“How can I give love when love is something I ain’t never had” – John Lennon – Raseriet har många ansikten, många uttryckssätt och många nyanser, men när det utmynnar i fysiskt eller psykiskt våld är det skäl att stanna upp och fråga sig hur man vill gå vidare. Jag tänker ofta på raseriet, det där som bryter ut plötsligt, som ett vulkanutbrott när man minst anar det. Det där okontrollerade raseriet som går ut över partnern, barnen, hunden eller katten – och som ingen eller inget tycks kunna stoppa. Jag har upplevt det själv, det finns i oss alla, […]
Tag Archives: ehkäisevä väkivaltatyö
Ota seurusteluväkivalta puheeksi
Nuorten parissa tehtävässä työssä on noussut esiin yhteinen huoli nuorten välisissä suhteissa ilmenevästä väkivallasta. Aikuisten välisissä parisuhteissa tapahtuva väkivalta tunnetaan ilmiönä jo melko hyvin, mutta nuorten seurusteluväkivallasta puhutaan vielä liian vähän. Maanantaina 27.11. alkava Toisenlainen totuus -kampanja haluaa tuoda tähän muutoksen ja nostaa seurusteluväkivallan puheenaiheeksi. Viikon kestävää kampanjaa on järjestämässä kuusi nuorten parissa tiiviisti toimivaa järjestöä ja hanketta: Väestöliitto, Nuorten Exit, Pelastakaa lapset ry, Maria Akatemian Keijun varjo -hanke, Ensi- ja turvakotien liitto ja Rikosuhripäivystys. Kampanjaa voi seurata sen omalla Facebook-tapahtumasivulla. Helsingin Yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016 -kyselyssä kolme prosenttia sekä tytöistä että pojista ilmoitti kokeneensa seurusteluväkivaltaa, mutta todellisuudessa luvut ovat todennäköisesti korkeammat. On tärkeää, että ilmiö tunnistetaan ja siihen osataan puuttua paremmin. Erityisesti tyttöjen kumppaniinsa kohdistama väkivalta tulee […]
Mitä nuortensarja Skam opetti meille tytöistä?
Kesäkuussa päättynyt norjalainen nuortensarja Skam paisui neljän tuotantokautensa aikana jättimäiseksi kansainväliseksi ilmiöksi. Norjalaisten lukiolaisten elämästä kertoneen sarjan tapa käsitellä rennosti ja rehellisesti vaikeitakin aiheita, kuten seksuaalisuutta, päihteitä, uskontoa ja mielenterveysongelmia vetosi kaikenikäisiin katsojiin. Sarja pitikin otteessaan varsinaisen kohderyhmänsä lisäksi myös varttuneempaan ikään ehtineet faninsa. Aikuiskatsojille Skam tarjosi hykerryttävän ja välillä vähän punastuttavan kurkistuksen nuorten ja varsinkin teinityttöjen elämään – siihen, mitä se voi olla parhaimmillaan ja pahimmillaan. Nuorena tunteet koetaan suurina ja pienikin moka voi tuntua maailmanlopulta. Skamissa varsinkin tytöt kipuilevat ulkonäkö- ja suorituspaineiden ristitulessa; pitäisi olla suosittu, hyvännäköinen ja menestyä koulussa. Teininä tasapainotellaan aikuisuuden kynnyksellä ja yritetään ottaa vastuuta omista tunteista […]
Mitä hyvää voin itselleni tänään sallia?
Omien tarpeiden ja tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu on väkivallattomuuden abc Viime viikolla äitien itsehillinnän ja väkivallan teemat saivat julkisuutta Ylen uutisoidessa äideistä, jotka olivat satuttaneet tai pelänneet satuttavansa lastaan. Aihe sekä tuotti vilkasta keskustelua verkossa että poiki paljon soittoja Maria Akatemian Avoimeen Linjaan. Tämä kielii siitä, miten syvä tarve on nostaa naisen aggressio vihdoin avoimeen keskusteluun. Jokainen kerta, kun asiasta puhutaan ääneen, madaltuu avunhakemisen kynnys lukuisille naisille. Oman pimeytemme ymmärtäminen on osa kokonaiseksi kasvua niin kunkin naisen omassa tarinassa kuin meidän kollektiivisessa kertomuksessamme. Miten vaikeaa todella voikaan olla naisen elämässä tunteiden koko skaalan salliminen, ilmaisu ja etenkin ”mörömpien” tuntemusten kohtaamiseen uskaltautuminen! Kasvuvaiheiden liika tytöttely, liian […]
Miten katsot itseäsi, siten katsot toista
Viime aikoina maailma on tuntunut räjähtävän käsiin. Järkyttävät tapahtumat ovat seuranneet toisiaan kevään ja kesän aikana. Niiden taustat ja syyt ovat muotoutuneet moniksi taitaviksi pohdinnoiksi toimittajien ja kirjoittajien analyyseissä ja artikkeleissa. Mitä ajassamme on liikkeellä? Miten suhtaudumme? Miten olemme turvassa? Ilmastonmuutos on muuttunut laajemmaksi käsitteeksi ja meillä on menossa ekologisen uhkan lisäksi henkisen ilmaston muutos. Otammeko sen vastaan uhkana vai mahdollisuutena, on meidän itse ratkaistavissa. Tarvitaan hyviä päätöksiä poliittisella tasolla, hyvää tapaa toimia sekä arvostavaa ja kuulevaa tapaa kohdata meiltä jokaiselta. Ehkäisevässä väkivaltatyössä meiltä usein kysytään neuvoja tai vinkkejä, kuinka selvitä omien vihantunteiden kanssa tai miten menetellä, kun kontrolli uhkaa kadota. Vinkit ja ohjeet ovat tärkeää ensiapua […]
Elä kuin viimeistä kesäpäivää!
“Elä kuin viimeistä kesäpäivää!” – kehottaa eräs tv-mainos. Ja näinhän me usein teemme, kun pitkän talven jälkeen pimeä väistyy ja valo herättää luonnon, ja siinä sivussa myös meidät. Yksi vuodenkierron kulminaatiopisteistämme on kesäloma, joka siintää silmissämme pitkinä ja pimeinä talvi-iltoina kaukaisuudessa, palkintona tehdystä työstä. Loman lähestyessä kuuluu kiireen keskeltä usein huokaisu, “Ihana kun tulee loma ja saa vain olla.” Vai saako? Odottavan aika on pitkä ja odotus usein palkitaan, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Lomaan liittyy usein paljon toiveita, odotuksia ja mielikuvia, haaveitakin. Lomalla ehtiminen maksimoituu. Pitäisi ehtiä tekemään, näkemään, kokemaan. Pitäisi ehtiä palautumaan töistä ja samalla lomailla aktiivisesti. Jotta […]
Yhteiskuntamme tärkein tehtävä
Tämän päivän informaatiotulva ja eläminen alati muuttuvassa maailmassa altistaa lasten vanhemmat epävarmuuden tilaan. Osaammeko erottaa tiedosta olennaista? Miten valikoimme lähteitä? Kehen voi luottaa? Mikä on se olennaisin muutos, johon valmistaudumme? Lapsemme elävät aina vanhempiensa todellisuutta. Vanhemmat heijastavat oman huolensa ja pelkonsa vääjäämättä lapseen. Mikä auttaa vanhempia jaksamaan, se auttaa aina myös lapsen hyvään oloon. Arkipäivän todellisuudessa arjen rakenteilla on merkitys, niin hyvässä työyhteisössä kuin omassa kodissa. Hyvä johtaja ymmärtää työyhteisönsä kannattelun merkityksen sekä säännöllisten tapaamisten ja tiedonkulun arvon, auttaa työssä ja helpottaa sen muuttuvissa olosuhteissa. Silloin yhteisössä rakentuu toivo. Lapsi, joka elää samaa todellisuutta ja vanhempien tunneilmastoa tarvitsee jaksaakseen turvalliset […]
Ihmisyyden logiikka yhteisössä
Viime aikoina minuun on vaikuttanut erityisesti kaksi kirjoitusta: Britt-Marie Perheentuvan kirjoitus tässä Katseita-blogissa 6.11.2015 sekä Sara Heinämaan pääkirjoitus Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 7.11.2015. Heinämaa nostaa esiin kulttuurisen merkityskadon ja sen seuraukset, ja Perheentupa tarjoaa eettisiä tehtäviä sen estämiseksi ja haastaa jokaisen kantamaan vastuuta. Mikä saa tuntemaan merkityksellisyyttä? Yhteenkuuluvuuden tunne, itseä isompi päämäärä, sitä kohti ponnistelu, riittävä ymmärrys prosessista, aito mahdollisuus vaikuttaa. Kun itselle tärkeiden asioiden kokee tapahtuvan oman vaikutuspiirin ulkopuolella, merkityksettömyyden ja arvottomuuden tunne lisääntyy. Avuttomuuden kokemus herättää usein alitajuiset tunnemuistot lapsuuden tilanteista, joissa omat tarpeet ja tunteet tulivat ohitetuiksi. Näitä meillä on jokaisella. Turbulentin aikamme epävarmuus ja turvattomuus, joihin Perheentupa blogikirjoituksessaan viittaa, herättää henkiin […]
Mahdotonko yhtälö?
Syksyyn asettuu usein odotuksia ja toiveita uudesta. Minkä harrastuksen aloitan? Mitä uutta opin? Mihin pääsen mukaan? Uuden aloittaminen on samaan aikaan kihelmöivän ihanaa ja kutkuttavan jännittävää. Tänä syksynä on ilmassa ollut odotusten ja toiveiden sijaan paljon pelkoa, ahdistusta ja epävarmuutta. Miten selviämme kaikista niistä haasteista, joita eteemme on tullut? Huoli ihmisistä, huoli taloudesta, huoli tulevaisuudesta. Suuria ja vaikeita kysymyksiä, joihin on paljon erilaisia näkökulmia – ja sitten taas lisää kysymyksiä. Asiat ja ihmiset ovat asettuneet vastakkain. Mikä on Maria Akatemian kohta tässä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tilanteessa? Yhdistyksemme työ kohdistuu erityisesti ihmisyyden edistämiseen, ihmisarvokkuuden lisäämiseen ja vihan sekä väkivallan kysymyksiin. Muutama vuosi […]