoivaajalle työ voi toimia levähdyspaikkana ja vastapainona läheisestä huolehtimiseen. Työelämässä koetut paineet, kiire ja jatkuvat muutokset saattavat kuitenkin aiheuttaa mm. stressiä, ammatillista epävarmuutta ja uupumista.

Työn ja hoivan yhdistäminen aiheuttaa tilastollisesti enemmän väsymystä ja stressioireita verrattuna niihin, joilla tätä roolia ei ole. Eikä ihme, työtähän tehdään kuin kahdessa vuorossa! Tutkimusten mukaan mitä sitovampaa, toistuvampaa ja moninaisempaa hoivan ja huolehtimisen muodot ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat huolehtijan ajankäyttöön, työssäkäyntiin, hyvinvointiin ja arjen muihin toimintoihin. Keski-iässä työssäkäyvillä on usein velvollisuuksia myös omia lapsiaan ja perhettään kohtaan. Tällaisissa tilanteissa puhutaankin kahden hoivan puristuksessa olemisesta, joka tuo työn ja arjen yhteensovittamisen vielä haastavammaksi.

Ristipaineessa elämiseen onkin hyvä löytää itselle ja omaan tilanteeseen sopivia ratkaisuja, joita voi olla palveluiden löytäminen läheiselle, työelämän antamat joustomahdollisuudet sekä omista voimavaroista huolehtimisen keinot.

Työelämän joustot

Työyhteisön suhtautumisella ja työkäytännöillä on merkittävä rooli läheishoivaajan jaksamisen kannalta. Työuran eri vaiheissa joustojen tarpeet ovat erilaisia ja jo olemassa olevilla käytänteillä voidaan helpottaa työn ja läheishoivan ristipaineessa olemista. Työelämän joustot lisäävät hyvinvointia ja tuottavuutta sekä helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työnantajan kanssa yhdessä tehdyillä työn joustoilla voidaan helpottaa työn ja hoivan yhteensovittamista, ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja vähentää ennenaikaista työelämästä poissiirtymistä.

Alta voit tarkastella erilaisia työnjoustoihin liittyviä järjestelyjä.