Kohti omannäköistä elämää parisuhteessa

”Uskotko tunneperimään”, minulta kysyttiin. ” En vain usko siihen, vaan se on ihan ilmeistä”, vastasin kysyjälle. Me perimme vanhemmiltamme, isovanhemmiltamme, sukupolvesta toiseen tunteita, käyttäytymismalleja, asenteita ja arvoja. Lapsuuden mielikuvat ja käsitys itsestämme ja ympäröivästä maailmasta ovat vahvempia ja vaikuttavat jokapäiväisessä elämässä voimakkaammin kuin uskallamme myöntää. Kaikki eivät suinkaan synny samalla viivalla, alastomina. Sukupolvien perinnetaakka voi toisilla olla hyvinkin raskas. Lisäksi DNA:ssa siirtyy meihin suvustamme niin hyviä kuin huonojakin ominaisuuksia. Asiantuntijat väittävät, ainakin naisten lehtien palstoilla, että tietyt piirteet vahvistuvat vuosien varrella. Vahvistuvat varmaan, jos kipupisteitä ja kipeitä tunteita ei löydetä, saada näkyviin sekä työstettyä pois. Siinä työstössä voi mennä koko loppuelämä. Parisuhteessa […]

Äiti on taas viimeinen

Muistan erään juhliin lähdön perheen kanssa. Isä ja kolme pikkulasta istuivat autossa, kun vielä kuumeisesti etsin jotain juhlaan sopivaa vaatetta itselleni, päätyen hätäpäissäni telttamaiseen, kermanväriseen ja rimpsuiseen roolipukuun (teatteriharrastukseeni liittyvä), joka oli kuitenkin puhdas ja kesäisen vaalea. Peiliin vilkaisu ahdisti: näin muodottoman ja jotenkin ei-minun-näköiseni naisen katsovan takaisin. En enää halunnut juhliin, halusin vain olla kotona ja pitää rutiineista kiinni, koska niiden avulla päivä rullasi mukavasti. Kiirehdin autoon, jossa mies odotti tuskastuneena pitäen aikataulussa pysymistä tärkeänä. Hän katsoi hiukan kulmiaan kohottaen asuani, tosin viisaasti vaieten. Lapset totesivat äidin olevan aina viimeinen autossa. Minua kiukutti, mutta nielin vuodatuksen siitä, mitä kaikkea […]

Kaverin puolesta kyselen

Minulla on hyvä ystävä, jolla on tapana sanoa asiat hyvin suoraan, mutta fiksusti yleensä vain omasta elämästään tai yleisaiheista. Hän ei rehellisyyden nimissä lyttää muita. Muistan hauskan tilanteen yhteisen työpaikkamme ruokalasta. Meitä istui kymmenisen virkanaista samassa ruokapöydässä lounastamassa ja juttelimme tavallisia arkiasioita. Ystäväni, Kirsi, heitti pöytään lukemansa tiedon: ”Tiesittekö, että joka neljännellä yli 35-vuotiaalla naisella on ollut sukupuolitauti. Meitä istuu tässä kymmenen, joten ainakin kahdella meistä. Minulla on ollut. Kelläs muulla?”  Pöytään laskeutui hiljaisuus ja pienen vaivautuneen tauon jälkeen, joku pyyhkäisi aiheen ohi toteamalla: ”Juu, varmaan jossain porukoissa samalla ihmisellä monta kertaa… siitä ne tilastot vaan kertoo.” Keskustelu vaihtui helpottuneena turvallisempaan teemaan. Minua […]

Inhimillisesti kestävää tulevaisuutta rakentamassa

Koronakevät iski erityisen ankarasti niihin perheisiin, joissa jo valmiiksi voimavarat olivat vähissä. Samaan aikaan uusi joukko ihmisiä koki tilanteen uuvuttavuuden, kun olemassa olevat tukiverkot vähenivät ja arki muuttui. Syksy tuo mukanaan jälleen uusia uhkakuvia ja tuen tarve on juuri nyt korostunut tuen saamisen hankaloiduttua. Maria Akatemia tekee työtä auttaakseen naisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Suuri osa asiakkaistamme on pienten lasten äitejä, joilla on aito hätä ja suuri halu olla parempia vanhempia lapsilleen. Ennaltaehkäisevässä väkivaltatyössä on kyse ylisukupolvisten väkivaltaketjujen katkaisemisesta. Tehtävä ei ole helppo, eikä vastaavaa työskentelymuotoa ole saatavilla kunnallisella sektorilla. Kuluneen vuoden aikana avun tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt […]

Huolista huolimatta eteenpäin

Elämä pistää meidät aina välillä polvillemme. Joskus ikäviä asioita tapahtuu yllättäin ja toisinaan ajaudumme vaikeaan tilanteeseen lähes huomaamattamme. Vastoinkäymiset uuvuttavat, painavat mielen alakuloon ja toimintakyky lamaantuu. Jotkut meistä eivät kykene toipumaan kolhuistaan, mutta jotkut nousevat nopeasti, pyyhkivät pölyt olkapäiltään jatkaen matkaa reipastuvin askelin. Mistä johtuu, että toiset meistä näyttävät selviävän muita paremmin normaaliin elämään vaikeidenkin kokemusten jälkeen yhä uudelleen? Eikö heihin osunutkaan? Eivätkö he välitä? Kuka heitä auttoi? Potkaisiko onni heti perään? Osa ihmisistä kokee vastoinkäymiset aidosti haasteina ja he alkavat nähdä valoa pimeän tunnelin päässä nopeasti. Nämä ihmiset sietävät stressiä ja heillä on ongelmanratkaisukykyä luonnostaan. Toipumista auttaa realistinen kuva […]

Pidä itsestäsi huolta

Kun olin pienten lasteni kanssa kotona, olin tilannut omaksi ilokseni naistenlehden. Lehteä markkinoitiin naisen arkea tuntevana ja innostavana.  Ajattelin sen tuovan iloa arkeeni. Odotin tiistaita, jolloin lehti ilmestyi postilaatikkoon. Jossain vaiheessa minua alkoi häiritä ja lopuksi ärsyttää lehden sisältö: Trendikäs pukeutuminen, uusi tapa meikata tai julkkisten juhlakuvat eivät piristäneet. Lopulta muutamat kestoväsyneille pienten lasten äideille kirjoitetut artikkelit suututtivat minut. Artikkeleista erityisesti se, joka antoi vinkkejä äidin omaan hyvinvointiin ja viehättävyyden säilyttämiseen, sai minut tuohtumaan. Jutussa kehoitettiin ottamaan omaa aikaa hemmotteluun, ja jollei muuten onnistuisi, kannattaisi laittaa kello soimaan aamulla ennen perheen heräämistä. Minua kannustettiin tekemään itselleni erityishyvä aamiainen kauniilla kattauksella, […]

Ryhmästä voimaa ja vertaistukea

“Olen laskenut vaatimustasoani, vertaiskokemusten kuuleminen on tuonut ymmärrystä, että en ole näiden fiilisten kanssa yksin.” Kun aloitimme ensimmäisen pienten lasten äitien ryhmän, jouduimme vetäjinä myös miettimään tuota ajanjaksoa omassa elämässämme. Toisella meistä Sinillä kaikki on tuoreessa muistissa, toisella Iiriksellä omat tyttäret ovat jo pienten lasten äitejä. Työparina meillä on kokemusta myös lastensuojelun työstä, erityislapsista, sijaisvanhemmuudesta, omista äitiyden onnenhetkistä sekä epävarmuuden ja jaksamisen tunteista. Työmme kautta meille on muodostunut myös isoa kuvaa perheiden tilanteista yhteisöjen ja yhteiskunnan muutoksien keskellä. Oli ja on mieluisaa ja kiinnostavaa lähteä rakentamaan ryhmäläisten kanssa vertaistukiryhmää ja tulevana syksynä perustamaan ryhmien pohjalta naisverkostoa Facebookiin. Työnjanoon!-ryhmämme naiset olivat […]

Millaista kesää odotat?

Portti melko normaaliin elämään aukesi kesäkuun alussa koronakevään jälkeen, kuitenkin useamman kesänvietto ei ole entisellään ja suunnitelmat ovat auki. Totuttu kesäloman vietto ei ehkä ole se kauan odotettu vuoden huippu, syynä voi olla taloudellinen tilanne tai matkustamisrajoitukset. Monet kulttuuritapahtumat on peruttu. Sukulointi vaatii suunnittelua, haasteena on koronaviruksen tartuttaminen erityisesti vanhempiin sukupolviin. Sosiaalisten suhteiden hoitaminen on tärkeää. Ihminen tarvitsee aina yhteyttä ja vuorovaikutusta, olemme olleet pitkään eri tavoin ”etänä” toisillemme. Pelkällä katseellakin on suuri merkitys. Katseen kautta saamme vahvistuksen siitä, että olemme ihminen toiselle ihmiselle. Katseen kautta kasvamme ja voimistumme kokonaiseksi, saamme hyväksynnän. Hyvä katse antaa rakkautta ja myötätuntoa. Katso myös […]

Epävarmuus tulevasta voi lisätä nuorten naisten ahdistusta

Vallitseva poikkeustilanne aiheuttaa kaikille jonkinlaisia epävarmuuden tunteita. Saattaa pelottaa, ahdistaa ja huolestuttaa, kun tulevasta ei tiedä. Arki on saattanut muuttua paljonkin ja uudenlaisiin olosuhteisiin on ollut pakko totutella nopeasti. Nuorten ja nuorten aikuisten elämässä poikkeustilanne vaikuttaa myös monella tavalla. Opiskelu on muuttunut hyvin itsenäiseksi ja siihen sopeutuminen ei ole itsestäänselvyys. Moni on saattanut kaivata arkeen rytmiä, jota kouluun tai vaikka kirjastoon lähteminen tuo. Saattaa olla haastavaa saada tehtäviä tehtyä itsenäisesti omaan tahtiin ilman lähiopetusta. Kaikille verkossa toimiminen ei myöskään ole luontaista ja kaipaus opiskelutovereiden seuraan on suuri. Kevät-, ylioppilas- ja valmistujaisjuhlat ovat todella merkittäviä siirtymäriittejä ja tänä vuonna nekin järjestetään […]

Hetken helpotus

Perheeseemme syntyi kolme tytärtä alle viiden vuoden sisällä. Päivät ja yöt soljuivat eteenpäin kuin helminauhan toistuvina kuvioina. Äitinä minulla piti olla valvova silmä, ahkerat kädet ja väsymätön tarkkaavaisuus puhumattakaan pii-iitkästä pinnasta. Välillä väsymys otti vallan ja laahustin juuri ja juuri kestävyyden reunoilla. Olin aina ollut lukutoukka, joka katosi kirjan tekstiin kaikelta muulta ympäröivältä maailmalta. Palasin takasin matkaltani vasta, kun takakansi painui kiinni. Ennen äidiksi tulemista lukiessani oli ihan sama, mitä olisi pitänyt tehdä, kaikki muu sai odottaa. Luin paksuja ja usein melko syvälle meneviä opuksia ja paljon myös ihmistieteisiin tai filosofiaan liittyviä kirjoja. Äitiyden alussa lukeminen loppui, ei kiinnostanut, ei […]

Vanha ihminen takaisin elämän keskelle

Koronaviruskriisi ja sen seurauksena toteutettu yli 70-vuotiaiden eristäminen on nostanut tärkeällä tavalla keskusteluun vanhojen ihmisten roolia yhteiskunnassamme. Tämä huolenpitotarkoituksella toteutettu eristäminen nostaa pohdittavaksi laajemmin, mikä on ikäihmisten rooli yhteiskunnassamme ja mikä on yhteinen kykymme rakentaa siltoja eri ikäryhmien välille. YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan kertoi eräässä haastattelussa, että hän ihmettelee vanhojen ihmisten yksinäisyyttä Pohjoismaissa, hän totesi: ”Afrikassa vanha ihminen ei ole koskaan yksin vaan hän on nuorempien ihmisten ympäröimä”. Voi kysyä, miksi me olemme kadottaneet sen kiinnostuksen, uteliaisuuden ja arvostuksen, mikä on viimeisen elämänvaiheen erityinen ja ainutlaatuinen anti koko ”yhteiskuntaruumiin” (Marja-Liisa Honkasalon termi HS 10.5.2020) vahvuudelle ja hyvinvoinnille. Onko niin, […]

Hyvää tekevä nauru

Huumorintaju on mainio selviytymiskeino vaikeissa tilanteissa. Nauru antaa voimaa kohdata asioita ja viisautta ymmärtää elämän käänteitä. Nauru tarttuu, yhdistää meitä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta. Nauru kohentaa terveyttä, lisää vastustuskykyä, vähentää kipua ja stressiä. Naurun kautta saamme purettua ikäviäkin tunteita ja kokemuksia. Naurun ja huumorin merkitys työelämässä on minulle näyttäytynyt selkeimmin töissä, joissa olen joutunut kanssaihmisten vaikeiden kokemusten kanssa tekemisiin. Työpaikan rankka huumori, joka ulkopuolista olisi voinut kauhistuttaa, auttoi kohtaamaan kipeitä tunteita eri tavalla ja keventämään työn raskautta. Kyse ei ole ihmisille tai tarinoille nauramisesta vaan luotettavan joukon kesken tasapainon saavuttamisesta, kepeyden korjaavasta voimasta. Huumoria ja huumorintajua on monenlaista, joten hyvä […]

En ikinä toimi kuin äitini – vai toiminko sittenkin?

Tänä aamuna kuuntelin hymy huulillani Radio Novan tällä viikolla nauhoitettua keskustelun pätkää. Minna Kuukka kertoi, kuinka oli tyttärensä kanssa kaivanut varastosta vanhan Bernina ompelukoneen. Tytär oli huoneessa ”surauttanut” itselleen hienon topin, josta kovin ylpeä. Tämä sai pohtimaan, mihin tämä vallitsevaa” poikkeusaikaa voikaan hyödyntää, löytää iloa ja riemua käsillä tekemisestä, kun työn jälki näkyy ja tuntuu konkreettisesti. Kuluvalla viikolla mieheni totesi yhtenä iltana, ”kyllä ne äitisi omatekoiset viinerit olivat hyviä”. Tuumasta toimeen, seuraavana iltana niitä olikin tarjolla äidin reseptin mukaan. Mietin aamulla Radion Novaa kuunnellessa, kuinka usein ja missä tilanteissa sitä tulikaan nuorena mietittyä, että en ikinä toimi kuten äitini. Äitini […]

Minä menen metsään. Entä sinä?

Kun suru-uutinen, stressihuippu, väsymys tai ahdistava tilanne osuvat kohdalleni, menen metsään. Näin on ollut lapsuudesta asti. Minä en juokse siellä vaan istun kivellä ja kuuntelen ääniä, katselen luontoa ja rauhoitun. Ajatukset kirkastuvat, mieli kohoaa ja tarvittaessa saan tehtyä päätöksiä. Lapsena ymmärsin vain, että olo parani, mutta aikuisena tiedän, mitä minulle tapahtuu luonnossa ja sen todistaa tutkittu tietokin. Meillä kaikilla on oma tapamme saada olo paranemaan ja mieli rauhoittumaan. Olemme erilaisia temperamentiltamme, reaktiotavoiltamme ja iän myötä olemme omaksuneet omat keinomme parantaa mielialaamme. Joskus se tapa on vältellä vaikeaa tilannetta tai tunnetta pakenemalla kokonaan vaikkapa työhön, viihteeseen tai päihteisiin. Silloin piilotamme asian […]

Akkuihin virtaa

Epidemiasta johtuvan pitkän etätyöjakson aloitus tuli minulle uudessa työpaikassa melko nopeasti, kolmannella työviikolla. Ensimmäiset kaksi etäpäivää kotona meni innokkaasti ja omatoimisesti uuden mielenkiintoisen työtehtävän parissa. Jo toisen päivän päätteeksi huomasin kuitenkin olevani ärtynyt, väsynyt ja olo oli kaikin puolin epämukava. Mihin se hyvä ja virkeä olo katosi? Vastaus löytyi vatsasta. Olin uudessa tilanteessa hukannut rytmin ja unohtanut ruokailut. Kahvia, sämpylää ja juustoa pienin suklaaherkuin höystettynä oli helppo kantaa koneen viereen muutaman kerran päivässä, eikä nälkä yllättänyt. Mielentila yllätti. Vatsa ja aivot ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Ravinto on helppo yhdistää fyysiseen terveyteen, mutta myös syömämme ruuan laatu ja määrä vaikuttaa vahvasti […]

Om möjligheter i tider av undantag

Mer eller mindre plötsligt har vi kastats ut ur vår vanliga vardagslunk och in i en tillvaro som påminner om en krigssituation. Inte bara i Finland utan i många andra europeiska länder har regeringarna utlyst undantagstillstånd och till och med stängt sina gränser. Människor uppmanas att hålla sig hemma, jobba på distans och röra sig så lite som möjligt bland andra människor. Skolor och daghem stängs, konserter och teaterföreställningar inhiberas och det är förbjudet att samlas mer än tio personer på en gång på samma ställe. Bryter vi mot dessa förordningar kan regeringen utlysa utegångsförbud. Över 70-åringar skall helst hållas […]

Tässä hetkessä

Elämä poikkeustilassa pienentää elämänpiiriämme, kun jokainen meistä vetäytyy oman kodin suojaan. Yhtäkkiä itsestään selvinä pitämämme arkiset asiat kuten kyläilyt ja ravintolassa käyminen ovatkin poissuljettuja. Kun poikkeuksellinen elämäntilanne jatkuu pitkään ja rajoitukset pysyvät voimassa, ne alkavat vaikuttaa mielenterveyteen. Elämän piiri kapenee, kun sosiaaliset kontaktit vähenevät. Normaalissa arjessa juttelemme työkavereiden, perheen jäsenten ja ystävien kanssa, mutta nyt saatamme jäädä yksin ajatustemme kanssa. Silloin ajattelu helposti kaventuu ja ajatukset voivat kääntyä salakavalastikin synkän puolelle. Joitakin vuosia sitten minusta tuli nuorimman lapseni omaishoitaja ja elämä sai odottamattomia käänteitä. Lapsen sairaus pakotti minut luopumaan työstäni, harrastuksistani ja kaikesta siitä tutusta, normaalista arjesta. Vuorokaudet kuluivat minuutin […]

Selviytymiskeinoja poikkeustilan aikana

Näinä pelon aikoina, haluaa moni julkaista someen jotain kaunista ja hyvää. Somea seuratessaan voi herätä tunne siitä, että kaikki muut hyggeilevät kotona teekupin ja kirjojen kanssa tai käyvät hengittelemässä metsässä. Lasten kanssa vietetään nyt sitä kaivattua laatuaikaa ja pelaillaan pelejä. Joku leipoi pullia pitkästä aikaa ja suursiivouskin on tehty. Kun hermot kotona kiristyvät ja etätyöpiste on vessanpöntön päällä, voi oma tunne olla hyvin toisenlainen. Maailma pelottaa ja kuitenkin ne läheisimmät ihmiset ovat nyt liian lähellä. Oma työtilanne pelottaa ja kaikki perheessä vihaavat lautapelejä. Kun tähän tilanteeseen vielä liittää ajatuksen siitä, että naapurissa kaikki sujuu kuin Strömsöössä, voi tilanne olla hyvin […]

Viha – hyvä renki mutta huono isäntä

Vanha sanonta kuvaa alkuperäisessä muodossaan, sitä miten tuli on tärkeä elementti ja voima – kunhan se on käsittelijänsä hallinnassa. Ongelmia syntyy, kun tuli ottaa vallan ja ohjakset. Silloin se muuttuu tuhovoimaksi. Samaa sanontaa voi käyttää kuvaamaan myös vihaa ja aggressiota. Viha ja aggressio ovat luonnollisia, ihmisyyteen kuuluvia tunteita, jotka ovat olemassa kaikissa meissä, kukaan meistä ei ole niistä vapaa. Jokainen meistä myös toimii elämänsä aikana jollain tapaa satuttavasti, väkivaltaisesti tai vahingoittavasti – fyysisesti tai psyykkisesti. Oikein kanavoituina viha ja aggressio ovat tärkeitä tunteita ja voimia, joita tarvitsemme elämässä. Olleessaan ”hyvän käytössä” ne ovat elämän voimia, jotka auttavat meitä asettamaan rajoja, […]

Tukemalla nuorten parisuhdetta ennaltaehkäistään tulevien sukupolvien parisuhdeongelmia 

Moni löytää itsensä käyttämästä väkivaltaa sitä tärkeintä ja rakkainta, omaa kumppaniaan, kohtaan. Ristiriidat seurustelusuhteen odotusten ja todellisuuden välillä voivat olla valtaisia ja herättävät pohtimaan: kuka on tämä väkivaltainen nuori nainen? Kumppanin pettyneet kasvot nostavat häpeän siitä, miten on pystynyt toimimaan näin rakkaimpaansa kohtaa. Häpeä korventaa niin paljon, että kynnys avun hakemiselle on suuri.   Väkivalta uhkaa nuorten hyvinvointia  Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä peruskoululaisista tytöistä 20% tytöistä ja 17% pojista ilmoitti seurustelevansa vakituisesti. Nuorten seurustelusuhteissa tärkeää ovat läheisyys, turvallisuus ja luottamus sekä seksuaalisuuden ja rakkauden opettelu. Varhaiset seurustelusuhteet toimivat areenana nuoren minuuden rakentamiselle, jossa saadaan ja haetaan palautetta toiselta. Yhtä lailla varhaiset seurustelusuhteet voivat olla rikkovia ja nuoren minuutta hajottavia, joilla on kauaskantoiset seuraukset niin nuoren fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen.   Seurusteluväkivallaksi voidaan luokitella esimerkiksi mustasukkaisuutena tai kontrolloimisena näyttäytyvä henkinen väkivalta tai suhteessa esiintyvä fyysinen tai seksuaalinen väkivalta. Aikuistuvalle nuorelle saattaa tulla yllätyksenä se, että seurustelusuhteessa saattaa huomaamatta toistaa kotona opittuja malleja parisuhteesta, jolloin myös oma seurustelusuhde sitoo nuorta osaksi omaa menneisyyttään. Seurusteluväkivallan sudenkuopat linkittyvät vahvasti nuoren hatariin käsityksiin ja malleihin parisuhteesta, jossa […]

Raivon takana 

Maria Akatemian ehkäisevä väkivaltatyö on suunnattu naisille, jotka ovat huolissaan aggression tunteistaan ja käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Yksilö- ja vertaisryhmätyöskentelyn tavoitteena on vahvistaa tunnesäätelyä lisäämällä itseymmärrystä omasta aggressiosta ja väkivallan käytöstä sekä niiden juurista. Usein työskentelyn myötä vaikeat tunteet alkavatkin kuoriutua esiin kuin sipulin kerrokset: Aggression taustalta aletaan yhdessä löytää kerros toisensa jälkeen tunteita, jotka ovat jääneet tunnistamatta ja tunnustamatta.   Kun tarkastelemme väkivallasta huolissaan olevien naisten kanssa tilanteita, joissa raivo esimerkiksi kumppanin kanssa riidellessä nousee, hyvin usein vihan ja aggression taustalta esiin tulevat kipeät, haavoittuvat ja vaikeammin ilmaistavat tunteet ja ajatukset. Pelkään, että tulen hylätyksi. Enkö olekaan toiselle tärkeä. Minulla ei ole väliä tai arvoa. En tule kuulluksi. Toistuvasti vaikeiden tunteiden ja kipeää tekevien […]

Väkivallan puheeksi ottaminen katkaisee ylisukupolvista väkivaltaa

Väkivallan puheeksi ottaminen katkaisee ylisukupolvista väkivaltaa. 73% naisenväkivalta.fi hankkeen (STEA 2017-2019) asiakkaista on vertaisryhmätoiminnan jälkeen pystynyt ylläpitämään väkivallattomuutta. ”Tunne ei enää vie minua. Minun on mahdollista vaikuttaa tunteisiini ja varsinkin niihin reagoimiseen. Väkivaltaisuus ei ole enää hallitsematonta, vaan voin nyt vaikuttaa miten reagoin ärsykkeisiin” Ehkäisevän väkivaltatyön yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Meidän tulee tehdä työtä väkivaltailmiöiden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Väkivallan puheeksi ottaminen edistää avun saamista kaikille asianosaisille: väkivallan tekijälle, kokijalle ja heidän lähipiirilleen. Suomessa on tehty esimerkillistä työtä väkivallan vähentämiseksi ja lopettamiseksi, työ jatkuu. Maria Akatemian ehkäisevä väkivaltatyö kohdentuu naisiin, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Vuodesta 2003 lähtien olemme auttaneet […]

Emotionaalisen väkivallan ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen edellyttävät nykyistä parempaa tiedostamista sekä ilmenemismuotojen ja riskien tunnistamista

Naisten tekemä väkivalta on usein muodoiltaan enemmän emotionaalista väkivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa. Emotionaalisen väkivallan tunnistaminen ja rajanveto siihen, mikä on emotionaalista väkivaltaa, on vaikeaa sekä tekijälle, väkivallan kohteeksi joutuvalle kuin lähipiirille ja ammattiauttajille. Yksi emotionaalisen väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen ongelma on, että naisen käyttämät emotionaalisen väkivallan muodot, esim. raivoaminen, nimittely, mitätöiminen, kumppanin huonoon valoon saattaminen tai tunnekylmyys tai puhe- ja tunneyhteydestä erottaminen tulkitaan usein naisen temperamentin ominaisuuksiksi ei väkivallaksi. Monet emotionaalisen väkivallan muodot eivät myöskään täytä rikoksen tunnusmerkistöä, eivätkä siten näy rikostilastoissa eivätkä tule esiin edes tutkimuskyselyissä. Naisen väkivaltainen käyttäytyminen on vielä liian usein tabu myös auttamisjärjestelmälle ja tutkijoille. Eräs […]

Äitien lapsiin kohdistama väkivalta – lähisuhdeväkivallan kierteen katkaisemisen edellytyksiä

Vanhemmuus herättää monenlaisia tunteita, joita saakin olla. Lapsen ja häntä hoitavan vanhemman suhde on läheisyydessään ja myönteisyydessään ainutlaatuinen. Rakkaus omaan lapseen syvenee vähitellen ja eri ihmisillä eri tahtiin. Pienen lapsen hoitaminen ympäri vuorokauden on vaativaa. Ylikuormittuminen, yksin jääminen ja muun muassa epätasainen vastuunjako perheessä luovat jo sinänsä riskitekijöitä vanhemman jaksamiseen. Jos vanhemman taustalla on myös paljon vaikeita, käsittelemättömiä tunteita, traumoja, oman lapsuuden haavoittavia kokemuksia, ne voivat aktivoitua uudessa elämäntilanteessa ja ilmetä muun muassa väkivaltana. Häpeä, syyllisyys ja yksin pärjäämisen kulttuuri nostavat kynnystä ottaa puheeksi vaikeimpia tunteita ja huolia, joita vanhemmuus herättää. Ei ole helppoa myöntää, että huomaa toimivansa lapsen kanssa […]

Itsetuntemus on avain omien arvojen mukaiseen elämään

Minulla on kotona valkoinen piironki, jossa on neljä laatikkoa ja kaapit molemmin puolin. Olen kerännyt sen kätköihin vuosien mittaan arvokkaaksi kokemaani kirjallisuutta ja kansioita, joihin olen lajitellut erikseen säästettävät lehtileikkeet, mielenkiintoiset artikkelit ja koulutusmateriaalit. Pienenä detaljina mainittakoon, että piironki sisältää myös oman äitini minulle lehtileikkeistä kasaamansa kansion. Kansion sisältönä on äitini arvostaman perheneuvojan kirjoittamia artikkeleita ja kolumneja, joissa hän vastaa lukijoiden kysymyksiin lasten kasvatuksesta ja pari- ja perhe-elämään liittyvistä asioista. Tämä on äitini mukaan eräänlainen ennakkoperintö minulle, jotta voin käydä kansiosta ”tarkistamassa” vastauksen, kun elämän matkallani tarvitsen neuvoa. Huvittuneena totean, että lehtileikkeiden keräilyvimma ihmissuhteisiin ja elämään liittyvistä teemoista näyttää kohdallani […]

Kaikkine kokemuksineen näkyväksi piirtyvä – Ajatuksia kansainvälisen väkivaltatyön kentältä

Oslolainen kongressitalo vetää ihmisiä, aulassa heitä parveilee satapäin ja ilma on tiheää. Jälleennäkemisiä, uusia tuttavuuksia, vilkasta ajatusten vaihtoa. Puheensorinasta erottuu lukuisia eri Euroopan kieliä. Kyseessä on kolmas kansainvälinen väkivaltatyön konferenssi European Conference on Domestic Violence (ECDV): väkivaltatyön ammattilaiset, tutkijat, kirjoittajat, elokuvantekijät ja kyllä, myös kokemusasiantuntijat ovat koolla. Paikalla on 850 aiheen parissa työskentelevää, kaikkiaan 41 eri maasta. Teen itse kuudetta vuotta töitä naisten parissa, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Kongressin puheenvuoroissa naiset väkivallan tekijöinä ovat marginaalissa. Huomaan osan puhujista, tutkijoista, psykologeista, jopa kiistävän koko ajatuksen. Naisten ja miesten käyttämässä väkivallassa on eroja, ja kyllä, on myös nähtävä väkivallan sukupuolittuneisuus. […]

Tiedostamalla voit vaikuttaa

Vietämme kansainvälistä ilmastoviikkoa. On todella ilahduttavaa, miten elintärkeä aihe on esillä kotimaan ja kansainvälisessä mediassa. Verkkosivut pursuavat toimijoita, jotka osallistuvat ja osallistavat muita toimimaan yhteisen planeettamme elinkelpoisuuden puolesta. On upeaa, miten maailman ihmiset yhdistyvät tekemään töitä yhteisen tavoitteen eteen. Samalla on pohjattoman surullista, että näitä toimenpiteitä tarvitaan. Ristiriitaiset tunteet eivät sulje pois toisiaan. Tiedämme pitkälti, miten tähän on tultu. Ihminen on toiminut ja toimii piittaamatta seurauksista, osin niistä tietoisena, osin tiedostamattaan. Siis me ihmiset, sinä ja minä. Mistä johtuu, että arvostamme itseämme ja elinympäristöämme vähänlaisesti? Miksi olemme toimineet lyhytnäköisesti? Miten olemmekaan, viisaat ihmiset, menneet mukaan sahaamaan omaa oksaamme, kollektiivisesti? Voimme […]

Koin, etten ole yksin maailmassa – havaintoja Keijun varjo -tunneryhmästä

Maria Akatemian Keijun varjo -toiminnan tunneryhmät on suunnattu nuorille naisille, jotka haluavat muutosta väkivaltaiseen käyttäytymiseensä. Väkivalta voi olla esimerkiksi fyysistä, psyykkistä tai itseen kohdistuvaa väkivaltaa. Ryhmän tavoitteena on tunnesäätelytaitojen vahvistaminen, itsetuntemuksen lisääntyminen, muutoksen löytäminen väkivaltaisiin toimintayllykkeisiin sekä itsemyötätunnon kasvaminen. Kesällä 2019 Keijun varjo -tunneryhmä järjestettiin ensimmäistä kertaa Maria Akatemian omassa toimitilassa. Ryhmä oli muodoltaan intensiivinen ja kokoontui kahdesti viikossa kuuden viikon ajan. Ryhmään osallistui neljä nuorta naista, jotka käyttivät tai pelkäsivät käyttävänsä väkivaltaa.  Pieni koko teki ryhmän haavoittuvaksi, mutta naiset olivat motivoituneita teeman käsittelyyn ja muutoksen etsimiseen eikä kukaan keskeyttänyt ryhmää. Heitä yhdisti halu muuttaa omaa elämäänsä ja löytää uusia […]

Olen oman elämäni ikkunanpesuri

Tuijotin olohuoneemme ikkunoita, jotka näyttivät valuvan ikiaikaista likaa, jonka siivoaminen tuntui ylitsepääsemättömältä tehtävältä. Ikkunoiden pesu, tuo vuorenvalloitusta vastaava työtehtävä, oli odottanut minua jo liian kauan. Mitä kauemmin se odotti, sitä vaikeampaa homman aloittaminen oli. Päätin, että tarvitsen järeämpiä apukeinoja. Niinpä kotiimme hankittiin keltainen pikku ystävä, Kerhherin ikkunanpesuri. Olin niin iloinen! Nyt se pesisi ikkunat! Saisin viimein ihailla kirkkaana kiiltelevää ikkunapintaa, joka saisi koko kodin hehkumaan! Mutta Kerhheri ei pessyt. Uusi pikkuinen perheenjäsenemme ei kipittänyt varastoon hakemaan tikkaita, ei ryhtynyt pyyhkimään pölyjä sälekaihtimista. Ei tuonut helpotusta. Ei kiiltänyt ikkuna. Päätin, että tekisimme sen yhdessä. Pikku Kerhherin kanssa valloittaisimme vuoren yhteistuumin. Syötin […]

Kun väkivalta kääntyy itseä kohti

10. päivä syyskuuta vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta itsetuhoisuudesta sekä tuoda tiedon lisäksi toivoa siitä, että apua on saatavilla. WHO:n mukaan itsemurhia tehdään maailmassa vuosittain noin 800 000, ja 15-29-vuotiaiden kuolinsyynä itsemurha on toiseksi yleisin. Suomessa itsemurhat ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta tilastot ovat yhä kansainvälisessä vertailussa korkeita. Arvioiden mukaan yhtä itsemurhaa kohden tehdään yli 20 itsemurhayritystä. Yritykset jäävät usein katseilta piiloon, mutta tuottavat valtavaa kärsimystä, huolta ja epätoivoa sekä itsetuhoiselle ihmiselle että hänen läheisilleen. Itsetuhoisuuden muodot eivät aina ole näkyviä. Niille yhteinen piirre on, että ne ovat itseen suunnattua emotionaalista tai fyysistä väkivaltaa. […]

Katso itseäsi armollisemmin

Muutama vuosi sitten olin ystävieni kanssa katsomassa näytelmää, jossa yhdessä kohtauksessa kolme äitiä pohtivat, missä he voisivat pikkulapsiarjen ja työelämän pyörityksen lomassa edes hetken levätä. Kotona lapset valvottivat ja väsymys oli suuri. Yksi äideistä harmitteli, kun työpaikallakaan ei saanut olla rauhassa. Deadlineja ja tehtävää puski joka tuutista. Äideille tuli mieleen vankila – hallittu ja rajattu tila. Ei liikaa huolehdittavia asioita. Ruokakin tarjoiltuna valmiina. Vankila alkoi näyttäytyä houkuttelevalta lepopaikalta. Tunnistin ystävieni kanssa samantapaisia ajatuksia pienten lasten äiteinä. Pikkulapsiarjessa voi helposti unohtaa omat tarpeensa. Mitä minä tarvitsen? Mitä minulle kuuluu? Jotkut ovat saattaneet kuulla neuvoja, että nyt sinun äitinä pitää laittaa omat […]

Herkkyydessä ja intuitiossa on voimaa

Ihmisellä on arvioitu syntyvän 70 000 ajatusta päivässä. Tämän valtavan tietoliikenteen alle jää huikea potentiaali hiljaista tietoa, alitajuntamme kuvia ja aavistuksia. Yksi saa etiäisiä ja toisen valintoja ohjaa vahva intuition ääni. Kolmas ei tunnista, mikä on pelkoa ja mikä intuitiota. Kommunikoidessamme toistemme kanssa aistimme paljon enemmän kuin tietoiset ajatukset antavat ymmärtää. Hiljaista tietoa kanavoituu myös uniksemme; ne ovat yksi alitajuntamme tunnistetuimpia väyliä kasvattaa ymmärrystä ja prosessoida elämäntapahtumia. Varhaisimmillaan intuitio lienee ollut olennainen osa ihmisen selviytymisvaistoja. Nykyään emme tarvitse lähempänä luontoa eläneiden esivanhempiemme vaistoja ja siten intuitiomme on uinuvampaa. Olemme kuitenkin kaikki intuitiivisia, vaatii vain herkkyyttä kuulla tuota hiljaista tietoa. Ajassamme se […]

Kohti eettisesti kestävää ihmisyyttä

Oppiaksemme ja kasvaaksemme ihmisinä tarvitsemme esikuvia sekä kasvuimpulsseja. Edesmennyt isäni oli minulle tärkeä esikuva monessa mielessä. Yrittäjän tyttärenä olen saanut monipuolista oppia työelämään, ennen kaikkea kokonaisnäkemyksen siitä, miten jokaisella työtehtävällä ja työntekijän panoksella on merkitystä tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeimpänä asiana opin häneltä arvostamaan jokaisen ihmisen tasavertaista kohtaamista ja kaikkien ihmisten huomioimista. Hänen palveluasenteensa ja heikoimpien ihmisten huomioiminen jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen, esimerkin, jota olen pyrkinyt noudattamaan myös omassa elämässä. Omalla työurallani olen saanut olla mukana monipuolisesti ihmisarvolähtöisessä työssä, eri organisaatioissa. Työ erityisryhmien kanssa on vaatinut rohkeaa asennetta lähteä kokeilemaan uutta, yhteisöllistä työtapaa, jossa asiakas on keskiössä ja osallinen. Asiakkaat ovat olleet […]

Suvun tarinat elävät meissä

Yksi naisen elämän ja kehon ihmeitä on, että munasolu, josta olet syntynyt, on ollut jo sinun äidilläsi hänen ollessaan sikiönä isoäitisi kohdussa. Tarinasi on hautunut jo isoäitisi tarinassa. Viesti kulkee sukupolvelta toiselle niin käsittämättömän monia reittejä; ymmärrettävissä olevia ja mielemme ymmärtämättömiä. Ylisukupolvisesti siirtyy monenlaista sosiaalista perimää: paitsi tietoa, taitoja ja erilaisia lahjoja myös kasvatuskäytäntöjä, tunteidenhallintakeinoja ja yhtä lailla keinottomuutta hallita tunteitaan. Kannamme jokainen mukanamme kasvuperheessä opittua maailmankuvaa ja tapaa olla suhteessa toisiin ihmisiin. Luonnollisesti tämä perimä muovautuu elämän mittaan kaiken opitun myötä. On kuitenkin arvokasta tulla tietoiseksi, mitä etenkin vahingollisia opittuja tai hiljaisesti siirtyneitä toimintamalleja ylläpitää. ”En aio ainakaan koskaan […]

Kehon kertomaa

Ajattele hetki seuraavaa mielikuvaa, mielikuvaa, jossa tunnet kehossasi seuraavia tuntemuksia: sydän pamppailee rinnassa, kädet tärisevät ja hikoilevat, hengittäminen on nopeaa ja pinnallista, huimaa, päässä pyörii ja koko keho on jännittynyt. Millaiseen tilanteeseen ne mielessäsi yhdistyivät? Kuvittelitko itsesi juuri tilanteeseen, joka jännittää tai ahdistaa sinua? Liitit kyseiset kehontuntemukset asioihin, jotka tulkitset potentiaalisesti uhkaaviksi, uusiksi tai pelottaviksi, kuten vieraiden ihmisten tapaaminen tai mukavuusalueeltasi ulos astuminen. Saattoi myös olla, että ajattelit hetkeä, jolloin jotain jännittävää ja merkityksellistä on tapahtumassa. Seuraat ystäväporukassa urheilufinaalia tai kannustat läheistäsi kilpailussa. Ilmassa on toiveikkuutta onnistumisesta, elät tapahtumaa läpi joka solullasi. Tai ehkä kuvittelit kyseiset kehotuntemukset tilanteeseen, jossa olet […]

Ihmisen avaruudesta

Kun olin kahdeksanvuotias, isäni kantoi työpaikaltaan filmiprojektorin, jolla heijastimme vanhempien makuuhuoneen seinään dokumenttielokuvan. Hetki on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen ja voin valehtelematta sanoa, että kahdeksanvuotiaan maailmani mullistui tavalla, joka on kantanut tähän päivään saakka ja joka oikeastaan muodostaa ajatteluni perustan. Tapahtuma itsessään oli tietenkin ikimuistoinen projektorin raksuttaessa sisästään kuvaa kotiseinään ripustetulle lakanalle, mutta merkitsevintä oli se, miten pieni maailmani mullistui. Dokumentissa kuvattiin ensin pariskuntaa syömässä puistossa piknikillä. Kuvaan mahtui juuri heidän piknik-vilttinsä ja pari itse, yhteinen hetki nurmikolla. Seuraavaksi kuitenkin kuva alkoi etääntyä heistä, se meni loitommaksi ja loitommaksi, kunnes he näkyivät taivaalta käsin kuvattuna pienenä pisteenä suuressa puistossa. Kuva […]

Uran ja perheen yhteensovittaminen ‒ henkilökohtainen sekä yhteiskunnallinen haaste

Uran ja perheen yhteensovittamisen kysymykset ovat ajankohtaisia. Viimeisten kuukausien aikana on aihe ollut eri tulokulmista esillä niin päivälehdissä kuin uutisissa. Yleinen näkemys on, että uran ja muun elämän yhteensovittaminen on haasteellista ja vaikeaa. Haasteet korostuvat 28–57-vuotiailla naisilla, jotka kantavat päävastuun perhe-elämän organisoinnista. Suurimmat paineet liittyvät pikkulapsivaiheeseen, elämän ruuhkavuosiin. Uran ja perheen yhteensovittamisen onnistuminen voidaan nähdä hyvinvoinnin mittarina. Niiden välinen suhde on monirakenteinen ja kaksisuuntainen. Työn arki ja sen tuoma kuorma, mutta myös mahdollisuudet menestykseen ja itsensä toteuttamiseen heijastuvat kotiin. Vastaavasti kotoa siirtyy työpaikalle perheen ja lasten tulleessaan tuomat ilot ja surut. Yhteensovittamisen yksi haaste on löytää erilaisille perheille uran ja […]

Symposium, yhteiset pidot Suomessa ja maailmassa

Maria Akatemia järjesti seitsemännen Symposiuminsa 25.4.2018 Arabianrannassa yrkeshögskola Arcadassa. Puhujina kuultiin muun muassa presidentti Tarja Halosta, presidentti Martti Ahtisaaren toimistosta johtaja Riikka Marjamäkeä sekä Maria Akatemian perustajajäsen psykoterapeutti Britt-Marie Perheentupaa. Symposium tarkoitti antiikin Kreikassa juomajuhlaa, jossa käytiin filosofisia keskusteluja. Eräissäkin kuuluisissa pidoissa Ateenassa, antiikin Kreikassa, joita filosofi Platon kuvaa dialogissaan, hyvin järjestäytyneet juhlat menevät sekaisin, kun paikalla saapuu juopunut Alkibiades. Samoin voi hyvin järjestäytynyt mieli järkkyä, kun tiedostamattomasta saapuu kutsumaton vieras, torjuttu ja epätoivottu. Yhteiskuntarauha voi myös järkkyä samoin tavoin. Sodista selviytyneen, köyhyydestä vaurauteen ponnistaneen ja koko kansan kouluttanut Suomi kantaa raskaita kantamuksia, väkivallan taakkoja. Kotien seinien sisäpuolella lapsuus täyttyy […]

Ankaruudesta arvostukseen

Uuteen vuoteen siirryttäessä on hyvä tarkistaa, mitkä ovat omat toiveet ja odotukset ja toisaalta: piiskaanko itseäni niihin liian lujasti? Missä on kasvuni mahdollisuudet ja mikä sitä estää? – Joskus olemme omalle kasvullemme se isoin este tai hidaste. Moni nainen kantaa solumuistissaan itsensä pienentämisen kulttuuria. Oman tilan ottaminen koko siinä kapasiteetissaan, mikä olisi mahdollista, tuntuu liioittelulta tai muuten vain sopimattomalta. Oma sisäinen tarve ja sen toteutus jäävät ristiriitaan ja tämä aiheuttaa pettymystä. Omien mahdollisuuksien ja kykyjen vähättely, oman huolenpidon laiminlyönti ja välinpitämättömyys itsestä ovat kaikki itseen kääntyneen aggression muotoja, sisältä nakertavaa tuhovoimaa. Terveesti suunnattuna aggressio on käyttövoimaa uusien asioiden toteuttamiseen ja […]

Rauhan Joulu

Joulunaika herättää paljon tunteita. Tapaamme sukulaisia, kokoonnumme yhteen perheenjäsenten kanssa, vaalimme perinteitä ja tämä kaikki nostattaa syviä tunteita, koko kirjossaan. Ei ole vain yhdenlaista tapaa viettää joulua.  Perinteistään huolimatta jokainen joulu rakentuu omaksi ainutlaatuiseksi kokemukseksi jokaiselle meistä. Olen viettänyt monenlaisia jouluja eri kulttuureissa, maissa ja paikoissa. Jos jotakin taitoa tai hyvettä olen toisinaan kaivannut joulun keskellä, niin se on kärsivällisyyttä. Suomen kielessä sana kärsivällisyys viittaa kärsimykseen, mutta toisin on esimerkiksi portugalissa ja espanjassa. Niissä kärsivällisyys, paciencia, kätkee sisäänsä itse asiassa kaksi sanaa: rauha (paz) ja tiede (ciencia). Kyseessä on siis rauhan tiede, hyve, jolla saamme pidettyä, tai palautettua, mielenrauhamme. Yksi monista […]

Några reflektioner kring raseriet och dess möjligheter

“How can I give love when love is something I ain’t never had” – John Lennon – Raseriet har många ansikten, många uttryckssätt och många nyanser, men när det utmynnar i fysiskt eller psykiskt våld är det skäl att stanna upp och fråga sig hur man vill gå vidare. Jag tänker ofta på raseriet, det där som bryter ut plötsligt, som ett vulkanutbrott när man minst anar det. Det där okontrollerade raseriet som går ut över partnern, barnen, hunden eller katten – och som ingen eller inget tycks kunna stoppa. Jag har upplevt det själv, det finns i oss alla, […]

Ota seurusteluväkivalta puheeksi

Nuorten parissa tehtävässä työssä on noussut esiin yhteinen huoli nuorten välisissä suhteissa ilmenevästä väkivallasta. Aikuisten välisissä parisuhteissa tapahtuva väkivalta tunnetaan ilmiönä jo melko hyvin, mutta nuorten seurusteluväkivallasta puhutaan vielä liian vähän. Maanantaina 27.11. alkava Toisenlainen totuus -kampanja haluaa tuoda tähän muutoksen ja nostaa seurusteluväkivallan puheenaiheeksi. Viikon kestävää kampanjaa on järjestämässä kuusi nuorten parissa tiiviisti toimivaa järjestöä ja hanketta: Väestöliitto, Nuorten Exit, Pelastakaa lapset ry, Maria Akatemian Keijun varjo -hanke, Ensi- ja turvakotien liitto ja Rikosuhripäivystys. Kampanjaa voi seurata sen omalla Facebook-tapahtumasivulla. Helsingin Yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016 -kyselyssä kolme prosenttia sekä tytöistä että pojista ilmoitti kokeneensa seurusteluväkivaltaa, mutta todellisuudessa luvut ovat todennäköisesti korkeammat. On tärkeää, että ilmiö tunnistetaan ja siihen osataan puuttua paremmin. Erityisesti tyttöjen kumppaniinsa kohdistama väkivalta tulee […]

Suuren puun suojassa

Siemen tarvitsee itääkseen lämpöä ja kosteutta sekä turvallisen, ravinteikkaan ja suojaisan maaperän. Samat edellytykset tarvitsee kasvuunsa myös pieni ihmisentaimi. Ensimmäisenä kasvualustana toimii äidin kohtu, jonka hämärässä lämmössä vauva kasvaa ja kehittyy. Syntymän hetkellä saamme ensikosketuksemme aggressioon.  Äiti tarvitsee aggressiota synnyttääkseen, lapsi syntyäkseen. Tarvitaan aggressiota, joka toimii eteenpäin vievänä elämänvoimana. Lapsi syntyy kohdun turvallisesta lämmöstä ja suojasta kylmään ja meluisaan maailmaan. Lapsen elämän alku on kaoottinen, ei ymmärrystä yöstä tai päivästä. Äiti ei enää hengitä puolesta. Alkaa ensimmäinen erillisyyden vaihe, aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen erityislaatuinen tanssi, jonka vaikutukset tulevat ulottumaan pitkälle. Aikuisen tärkein tehtävä on lähteä säätelemään vastasyntyneen maailmaa unen, ruoan […]

Mitä nuortensarja Skam opetti meille tytöistä?

Kesäkuussa päättynyt norjalainen nuortensarja Skam paisui neljän tuotantokautensa aikana jättimäiseksi kansainväliseksi ilmiöksi. Norjalaisten lukiolaisten elämästä kertoneen sarjan tapa käsitellä rennosti ja rehellisesti vaikeitakin aiheita, kuten seksuaalisuutta, päihteitä, uskontoa ja mielenterveysongelmia vetosi kaikenikäisiin katsojiin. Sarja pitikin otteessaan varsinaisen kohderyhmänsä lisäksi myös varttuneempaan ikään ehtineet faninsa. Aikuiskatsojille Skam tarjosi hykerryttävän ja välillä vähän punastuttavan kurkistuksen nuorten ja varsinkin teinityttöjen elämään – siihen, mitä se voi olla parhaimmillaan ja pahimmillaan. Nuorena tunteet koetaan suurina ja pienikin moka voi tuntua maailmanlopulta. Skamissa varsinkin tytöt kipuilevat ulkonäkö- ja suorituspaineiden ristitulessa; pitäisi olla suosittu, hyvännäköinen ja menestyä koulussa. Teininä tasapainotellaan aikuisuuden kynnyksellä ja yritetään ottaa vastuuta omista tunteista […]

Ihana Suomen kesä!

Kesä on täällä taas ja kuinka ihanalta se tuntuukaan! Suomen kesän valo tuntuu loistavan ei ainoastaan auringosta vaan myös ihmisistä. Olen viettänyt 11 vuotta elämästäni asuen Etelä-Amerikassa ja voi kuinka paljon ikävöinkään niinä vuosina erityisesti Suomen kesää. Sanontahan kuuluu, että ihminen tajuaa asioiden arvon vasta menetettyään ne. Vaikka kotikaupungissa Rio de Janeirossa riitti aurinkoa ja luonto oli vihreä läpi vuoden, kaipasin Suomea valtavasti kesäisin. Olen usein miettinyt, mikä Suomen kesässä on niin maagista. Onko se, että kesä ei ole jatkuvaa ja sillä on alkunsa ja loppunsa yksi suurimmistä syistä kaikille niille tunteille, joita lataamme kesään, sen odotukseen ja koittoon? Toisaalta […]

Maria Akademi på turné – Tankar från seminariet i Mariehamn 26.4.2017

Kvinnors våld är ett ämne som fortfarande väcker starka känslor och motstånd hos många. Bilden av kvinnor som antingen madonnor eller horor lever envist kvar och det verkar som om det fortfarande anno 2017 är en hopplös uppgift att släppa alla föreställningar och fördomar och faktiskt bara helt enkelt se människan. Oberoende av om vi är män eller kvinnor bär vi alla på aggressiva känslor som hos var och en av oss i vissa situationer kan utmynna i våldsamma handlingar, oftast med konsekvenser för alla inblandade. Det är inte enbart män som är våldsamma. Kvinnor kan också vara det. Och […]

Mitä hyvää voin itselleni tänään sallia?

Omien tarpeiden ja tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu on väkivallattomuuden abc Viime viikolla äitien itsehillinnän ja väkivallan teemat saivat julkisuutta Ylen uutisoidessa äideistä, jotka olivat satuttaneet tai pelänneet satuttavansa lastaan. Aihe sekä tuotti vilkasta keskustelua verkossa että poiki paljon soittoja Maria Akatemian Avoimeen Linjaan. Tämä kielii siitä, miten syvä tarve on nostaa naisen aggressio vihdoin avoimeen keskusteluun. Jokainen kerta, kun asiasta puhutaan ääneen, madaltuu avunhakemisen kynnys lukuisille naisille. Oman pimeytemme ymmärtäminen on osa kokonaiseksi kasvua niin kunkin naisen omassa tarinassa kuin meidän kollektiivisessa kertomuksessamme. Miten vaikeaa todella voikaan olla naisen elämässä tunteiden koko skaalan salliminen, ilmaisu ja etenkin ”mörömpien” tuntemusten kohtaamiseen uskaltautuminen! Kasvuvaiheiden liika tytöttely, liian […]

Äitini laulamat laulut

Jokaista meistä on sattunut. Muistamme usein kipeimpien muistijälkien yhteydessä, kuka on lohduttanut meitä, laastaroinut pihaleikeissä naarmuuntuneen polven tai vienyt murtuneen raajan kipsattavaksi. Fyysisen kivun lievittymistä tärkeämpää on ollut vain kosketuksen ja läsnäolon tarjoama henkinen ensiapu. Lapsuuden muistot ja kiintymyssuhteet, erityisesti vauvaiässä toteutuvat, määrittävät suurelta osin elämämme suunnan sellaisena kuin tunnemme sen nyt. Varhaisvuosiemme aamuhämärässä koettu turvallisuus ja tarpeiden täyttyminen luovat pohjan sille, millä tavoin kykenemme luottamaan muihin ihmisiin myöhemmissä vaiheissamme, kiinnittymään yhteisöihin ja yksilöihin, sanoittamaan tunteitamme, kannattelemaan muita, tulemaan kannatelluksi sekä välittämään jälkeläisillemme taitoja, joita olemme itse omaksuneet ensimmäisestä hengenvedostamme lähtien. Ymmärryksemme ihmismielestä, hoivan ja huolenpidon merkityksestä sekä varhaisten muistojen […]

Opiskelijana Maria Akatemiassa

Olen sosionomiopiskelija ja viimeistä kevättä opintojen parissa ennen valmistumista. Olen erittäin kiitollinen ja onnellinen siitä mahdollisuudesta, että sain suorittaa kehittämisen työharjoitteluni Maria Akatemiassa! Työharjoittelu Maria Akatemiassa on ollut kokemus, joka on kruunannut opiskeluni ja tarjonnut minulle paljon sellaista osaamista, jota en varmasti olisi muualta saanut. Maria Akatemian syvälliset arvot eettisen ja vastuullisen ihmisyyden puolesta ovat jotain, jota tämä maailma tarvitsee ja on ollut hienoa olla mukana järjestön toiminnassa ja sen edistämisessä! Maria Akatemia antoi minulle arvokkaan mahdollisuuden suorittaa työharjoittelutuntejani jo edeltävänä syksynä, kun sain osallistua heidän järjestämiin koulutuksiin liittyen naisten käyttämään väkivaltaan ja ammatilliseen itsetuntemukseen väkivaltatyössä. Koulutuksissa sain paljon syventävää […]

Sisaruudesta

Ensin on ne siskot, joiden kanssa on tullut syntyneeksi samaan perheeseen tai tullut uusperheen yhdistämäksi. Ne, joiden kanssa on jakanut Lauantai-pussin karkki karkilta ja leikkinyt viidakonvaltaajia, loputtomia perheleikkejä tai kuka mitäkin. Ne, joiden vaatekaapista on pihistänyt paidan, topin taikka kaksi ja sitten itse raivostunut, kun huomaa omat housunsa siskon päällä. Ne, jotka näyttävät paljon sinulta ja voivat kuitenkin toimia, ajatella ja käyttäytyä totaalisen toisin kuin sinä. Tai sitten eivät näytä juurikaan sinulta, mutta elehtivät aivan kuten sinä. Ne siskot, joiden kanssa jaat pitkän tovin yhteistä elämää saman katon alla ja kuitenkin jokaisen näkemys yhdessä eletystä ajasta on tyystin eri. Ja […]

Mikä on tämä levottomuus joka valtaa mieleni yhä uudelleen?

Mikä on tämä levottomuus joka valtaa mieleni yhä uudelleen? Tänäänkin. Uskon sen olevan yleinen aikaamme vaivaava virus. Vitaalitanssikouluttajani Patricia kiertää ympäri maailmaa kouluttamassa, hänen kysyessään mitä ihmiset eniten toivovat, vastaus on tänä päivänä aina maasta riippumatta: vapautta. Vapautta? Tässä maailman tilanteessa jossa meille eurooppalaisille kaikki on mahdollista. Olemme niin vapaita kuin olla voi. Meillä on sananvapaus, henkemme ei ole uhattuna, meillä on yltäkylläisyyttä ja tekniikkaa vaikka muille jakaa, ja kuitenkin juuri se on sana, joka kuvaa kaipauttamme parhaiten. Mistä haluamme olla vapaita? Minulle vapaus merkitsee oman kutsumukseni täyttämistä, sitä miksi olen tänne maan päälle syntynyt. Minulle se on ohjata vitaalitanssin kautta […]

Nyt nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti – ajatelkaas!

”Miks joulupukki tuo muka vaan kilteille lapsille lahjoja? Mitä järkee jos kaikki ois aina kilttejä? Eiks riitä että on oma itsensä?”, pohti ystäväni esikouluikäinen tytär. Miten viisaasti pohdittu! Mitä se kiltteys onkaan? Lapsen mieleen se voi piirtyä äärimmäisenä pinnistelynä, jossa kaikki yleisesti ei-toivotut tunteet täytyy pusertaa sisään, vaikka kuinka harmittaisi. Tietäähän sen, mitä siitä seuraa. Sisään puristettu tunne löytää väylänsä ulos kuin virtaava vesi. Jossain kohtaa, kun kiltin sisään on tungettu kohtuuton määrä tunteita, joita ei saanut sanoa ääneen, ne kaikki voivat purkautua kerralla ulos ja voima on moninkertainen verrattuna siihen, mitä sen pahan mielen osoittaminen jossain yksittäisessä tilanteessa olisi […]

Välinpitämättömyys on kaikkien aikojen väkivaltaa

Väkivalta on monimuotoista, salakavalaa ja usein vaikeasti tunnistettavissa. Kun kielletyt tunteet ja ajatukset purkautuvat fyysisenä kaltoinkohteluna voi purkaus olla kuin tulivuoren purkaus, laavaa ei syöksy ulos koko ajan, vaikka vuoren sisus kuplisikin tulisena. Väkivalta ilmenee monella eri tasolla ja saa erilaisia muotoja. Se voi olla purkausta enteilevää haukkumista, vähättelyä ja sättimistä, joka pehmittää maaperää väkivallan tekijän mielessä, valmistellen teon oikeutusta. Väkivalta ei kuitenkaan aina purkaudu fyysisenä kaltoinkohteluna, vaan se voi jäädä sanojen tai hiljaisuuden tasolle. Kumpikin vahingoittaa niin tekijää kuin kohdettaan sekä koko perhettä. Suomalainen kulttuuri ei ole kovin keskustelevaa. Eriävät mielipiteet saatetaan ottaa hyvin henkilökohtaisesti ja kokea ne riidan […]

Arvostava yhteisö

Tänä päivänä tarvitsemme ihmisyyden arvostamista enemmän kuin koskaan ennen. Arvostuksen puute näkyy syvänä pahoinvointina sekä omassa maassamme että maailmalla mitä erilaisimmissa muodoissa. Tämä on seurausta arvottomuuden ja osattomuuden kokemuksesta. Arvottomuuden kokemus johtaa haluun sulkea toiset ulkopuolelle. ”Kun minullakaan ei ole, ei sinullakaan saa olla.” Arvottomuuden kokemus johtaa pahimmillaan elämänvoimaa nakertavaan kateuteen ja haluun tuhota elämää. Arvostuksen kokeminen taas kutsuu ihmistä kasvuun. Odottamaton arvostus koskettaa erityisellä tavalla. Se koskettaa meitä, koska se saattaa tuntua ansaitsemattomalta, vaikka sitä se ei ole. Jokainen ihminen ansaitsee toisten ihmisten lähtökohtaisen arvostuksen. Sen juuret ovat yhteisessä ihmisyydessämme. Kukaan meistä ei ole vähemmän ihminen kuin toinen. Arvostus […]

Globaali vastuumme

Maria Akatemiassa kaiken asiakastyön ja koulutusten ydintavoitteena on vahvistaa ihmisten ja yhteisöjen henkistä kasvua. Tätä lähestymistapaa on kehitetty Maria Akatemian alkuhistoriasta 1980-luvulta asti, jolloin Britt-Marie ja Antti-Veikko Perheentupa, enemmän kuin mitä siinä ajassa ymmärrettiin, näkivät että oli tarve kehittää ihmisen itsetuntemusta, ihmisten välistä vuorovaikutuskykyä, liittymiskykyä ja kykyä yhteistyöhön. Tämä tarkoitti ihmisyyden olemuksen tutkimusta. Maailman yhä kiihtyvissä muutosprosesseissa tämä ihmisen ja ihmisten välisen yhteistyökyvyn vahvistaminen tulee yhä ratkaisevammaksi, kun ajattelemme, miten voimme säilyttää toivon tulevaisuuden suhteen. Hätkähdin lukiessani kirja-arvostelua, jossa esiteltiin evoluutiobiologi Ilkka Hanskin postuumisti julkaistua kirjaa Tutkimusmatkoja saarille – luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa, Gaudeamus 2016 (Helsingin Sanomat 21.10.2016). Kirjoituksessa kuvataan, miten ihmiskunta on vienyt maapallon lähelle […]

Varjoista valoon

Viime päivinä uutisoitu lapsen kaltoinkohtelu on herättänyt paljon keskustelua, mielipiteitä ja tunteita eikä syyttä. Esiin tulleet tapahtumat ovat monelta osin niin käsittämättömän kuuloisia, että asia ei voi olla koskettamatta tunnetasolla ketään meistä. Ainakin pitäisi koskettaa. Miten suurta rohkeutta vaatiikaan lähteä käsittelemään itselle kipeitä ja traumaattisia asioita, joiden varmasti paljon mieluummin toivoisi vain häviävän pois, koska niiden kohtaaminen on niin tuskallista? Vaatii rohkeutta valita toisin. Samaa rohkeutta tulisi löytyä myös kaltoinkohdeltujen lasten aikuisverkostoilta. Rohkeutta nähdä, puuttua ja auttaa. Varhaisten ihmissuhteiden merkitys ihmisen elämässä on merkittävä. Elämän ensi hetkistä lähtien kokemamme hoiva ja huolenpito muovaavat käsitystämme sekä sisäistä malliamme maailmasta sekä itsestämme. […]

Mot en ansvarskännande mänsklighet

Den allmännyttiga föreningen Maria Akademi firar detta år sitt 10-årsjubileum med mottot Mental klimatförändring – mot en ansvarskännande mänsklighet. Föreningens grundare är psykoterapeut Britt-Marie Perheentupa. Hon utvecklade alltsedan 1980-talet tillsammans med sin man Antti-Veikko Perheentupa en etisk och kollektiv familje- och psykodynamisk inriktning av den existentiella filosofin utgående från humanistiska grundfrågor. Illabemötande i samhället Britt-Marie Perheentupa har lyft fram förändringar i samhället som mänskan måste bearbeta. Den atomistiska och robotiserade mänskosynen har som sidoeffekt haft ett frihetsideal som kan kapa av rötterna till humanismen. Mänskan ska klara sig själv och vara en effektiv arbetare – hon kanske inte ser tillgivenhet, att växa som mänska och […]

Miten katsot itseäsi, siten katsot toista

Viime aikoina maailma on tuntunut räjähtävän käsiin. Järkyttävät tapahtumat ovat seuranneet toisiaan kevään ja kesän aikana. Niiden taustat ja syyt ovat muotoutuneet moniksi taitaviksi pohdinnoiksi toimittajien ja kirjoittajien analyyseissä ja artikkeleissa. Mitä ajassamme on liikkeellä? Miten suhtaudumme? Miten olemme turvassa? Ilmastonmuutos on muuttunut laajemmaksi käsitteeksi ja meillä on menossa ekologisen uhkan lisäksi henkisen ilmaston muutos. Otammeko sen vastaan uhkana vai mahdollisuutena, on meidän itse ratkaistavissa. Tarvitaan hyviä päätöksiä poliittisella tasolla, hyvää tapaa toimia sekä arvostavaa ja kuulevaa tapaa kohdata meiltä jokaiselta. Ehkäisevässä väkivaltatyössä meiltä usein kysytään neuvoja tai vinkkejä, kuinka selvitä omien vihantunteiden kanssa tai miten menetellä, kun kontrolli uhkaa kadota. Vinkit ja ohjeet ovat tärkeää ensiapua […]

Elä kuin viimeistä kesäpäivää!

“Elä kuin viimeistä kesäpäivää!” – kehottaa eräs tv-mainos. Ja näinhän me usein teemme, kun pitkän talven jälkeen pimeä väistyy ja valo herättää luonnon, ja siinä sivussa myös meidät. Yksi vuodenkierron kulminaatiopisteistämme on kesäloma, joka siintää silmissämme pitkinä ja pimeinä talvi-iltoina kaukaisuudessa, palkintona tehdystä työstä. Loman lähestyessä kuuluu kiireen keskeltä usein huokaisu, “Ihana kun tulee loma ja saa vain olla.” Vai saako? Odottavan aika on pitkä ja odotus usein palkitaan, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Lomaan liittyy usein paljon toiveita, odotuksia ja mielikuvia, haaveitakin. Lomalla ehtiminen maksimoituu. Pitäisi ehtiä tekemään, näkemään, kokemaan. Pitäisi ehtiä palautumaan töistä ja samalla lomailla aktiivisesti. Jotta […]

Arbetshandledning – metod för att utveckla arbetssamfundskompetens och arbetsvälmående

Arbetslivet förändras i snabb takt och utmanar medarbetare, ledare och arbetssamfund. Det kan anses vara den mest dramatiska utvecklingen inom arbetslivet sedan industrialismens era. Det rutinmässiga arbetet minskar medan arbetet som kräver abstrakt tänkande och interaktion ökar. Arbetshandledning som metod för att utveckla en kompetens i att reflektera över dessa förändringar, gestalta dem, påverka, ta ansvar och bli delaktig, är fokus i detta inlägg. Inspiration till texten är hämtad från inlägg under STOry´s arbetshandledningskonferens Uudistava ja uudistuva työnohjaus i Lahtis den 9-10 juni, Det är inte självklart att som medarbetare bibehålla upplevelsen av autonomi och meningsfullhet som är kärnan i den inre […]

Perheestä, naiseudesta ja äitiydestä

Maria Akatemian yksi perusajatus on sekä sukupuolten samankaltaisuus (ihmisyys) että erilaisuus. Erilaisuus tuo elämäämme sekä rikkautta että haastetta. Meidän on hyvä olla tietoisia naisten ja miesten välisistä eroista karikoita välttääksemme. Maria Akatemiassa viljelemme naiseuden ”erityisyyttä”. Järjestämme ja ohjaamme naisille suunnattuja itsetuntemusryhmiä. Elämänkaaressa on kohtia, joissa naisten on keskenään hyvä pysähtyä peilaamaan ja jakamaan tuntoja sisimmästään. Vastaavasti miehet saavat vahvistua keskenään miesten kesken toimien. Ulkoisesta maailmasta tulevat kimmokkeet ja rooliodotukset eivät lopulta riitä ja ne voivat tiedostamattomina vääristää käsitystä itsestämme naisina ja miehinä. On antoisaa puhella naisten kesken siitä, mitä on ja voisi olla, kunkin meistä itsensä näköinen minuus ja naiseus. […]

Sukupolvien tarinat

Olen aina rakastanut yli sukupolvien kulkevia tarinoita. Eräs kaikkein mieleenpainuvimmista tarinoista on kertomus mieheni esi-isästä, miehestä nimeltään Matti Holma. 1800 -luvun Etelä-Pohjanmaalla Matti taisteli väkivaltaa, Härmän Häjyjä ja viinan kirousta vastaan. Hän ymmärsi oppimisen merkityksen ja vaikkei koululaitosta ollutkaan, hän itse opetti lukuisat lapsen lapsensa lukemaan. Matti oli valtiopäivämies. Säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1863- 64. Matti Holma osallistui niihin talonpoikaissäädyn edustajana. Kun Venäjän keisari Aleksanteri II  kehotti valtiopäivien edustajia nousemaan ja nostamaan maljan Venäjän ja keisarin kunniaksi, kaikki muut kohottivat maljan, mutta Matti Holma ei. Keisari kysyi, eikö Matti Holma halunnut kunnioittaa Venäjää ja keisaria. ”Venäjää ja keisaria minä kunnioitan, mutta viinaa minä en juo!” […]

Självkännedom – vad är det?

Jag är knappast ensam om att uppleva att vi lever i en märklig tid i ett märkligt samhälle, ett samhälle som tycks befinna sig i ett slags upplösningstillstånd där ingenting riktigt får vara som det är, där människan själv i allt mindre grad tycks styra, utan där hon i stället låter sig styras och förblindas – av pengar. (Det har hon förvisso gjort under en ganska lång period av sin historia, men det är som om fenomenet nu håller på att eskalera i en allt destruktivare riktning; vi skär ner i stället för att bygga upp.) När det ekonomiska i […]

Oppimisen ilo

Olen saanut työskennellä Maria Akatemian hallituksessa pitkään. Olen saanut oppia paljon ihmisen kasvusta – yhtälailla sen merkityksellisyydestä kuin kipupisteistäkin ja tukemisen mahdollisuuksista. Olen voinut kuunnella erilaisia näkemyksiä ja vuorovaikutuksessa pohtia ja tarkentaa omia ajatuksiani. Olen saanut yhdessä toisten kanssa tehdä suunnitelmia ja ratkaista ongelmia. Olen saanut iloita onnistumisista ja eteenpäin menosta. Olen siis saanut kokea jotakin sellaista, joka on oppimista parhaimmillaan. Työ on haastanut minua ja tuottanut oppimisen ja oivaltamisen iloa. Tuon hallitustyöhön opetuksen näkökulman. Työssäni Opetushallituksessa olen vastannut valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden laadintaprosessista. Se on antanut mahdollisuuden pohtia oppimisen merkitystä ihmisenä kasvamisessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu arvoperusta, jolle opetustyö […]

Att växa som människa – ensam och tillsammans

Uttrycket att ”växa som människa” är svårfångat. Det finns inga enkla tillvägagångssätt att upptäcka sitt eget unika jag, att hitta den plats inom mig själv där jag är emotionellt trygg, kan göra egna val och ta sådana beslut som gör att jag ständigt är i rörelse, utmanar och utvidgar min bekvämlighetszon. Maria Akademi arbetar på olika sätt med teman kring självkännedom. Självkännedom handlar bl.a. om kunskap om sig själv, att lära sig observera sina egna behov och livsmönster, det handlar om självinsikt och självacceptans. Att arbeta med självkännedom, att göra det till ett personligt verktyg handlar om att självkännedom blir […]

Millainen vihapuhe sinun päässäsi pyörii?

Oletko kauhistunut vihapuhe-ilmiöstä? Pelottavatko sinua raivoavat ihmiset, jotka internetin keskustelupalstoilla ja juttujen kommenttilaatikoissa pitävät sananvapauden lippua puolitangossa? Ilmiössä on jotain hyvin hämmentävää, uhkaavaa, mutta myös tuttua – eikö olekin? Viha on yksi ihmisen perustunteista.  Niitä ovat myös vaikkapa rauha, syyllisyys, into, välinpitämättömyys ja ilo. Miten mielellämme laitammekaan edelliseen listaan plus- ja miinusmerkkejä tunteiden eteen; ilo hyvä, viha paha; rauha hyvä, välinpitämättömyys paha! Asia ei kuitenkaan ole näin.  Tunteet eivät itsessään ole positiivisia tai negatiivisia. Tunteet ovat vain tunteita. ”Äiti, minä vihaan sinua!”, huutaa eskarilainen. ”Niin minäkin vihaan joskus sinua”, miettii äiti omassa mielessään. ”Mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö […]

Minustako työnohjaaja? Uusia haasteita, keinoja kohdata ihmisiä ja ymmärrystä elämän merkityksellisyydestä

Minulla on lukemattomia työvuosia, erilaisia työpaikkoja ja työyhteisöjä takana. Vieläköhän minulla on annettavaa toisille ja toisaalta pystyisinköhän vielä kartuttamaan omaa pääomaani opiskelun kautta? Olin siinä onnekkaassa asemassa, että useammat työnantajani olivat hankkineet työyhteisöilleen hyvää ja laadukasta työnohjausta. Tiesin siis, mitä työnohjaus on ja millaista hyötyä siitä voi olla. Oli aika tehdä päätöksiä ja ryhtyä itse toimeen. Koulutukseen hakeutumisen suurin sykähdyttäjä oli kuitenkin se, että kaipasin lisää ymmärrystä itsestäni ja niistä dynamiikoista, joita työyhteisöissä tapahtuu, mitä johtaminen on ja miten johtamiseen, myös itsensä johtamiseen, voi vaikutta. Eikä syynä vähiten ollut kiinnostus kokeilla omia taitoja työnohjaajana – etsiä siis uusia haasteita. Sopiva […]

Sukupuolella on merkitystä – elätkö omaa sukupuoltasi todeksi arjessasi?

Miksi sukupuolella on merkitystä? Täytyykö siitä kohkata, eikö tärkeintä ole ihmisyys? En kuulu mihinkään ismiin, siksi en ajattele noin jne. Kun itse ensimmäisiä kertoja 10 vuotta sitten kuulin sanat ”sukupuolella on merkitystä”, eivät ne sopineet omaani, eri sukupuolten tasa-arvoista ihmisyyttä korostavaan ajatusmaailmaani. Tuntui vieraalta, oudolta ja elämää kapeuttavalta. Niin ihmisenä kuin ihmissuhdetyön ammattilaisenakin. Jokainen on jotain sukupuolta, jos ei ole syntynyt sukupuolettomaksi/ molempisukupuoliseksi. Ja jokainen on syntynyt eri sukupuolista; vain perustaltaan erilaisten yhteydestä syntyy uutta elämää. Kun jokainen on jotakin sukupuolta, se on oleellinen osa ihmisen ja maailman kokonaisuutta, ei se voi olla vaikuttamatta joka päiväisessä elämässä niin yksilö-, yhteisö- […]

Avaimia hyvään vuorovaikutukseen

Syntymästä lähtien kuulumme ihmisten yhteyteen. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen merkittävämpää toisten ihmisten läsnäolo ja hoiva on. Iän myötä kehittyvä autonomia ei kuitenkaan poista sitä tosiasiallista seikkaa, että tarvitsemme toisia voidaksemme hyvin. Kuuluminen joukkoon, nähdyksi, kohdatuksi, arvostetuksi ja rakastetuksi tuleminen vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaiseksi elämämme muotoutuu. Joukkoon kuuluminen ja ihmissuhteiden luominen edellyttävät yksilöiltä osaamista, jota voidaan kutsua sosiaalisiksi taidoiksi. Näiden opettelu on elämässä keskeistä, oli kyse sitten aikuisista tai lapsista. Huolimatta siitä, että aiheesta on kirjoitettu hyllymetreittäin erilaisia teoksia, lukemisen sijaan vain suhde toiseen ihmiseen mahdollistaa tämän kaltaisten taitojen harjaantumisen. Vuorovaikutuksesta itseen Tämän päivän maailmassa toimiminen edellyttää ihmisiltä huomattavan […]

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta

Ja tapahtui niin päivinä, että sisustus- ja ruokalehdiltä kävi käsky, että huikeat koristeet ja herkut oli esille pantava. Miten se vaatimus tuntuikin niin todelta? Ja kuka sen vaatimuksen asetti? Joulun aika on ihanaa. Paitsi voi se olla ihan kamalaakin. Useimmiten etukäteen se näyttäytyy onnen kultalana: lapset kiltit kultahapset ja joulumuorin lailla hyrisevä äitimuori. Kauniita kattauksia ja koristeita, tunnelmavaloja, kynttilöitä, joulun tuoksua. Käytännön toteutus voi näyttää ja tuntua muulta kuin sisustuslehden sivuilla näytti. Jos oli kuvitellut itsensä siihen muhkeaan joulutyynyin varusteltuun laiskanlinnaan siemailemaan glögiä ja lueskelemaan joululahjakirjaa ja löytääkin itsensä yhä uudelleen kelmuttamasta kylmäsavulohta ja rosollia, kattamasta ja siivoamasta pöytää ja […]

Yhteiskuntamme tärkein tehtävä

Tämän päivän informaatiotulva ja eläminen alati muuttuvassa maailmassa altistaa lasten vanhemmat epävarmuuden tilaan. Osaammeko erottaa tiedosta olennaista? Miten valikoimme lähteitä? Kehen voi luottaa? Mikä on se olennaisin muutos, johon valmistaudumme? Lapsemme elävät aina vanhempiensa todellisuutta. Vanhemmat heijastavat oman huolensa ja pelkonsa vääjäämättä lapseen. Mikä auttaa vanhempia jaksamaan, se auttaa aina myös lapsen hyvään oloon. Arkipäivän todellisuudessa arjen rakenteilla on merkitys, niin hyvässä työyhteisössä kuin omassa kodissa. Hyvä johtaja ymmärtää työyhteisönsä kannattelun merkityksen sekä säännöllisten tapaamisten ja tiedonkulun arvon, auttaa työssä ja helpottaa sen muuttuvissa olosuhteissa. Silloin yhteisössä rakentuu toivo. Lapsi, joka elää samaa todellisuutta ja vanhempien tunneilmastoa tarvitsee jaksaakseen turvalliset […]

Ihmisyyden logiikka yhteisössä

Viime aikoina minuun on vaikuttanut erityisesti kaksi kirjoitusta: Britt-Marie Perheentuvan kirjoitus tässä Katseita-blogissa 6.11.2015 sekä Sara Heinämaan pääkirjoitus Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 7.11.2015. Heinämaa nostaa esiin kulttuurisen merkityskadon ja sen seuraukset, ja Perheentupa tarjoaa eettisiä tehtäviä sen estämiseksi ja haastaa jokaisen kantamaan vastuuta. Mikä saa tuntemaan merkityksellisyyttä? Yhteenkuuluvuuden tunne, itseä isompi päämäärä, sitä kohti ponnistelu, riittävä ymmärrys prosessista, aito mahdollisuus vaikuttaa. Kun itselle tärkeiden asioiden kokee tapahtuvan oman vaikutuspiirin ulkopuolella, merkityksettömyyden ja arvottomuuden tunne lisääntyy. Avuttomuuden kokemus herättää usein alitajuiset tunnemuistot lapsuuden tilanteista, joissa omat tarpeet ja tunteet tulivat ohitetuiksi. Näitä meillä on jokaisella. Turbulentin aikamme epävarmuus ja turvattomuus, joihin Perheentupa blogikirjoituksessaan viittaa, herättää henkiin […]

Henkinen ilmastonmuutos – kohti vastuullista ihmisyyttä

Turbulentti aikamme haastaa ihmisen elämään kiihtyvissä jännitteissä, epävarmuudessa ja kompleksisuuden keskellä. Meidän ihmisten on käytävä läpi laaja ja syvä ”kotoutumisprosessi” eli perustavanlaatuinen kulttuurinmuutos kaikilla yhteiskunnan alueilla. Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sitä enemmän tarvitaan kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä, selkeyttä ja sosiaalista kyvykkyyttä rakentamaan yhteiskuntamme arvomaailmaa. Tulevaisuuden haasteet ovat pohjimmiltaan eettisiä. Maailmaa ravistelevat ilmiöt ovat ihmisen aikaan saamia, niin hyvässä kuin pahassa. Näin ollen ensimmäinen eettinen tehtävä on oivaltaa, että olemme itse avaintekijöitä myös tulevaisuuden mahdollisuuksien rakentamisessa, suunnan ohjaamisessa, valintojen tekemisessä ja vahinkojen hillitsemisessä. On meistä itsestämme, tietoisuudestamme ja toiminnastamme kiinni tullaanko teknologian kumouksellisia keksintöjä käyttämään luomakunnan hyvän puolesta, vai luomakuntaa vastaan? Ihmisyyden pääoma, inhimilliset taidot […]

Ehjänä eteenpäin – luopumista ja luottamista

Elämme voimallista yhteiskunnallisen muutosten aikakautta. Joka päivä erilaiset viestimet tuovat eteemme talouden ahdingon, teollisuuden murroksen, työttömyyden nousun, tuottavuuden laskun, pakolaiskysymykset, leikkausten tarpeet. Taloutemme on saatava kasvamaan, jotta voimme jatkaa hyvinvointiyhteiskuntana ja pitää huolta kaikista jäsenistämme. Tavallinen kansalainen menee sekaisin, miten tästä muutosvaiheesta selvitään. Olemme tottuneet luottamaan ekonomisteihin ja professoreihin, jotka nyt sekoittavat pakkaa olemalla aivan vastakkaista mieltä selviytymisen strategioista. Ja vaikka kuinka taloustieteellisesti perustellaan ratkaisut ja keinot, poliitikot loppupeleissä kunnissa, eduskunnassa ja hallituksessa päättävät, mihin uskovat, millaisia päätöksiä tekevät ja mitä jättävät tekemättä. Suuressa murroksessa voimme kääntää hetkeksi katseemme menneisiin strategioihin ja oppia niistä. Isovanhempamme ja vanhempamme käärivät hihat sotavuosien jälkeen […]

Mahdotonko yhtälö?

Syksyyn asettuu usein odotuksia ja toiveita uudesta. Minkä harrastuksen aloitan? Mitä uutta opin? Mihin pääsen mukaan? Uuden aloittaminen on samaan aikaan kihelmöivän ihanaa ja kutkuttavan jännittävää. Tänä syksynä on ilmassa ollut odotusten ja toiveiden sijaan paljon pelkoa, ahdistusta ja epävarmuutta. Miten selviämme kaikista niistä haasteista, joita eteemme on tullut? Huoli ihmisistä, huoli taloudesta, huoli tulevaisuudesta. Suuria ja vaikeita kysymyksiä, joihin on paljon erilaisia näkökulmia – ja sitten taas lisää kysymyksiä. Asiat ja ihmiset ovat asettuneet vastakkain. Mikä on Maria Akatemian kohta tässä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tilanteessa? Yhdistyksemme työ kohdistuu erityisesti ihmisyyden edistämiseen, ihmisarvokkuuden lisäämiseen ja vihan sekä väkivallan kysymyksiin. Muutama vuosi […]