Nyt nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti – ajatelkaas!

”Miks joulupukki tuo muka vaan kilteille lapsille lahjoja? Mitä järkee jos kaikki ois aina kilttejä? Eiks riitä että on oma itsensä?”, pohti ystäväni esikouluikäinen tytär. Miten viisaasti pohdittu! Mitä se kiltteys onkaan? Lapsen mieleen se voi piirtyä äärimmäisenä pinnistelynä, jossa kaikki yleisesti ei-toivotut tunteet täytyy pusertaa sisään, vaikka kuinka harmittaisi. Tietäähän sen, mitä siitä seuraa. Sisään puristettu tunne löytää väylänsä ulos kuin virtaava vesi. Jossain kohtaa, kun kiltin sisään on tungettu kohtuuton määrä tunteita, joita ei saanut sanoa ääneen, ne kaikki voivat purkautua kerralla ulos ja voima on moninkertainen verrattuna siihen, mitä sen pahan mielen osoittaminen jossain yksittäisessä tilanteessa olisi […]

Välinpitämättömyys on kaikkien aikojen väkivaltaa

Väkivalta on monimuotoista, salakavalaa ja usein vaikeasti tunnistettavissa. Kun kielletyt tunteet ja ajatukset purkautuvat fyysisenä kaltoinkohteluna voi purkaus olla kuin tulivuoren purkaus, laavaa ei syöksy ulos koko ajan, vaikka vuoren sisus kuplisikin tulisena. Väkivalta ilmenee monella eri tasolla ja saa erilaisia muotoja. Se voi olla purkausta enteilevää haukkumista, vähättelyä ja sättimistä, joka pehmittää maaperää väkivallan tekijän mielessä, valmistellen teon oikeutusta. Väkivalta ei kuitenkaan aina purkaudu fyysisenä kaltoinkohteluna, vaan se voi jäädä sanojen tai hiljaisuuden tasolle. Kumpikin vahingoittaa niin tekijää kuin kohdettaan sekä koko perhettä. Suomalainen kulttuuri ei ole kovin keskustelevaa. Eriävät mielipiteet saatetaan ottaa hyvin henkilökohtaisesti ja kokea ne riidan […]

Arvostava yhteisö

Tänä päivänä tarvitsemme ihmisyyden arvostamista enemmän kuin koskaan ennen. Arvostuksen puute näkyy syvänä pahoinvointina sekä omassa maassamme että maailmalla mitä erilaisimmissa muodoissa. Tämä on seurausta arvottomuuden ja osattomuuden kokemuksesta. Arvottomuuden kokemus johtaa haluun sulkea toiset ulkopuolelle. ”Kun minullakaan ei ole, ei sinullakaan saa olla.” Arvottomuuden kokemus johtaa pahimmillaan elämänvoimaa nakertavaan kateuteen ja haluun tuhota elämää. Arvostuksen kokeminen taas kutsuu ihmistä kasvuun. Odottamaton arvostus koskettaa erityisellä tavalla. Se koskettaa meitä, koska se saattaa tuntua ansaitsemattomalta, vaikka sitä se ei ole. Jokainen ihminen ansaitsee toisten ihmisten lähtökohtaisen arvostuksen. Sen juuret ovat yhteisessä ihmisyydessämme. Kukaan meistä ei ole vähemmän ihminen kuin toinen. Arvostus […]

Globaali vastuumme

Maria Akatemiassa kaiken asiakastyön ja koulutusten ydintavoitteena on vahvistaa ihmisten ja yhteisöjen henkistä kasvua. Tätä lähestymistapaa on kehitetty Maria Akatemian alkuhistoriasta 1980-luvulta asti, jolloin Britt-Marie ja Antti-Veikko Perheentupa, enemmän kuin mitä siinä ajassa ymmärrettiin, näkivät että oli tarve kehittää ihmisen itsetuntemusta, ihmisten välistä vuorovaikutuskykyä, liittymiskykyä ja kykyä yhteistyöhön. Tämä tarkoitti ihmisyyden olemuksen tutkimusta. Maailman yhä kiihtyvissä muutosprosesseissa tämä ihmisen ja ihmisten välisen yhteistyökyvyn vahvistaminen tulee yhä ratkaisevammaksi, kun ajattelemme, miten voimme säilyttää toivon tulevaisuuden suhteen. Hätkähdin lukiessani kirja-arvostelua, jossa esiteltiin evoluutiobiologi Ilkka Hanskin postuumisti julkaistua kirjaa Tutkimusmatkoja saarille – luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa, Gaudeamus 2016 (Helsingin Sanomat 21.10.2016). Kirjoituksessa kuvataan, miten ihmiskunta on vienyt maapallon lähelle […]

Varjoista valoon

Viime päivinä uutisoitu lapsen kaltoinkohtelu on herättänyt paljon keskustelua, mielipiteitä ja tunteita eikä syyttä. Esiin tulleet tapahtumat ovat monelta osin niin käsittämättömän kuuloisia, että asia ei voi olla koskettamatta tunnetasolla ketään meistä. Ainakin pitäisi koskettaa. Miten suurta rohkeutta vaatiikaan lähteä käsittelemään itselle kipeitä ja traumaattisia asioita, joiden varmasti paljon mieluummin toivoisi vain häviävän pois, koska niiden kohtaaminen on niin tuskallista? Vaatii rohkeutta valita toisin. Samaa rohkeutta tulisi löytyä myös kaltoinkohdeltujen lasten aikuisverkostoilta. Rohkeutta nähdä, puuttua ja auttaa. Varhaisten ihmissuhteiden merkitys ihmisen elämässä on merkittävä. Elämän ensi hetkistä lähtien kokemamme hoiva ja huolenpito muovaavat käsitystämme sekä sisäistä malliamme maailmasta sekä itsestämme. […]

Mot en ansvarskännande mänsklighet

Den allmännyttiga föreningen Maria Akademi firar detta år sitt 10-årsjubileum med mottot Mental klimatförändring – mot en ansvarskännande mänsklighet. Föreningens grundare är psykoterapeut Britt-Marie Perheentupa. Hon utvecklade alltsedan 1980-talet tillsammans med sin man Antti-Veikko Perheentupa en etisk och kollektiv familje- och psykodynamisk inriktning av den existentiella filosofin utgående från humanistiska grundfrågor. Illabemötande i samhället Britt-Marie Perheentupa har lyft fram förändringar i samhället som mänskan måste bearbeta. Den atomistiska och robotiserade mänskosynen har som sidoeffekt haft ett frihetsideal som kan kapa av rötterna till humanismen. Mänskan ska klara sig själv och vara en effektiv arbetare – hon kanske inte ser tillgivenhet, att växa som mänska och […]

Miten katsot itseäsi, siten katsot toista

Viime aikoina maailma on tuntunut räjähtävän käsiin. Järkyttävät tapahtumat ovat seuranneet toisiaan kevään ja kesän aikana. Niiden taustat ja syyt ovat muotoutuneet moniksi taitaviksi pohdinnoiksi toimittajien ja kirjoittajien analyyseissä ja artikkeleissa. Mitä ajassamme on liikkeellä? Miten suhtaudumme? Miten olemme turvassa? Ilmastonmuutos on muuttunut laajemmaksi käsitteeksi ja meillä on menossa ekologisen uhkan lisäksi henkisen ilmaston muutos. Otammeko sen vastaan uhkana vai mahdollisuutena, on meidän itse ratkaistavissa. Tarvitaan hyviä päätöksiä poliittisella tasolla, hyvää tapaa toimia sekä arvostavaa ja kuulevaa tapaa kohdata meiltä jokaiselta. Ehkäisevässä väkivaltatyössä meiltä usein kysytään neuvoja tai vinkkejä, kuinka selvitä omien vihantunteiden kanssa tai miten menetellä, kun kontrolli uhkaa kadota. Vinkit ja ohjeet ovat tärkeää ensiapua […]

Elä kuin viimeistä kesäpäivää!

“Elä kuin viimeistä kesäpäivää!” – kehottaa eräs tv-mainos. Ja näinhän me usein teemme, kun pitkän talven jälkeen pimeä väistyy ja valo herättää luonnon, ja siinä sivussa myös meidät. Yksi vuodenkierron kulminaatiopisteistämme on kesäloma, joka siintää silmissämme pitkinä ja pimeinä talvi-iltoina kaukaisuudessa, palkintona tehdystä työstä. Loman lähestyessä kuuluu kiireen keskeltä usein huokaisu, “Ihana kun tulee loma ja saa vain olla.” Vai saako? Odottavan aika on pitkä ja odotus usein palkitaan, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Lomaan liittyy usein paljon toiveita, odotuksia ja mielikuvia, haaveitakin. Lomalla ehtiminen maksimoituu. Pitäisi ehtiä tekemään, näkemään, kokemaan. Pitäisi ehtiä palautumaan töistä ja samalla lomailla aktiivisesti. Jotta […]

Arbetshandledning – metod för att utveckla arbetssamfundskompetens och arbetsvälmående

Arbetslivet förändras i snabb takt och utmanar medarbetare, ledare och arbetssamfund. Det kan anses vara den mest dramatiska utvecklingen inom arbetslivet sedan industrialismens era. Det rutinmässiga arbetet minskar medan arbetet som kräver abstrakt tänkande och interaktion ökar. Arbetshandledning som metod för att utveckla en kompetens i att reflektera över dessa förändringar, gestalta dem, påverka, ta ansvar och bli delaktig, är fokus i detta inlägg. Inspiration till texten är hämtad från inlägg under STOry´s arbetshandledningskonferens Uudistava ja uudistuva työnohjaus i Lahtis den 9-10 juni, Det är inte självklart att som medarbetare bibehålla upplevelsen av autonomi och meningsfullhet som är kärnan i den inre […]

Perheestä, naiseudesta ja äitiydestä

Maria Akatemian yksi perusajatus on sekä sukupuolten samankaltaisuus (ihmisyys) että erilaisuus. Erilaisuus tuo elämäämme sekä rikkautta että haastetta. Meidän on hyvä olla tietoisia naisten ja miesten välisistä eroista karikoita välttääksemme. Maria Akatemiassa viljelemme naiseuden ”erityisyyttä”. Järjestämme ja ohjaamme naisille suunnattuja itsetuntemusryhmiä. Elämänkaaressa on kohtia, joissa naisten on keskenään hyvä pysähtyä peilaamaan ja jakamaan tuntoja sisimmästään. Vastaavasti miehet saavat vahvistua keskenään miesten kesken toimien. Ulkoisesta maailmasta tulevat kimmokkeet ja rooliodotukset eivät lopulta riitä ja ne voivat tiedostamattomina vääristää käsitystä itsestämme naisina ja miehinä. On antoisaa puhella naisten kesken siitä, mitä on ja voisi olla, kunkin meistä itsensä näköinen minuus ja naiseus. […]

Sukupolvien tarinat

Olen aina rakastanut yli sukupolvien kulkevia tarinoita. Eräs kaikkein mieleenpainuvimmista tarinoista on kertomus mieheni esi-isästä, miehestä nimeltään Matti Holma. 1800 -luvun Etelä-Pohjanmaalla Matti taisteli väkivaltaa, Härmän Häjyjä ja viinan kirousta vastaan. Hän ymmärsi oppimisen merkityksen ja vaikkei koululaitosta ollutkaan, hän itse opetti lukuisat lapsen lapsensa lukemaan. Matti oli valtiopäivämies. Säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1863- 64. Matti Holma osallistui niihin talonpoikaissäädyn edustajana. Kun Venäjän keisari Aleksanteri II  kehotti valtiopäivien edustajia nousemaan ja nostamaan maljan Venäjän ja keisarin kunniaksi, kaikki muut kohottivat maljan, mutta Matti Holma ei. Keisari kysyi, eikö Matti Holma halunnut kunnioittaa Venäjää ja keisaria. ”Venäjää ja keisaria minä kunnioitan, mutta viinaa minä en juo!” […]

Självkännedom – vad är det?

Jag är knappast ensam om att uppleva att vi lever i en märklig tid i ett märkligt samhälle, ett samhälle som tycks befinna sig i ett slags upplösningstillstånd där ingenting riktigt får vara som det är, där människan själv i allt mindre grad tycks styra, utan där hon i stället låter sig styras och förblindas – av pengar. (Det har hon förvisso gjort under en ganska lång period av sin historia, men det är som om fenomenet nu håller på att eskalera i en allt destruktivare riktning; vi skär ner i stället för att bygga upp.) När det ekonomiska i […]

Oppimisen ilo

Olen saanut työskennellä Maria Akatemian hallituksessa pitkään. Olen saanut oppia paljon ihmisen kasvusta – yhtälailla sen merkityksellisyydestä kuin kipupisteistäkin ja tukemisen mahdollisuuksista. Olen voinut kuunnella erilaisia näkemyksiä ja vuorovaikutuksessa pohtia ja tarkentaa omia ajatuksiani. Olen saanut yhdessä toisten kanssa tehdä suunnitelmia ja ratkaista ongelmia. Olen saanut iloita onnistumisista ja eteenpäin menosta. Olen siis saanut kokea jotakin sellaista, joka on oppimista parhaimmillaan. Työ on haastanut minua ja tuottanut oppimisen ja oivaltamisen iloa. Tuon hallitustyöhön opetuksen näkökulman. Työssäni Opetushallituksessa olen vastannut valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden laadintaprosessista. Se on antanut mahdollisuuden pohtia oppimisen merkitystä ihmisenä kasvamisessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu arvoperusta, jolle opetustyö […]

Att växa som människa – ensam och tillsammans

Uttrycket att ”växa som människa” är svårfångat. Det finns inga enkla tillvägagångssätt att upptäcka sitt eget unika jag, att hitta den plats inom mig själv där jag är emotionellt trygg, kan göra egna val och ta sådana beslut som gör att jag ständigt är i rörelse, utmanar och utvidgar min bekvämlighetszon. Maria Akademi arbetar på olika sätt med teman kring självkännedom. Självkännedom handlar bl.a. om kunskap om sig själv, att lära sig observera sina egna behov och livsmönster, det handlar om självinsikt och självacceptans. Att arbeta med självkännedom, att göra det till ett personligt verktyg handlar om att självkännedom blir […]

Millainen vihapuhe sinun päässäsi pyörii?

Oletko kauhistunut vihapuhe-ilmiöstä? Pelottavatko sinua raivoavat ihmiset, jotka internetin keskustelupalstoilla ja juttujen kommenttilaatikoissa pitävät sananvapauden lippua puolitangossa? Ilmiössä on jotain hyvin hämmentävää, uhkaavaa, mutta myös tuttua – eikö olekin? Viha on yksi ihmisen perustunteista.  Niitä ovat myös vaikkapa rauha, syyllisyys, into, välinpitämättömyys ja ilo. Miten mielellämme laitammekaan edelliseen listaan plus- ja miinusmerkkejä tunteiden eteen; ilo hyvä, viha paha; rauha hyvä, välinpitämättömyys paha! Asia ei kuitenkaan ole näin.  Tunteet eivät itsessään ole positiivisia tai negatiivisia. Tunteet ovat vain tunteita. ”Äiti, minä vihaan sinua!”, huutaa eskarilainen. ”Niin minäkin vihaan joskus sinua”, miettii äiti omassa mielessään. ”Mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö […]

Minustako työnohjaaja? Uusia haasteita, keinoja kohdata ihmisiä ja ymmärrystä elämän merkityksellisyydestä

Minulla on lukemattomia työvuosia, erilaisia työpaikkoja ja työyhteisöjä takana. Vieläköhän minulla on annettavaa toisille ja toisaalta pystyisinköhän vielä kartuttamaan omaa pääomaani opiskelun kautta? Olin siinä onnekkaassa asemassa, että useammat työnantajani olivat hankkineet työyhteisöilleen hyvää ja laadukasta työnohjausta. Tiesin siis, mitä työnohjaus on ja millaista hyötyä siitä voi olla. Oli aika tehdä päätöksiä ja ryhtyä itse toimeen. Koulutukseen hakeutumisen suurin sykähdyttäjä oli kuitenkin se, että kaipasin lisää ymmärrystä itsestäni ja niistä dynamiikoista, joita työyhteisöissä tapahtuu, mitä johtaminen on ja miten johtamiseen, myös itsensä johtamiseen, voi vaikutta. Eikä syynä vähiten ollut kiinnostus kokeilla omia taitoja työnohjaajana – etsiä siis uusia haasteita. Sopiva […]

Sukupuolella on merkitystä – elätkö omaa sukupuoltasi todeksi arjessasi?

Miksi sukupuolella on merkitystä? Täytyykö siitä kohkata, eikö tärkeintä ole ihmisyys? En kuulu mihinkään ismiin, siksi en ajattele noin jne. Kun itse ensimmäisiä kertoja 10 vuotta sitten kuulin sanat ”sukupuolella on merkitystä”, eivät ne sopineet omaani, eri sukupuolten tasa-arvoista ihmisyyttä korostavaan ajatusmaailmaani. Tuntui vieraalta, oudolta ja elämää kapeuttavalta. Niin ihmisenä kuin ihmissuhdetyön ammattilaisenakin. Jokainen on jotain sukupuolta, jos ei ole syntynyt sukupuolettomaksi/ molempisukupuoliseksi. Ja jokainen on syntynyt eri sukupuolista; vain perustaltaan erilaisten yhteydestä syntyy uutta elämää. Kun jokainen on jotakin sukupuolta, se on oleellinen osa ihmisen ja maailman kokonaisuutta, ei se voi olla vaikuttamatta joka päiväisessä elämässä niin yksilö-, yhteisö- […]